Suomen ortodoksinen kirkko laatii omat tilastonsa siten, että jäsenmäärään lasketaan sekä läsnäolevat että poissaolevat jäsenet. Puhutaan myös kokonaisjäsenmäärästä. Kun jäsenmäärästä vähennetään poissaolevat jäsenet, saadaan väkiluku. Poissaolevat jäsenet ovat ulkomailla vakituisesti asuvia kirkon jäseniä. 

Viime vuosisadalla kirkon jäsenmäärä oli korkeimmillaan 1940-luvun alussa, jolloin se ylitti 80.000. Tällä vuosisadalla väkiluku saavutti huippunsa vuonna 2012 (58.705). Sen jälkeen väkiluku on jokaisena vuotena laskenut lievästi. Vuoden 2020 lopussa väkiluku oli 55.572 (2019: 56.126). 55.556 henkilöä kuului seurakuntiin, kahdeksan oli Lintulan luostarissa, samoin kahdeksan Valamon luostarissa. 

Jäsenkato vuodessa oli 0,99 prosenttiyksikköä. 

Kirkosta erosi 793 jäsentä (2017: 811; 2018: 981; 2019: 991) ja kirkkoon liittyi 702 henkilöä (2018: 882; 2019: 811). Nettoeroaminen oli 91 henkilöä. 

Kuolleita oli 686 (2018: 739; 2019: 737) ja kastettuja 245 (2018: 284; 2019: 287). Tätä kautta väkiluku väheni 441 jäsenellä. Vähennys on moninkertainen verrattuna nettoeroamisen vaikutukseen väkilukuun. 

Kirkossa on kolme hiippakuntaa. Helsingin hiippakunnan läsnäoleva väestö on 28.559, Kuopion ja Karjalan hiippakunnan 18.476 ja Oulun hiippakunnan 8.521. Seurakuntia hiippakunnissa on yhteensä 21. Niiden lukumäärä säilyi entisellään. 

Suurimmat seurakunnat ovat Helsinki (18.537 jäsentä; 2019: 19.691 jäsentä) ja Joensuu (5.688; 2019: 5.947 jäsentä) sekä pienin Rautalammin seurakunta (558 jäsentä; 2019: 615 jäsentä). 

Poissaolevan väestön määrä on 3.327 (2019: 2.757). 

Kimmo Sundström

Lue myös

Ortodoksisesta kirkosta erosi ennätysmäärä vuonna 2014 (17.4.2015)
Suomen ortodoksisen kirkon väkiluku laskussa (27.1.2016)
Suomen ortodoksisen kirkon väkiluku jatkaa laskuaan (15.1.2019)
Suomen ortodoksisen kirkon väkiluku jälleen laskussa (26.2.2020)