|
Matti Lahtinen Opetushallituksesta vastasi 20.7.2020 uutiseni Kysyin Oph:lta ”lukion aloittamisesta 18 täytettyään” (30.12.2019) [HTML] kysymyksiin.
Taustana minulla oli Kantelut-osaston [HTML] kohta 30. Esitän ensin hänen vastauksensa ja sitten hänelle tänään lähettämäni kaksi kommenttia. *** Kysymyksiä ”lukiokoulutuksen aloittamisesta 18 vuotta täytettyään”
Lahtinen Matti (OPH)
Mon 20/07/2020 13.55
To: Luukkainen, Jouni P
Hei,
valitettavasti
vastaukset minulle osoittamiisi kysymyksiin ovat koronapandemiasta
johtuvan kiireisen kevään takia viivästyneet näin pitkään. Kysymyksesi
liittyvät lukiokoulutuksesta annettuun lainsäädäntöön vuonna 2016 ja
2017 tehtyihin muutoksiin ja osin uuteen 1.8.2019 voimaan tulleeseen
lukiolakiin.
Lukiokoulutuksesta annetun lainsäädännön valmistelu kuuluu opetus- ja
kulttuuriministeriön vastuulle. Myös säännösten ja niiden perustelujen
tulkinta kuuluu ensisijaisesti
opetus- ja kulttuuriministeriölle. Ministeriössä lukioasiat kuuluvat
Lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen osastolle. Opetushallitus
ei ole ottanut omassa neuvonnassaan virastona
kantaa esittämiisi kysymyksiin, eikä ko. säännösten tulkinnasta ole
tietääkseni oikeuskäytäntöä. Esitän seuraavassa muutamia omia
näkemyksiäni kysymyksiisi. Muutokset,
joihin kysymyksissäsi viittaat, liittyvät hallituksen esitykseen
eduskunnalle laeiksi perusopetuslain 29 §:n, [lisättävä (JL): lukiolain,] ammatillisesta
peruskoulutuksesta annetun lain 28 ja 35 a §:n,
oppilas- ja opiskelijahuoltolain sekä opetus- ja kulttuuritoimen
rahoituksesta annetun lain 24 §:n muuttamisesta (HE 206/2016) sekä
muutoksiin, jotka tehtiin lakien muuttamisen johdosta
lukioasetukseen (810/1998) sekä lukiolaissa tarkoitetun koulutuksen
yleisistä valtakunnallisista tavoitteista ja tuntijaosta annettuun
valtioneuvoston asetukseen (lukion tuntijakoasetus, 942/2014).
Hallituksen esityksen mukaan aikuisille tarkoitetun lukion oppimäärän
mukaan opiskelevien oppimäärä yhdenmukaistetaan lukiokoulutuksessa
poistamalla velvollisuus järjestää lukiossa taito-
ja taideaineiden sekä terveystiedon opetusta niille, jotka ovat
aloittaneet lukio-opinnot alle 18-vuotiaina. Edelleen esityksen mukaan
edellä todettuun liittyen rahoituksen perusteena olevaa
lukion yksikköhintaa muutetaan siten, että yksikköhinta on aikuisten
oppimäärän mukaan opiskelevien osalta sama ja riippumaton opiskelijan
iästä. Lukioasetuksen
15 §:n 2 momentti, joka sisälsi [poistettava (JL): opintojen päätoimisuutta ja] opintojen
aloittamisajankohtaa koskevan määritelmän, kumottiin valtioneuvoston
asetuksella (45/2017).
Opintojen aloittamisajankohtaa koskevan 2 momentin kumoaminen tuli
voimaan 1.1.2018. Hallituksen esityksen perusteluiden mukaan koska
lukio-opintojen sisältö ja myös rahoitus
määräytyvät jatkossa vain sen mukaan, suoritetaanko lukio-opinnot
nuorille tai [oikeasti (JL): vai] aikuisille tarkoitetun oppimäärän mukaan, ei tälle
määritelmälle enää ole käyttöä. Sen vuoksi
asetuksen 15 §:n 2 momentti voitaisiin kumota. Myös asetuksen
esittelymuistiossa käytettiin säännöksen kumoamiselle vastaavia
perusteluita. Hallituksen esityksen perusteluissa
ja asetuksen esittelymuistiossa ei viitata lukiolain 9 §:n 7
momenttiin. Kumotun lukiolain 9 §:n 7 momenttia vastaava säännös
sisältyy uuden lukiolain 16 §:n 7 momenttiin. Kuten
alussa totesin Opetushallitus ei ole virallisesti ottanut kantaa
siihen, miten kumotun lukiolain 9 §:n 7 momenttia ja nykyisen lukiolain
16 §:n 7 momenttia tulisi opintojen
aloittamisajankohdan osalta tulkita. Opintojen aloittamisajankohtaa
koskevan määritelmän tultua kumottua, tulkinta siitä, millä
edellytyksillä opiskelijaa on pidettävä opintonsa
18 vuotta täytettyään aloittaneena, on jäänyt koulutuksen järjestäjien
päätösvaltaan. Kun otetaan huomioon, että lukioasetuksen 15 §:n 2
momentin kumoamista perusteltiin sillä,
ettei momenttiin sisältyvälle määritelmälle enää ole käyttöä, pidän
perusteltuna tulkintaa, joka vastaa kumottuun asetuksen 15 §:n 2
momenttiin sisältynyttä säännöstä (kysymys 1). Opetushallitus
on tarkistamassa uskonnon ja elämänkatsomustiedon opetusta sekä
uskonnollisista tilaisuuksia varhaiskasvatusta ja eri koulutusmuotoja
koskevia ohjeitaan tämän vuoden aikana.
Lukiokoulutusta koskevissa ohjeissa on tarkoitus kiinnittää koulutuksen
järjestäjien huomiota lukiolain 16 §:n 7 momenttiin ja sen
soveltamiseen. Mitä
olen edellä todennut lukiolain kumotun 9 §:n 7 momentin ja nykyisen 16
§:n 7 momentin tulkinnasta voidaan mielestäni soveltaa vastaavasti myös
siihen, miten kumotun lukiolain 7 §:n 2 momenttia
ja pykälään liittyvää siirtymäsäännöstä taito- ja taideaineiden sekä
terveystiedon opintojen vapaaehtoisuudesta tulisi soveltaa. Eli kun
asiasta ei ole enää nimenomaista säännöstä,
koulutuksen järjestäjät tulkitsevat esimerkiksi sitä, milloin sellaisen
18 vuotta täyttäneen opiskelijan katsotaan aloittaneen opintonsa, jolla
on opintoja myös alle 18 vuotiaana.
Tulkinnassa perusteltuna voidaan pitää määritelmää, joka sisältyi
kumottuun lukioasetuksen 15 §:n 2 momenttiin. (Kysymykset 2, 3 ja
5). Kumotun
lukiolain 7 §:n 2 momentin mukaan momentissa tarkoitettujen opintojen
määristä säädetään ja määrätään lain 10 §:n nojalla. Lukiolain 7 §:n 2
momentin muutoksen sisältäneen vuoden 2017 alusta
voimaan tulleen lain (1499/2016) voimantulosäännöksen mukaan ennen lain
voimaantuloa aloittaneisiin opiskelijoihin sovelletaan lain voimaan
tullessa voimassa ollutta 7 §:n 2 momenttia.
Uuden lukiolain 63 §:n 2 momentin perusteella mm. kumotun lain 7 §:ää,
lukion tuntijakoasetusta ja kumotun lain ja sen nojalla annettujen
säännösten ja määräysten mukaan laadittua opetussuunnitelmaa
noudatetaan kunnes uudet opetussuunnitelmat otetaan käyttöön
(1.8.2021). Tämän perusteella tulkitsen, että myös taito- ja
taideaineiden sekä terveystiedon kurssimäärät ovat siirtymäkaudella
samat
kuin kumotussa lukion tuntijakoasetuksen 10 §:n 8 momentissa (Kysymys
4). Matti Lahtinen
Opetushallitus *** Kysymyksiä ”lukiokoulutuksen aloittamisesta 18 vuotta täytettyään”
Mon 14/09/2020 13.50
Lahtinen Matti (OPH)
Hei,
kiitoksia
vastauksistasi 20.7.2020 kysymyksiini, jotka esitin 30.12.2019.
Valitettavasti vasta nyt teen niistä huomautukset, jotka tuolloin
tulivat heti mieleeni. Kysymysteni
taustana minulla oli kanteluni 29.12.2019 – lukiolain vaihduttua –
valtioneuvoston asetusten 45-46/2017 esittelystä. Olen täydentänyt sitä
viidesti (29.12.2019 – 17.2.2020).
Lähetän heti tämän viestini perään eri viestinä nämä kuusi asiakirjaa
tiedoksesi. Aiemmat kolme kanteluani oikeuskanslerille eivät olleet
johtaneet mihinkään. Soitin tänään oikeuskanslerinviraston
kirjaamoon. Uusi kanteluni (OKV/770/10/2020) on edelleenkin
käsiteltävänä. Uudesta asiainhallintajärjestelmästä ei kirjaamo voinut
nähdä, oliko asiassa tehty mitään. Mainitsit,
että Opetushallituksessa tekeillä olevissa uusissa lukiokoulutusta
koskevissa ohjeissa on tarkoitus kiinnittää koulutuksen järjestäjien
huomiota lukiolain 16 §:n 7 momenttiin ja sen soveltamiseen.
Kerroit pitäväsi perusteltuna tulkintaa, joka vastaa kumottuun
lukioasetuksen 15 §:n 2 momenttiin sisältynyttä säännöstä. Mutta
mielestäni Opetushallitus ei voi sellaista kantaa ottaa. Lukioasetus
säädettiin
vuonna 1998, ja sen jälkeen on säädetty uusi perustuslaki, jonka 80 §:n
mukaan yksilön oikeuksien ja velvollisuuksien perusteista on säädettävä
lailla. Ei siis asetuksella, saati Opetushallituksen
ohjeella lukioasetuksen 15 §:n kumotun 2 momentin tosiasiallisesta
voimaan palauttamisesta. Tai kumoaminen olisi kyllä käsittääkseni voitu
mitätöidä vuoden 2017 aikana uudella lukioasetuksen muutoksella ennen
kumoamisen voimaan tuloa ja siis opiskelijan aseman muuttumista
1.1.2018. Vaatimus vähintään vuoden pituisesta lukio-opintojen
keskeytyneenä olemisesta ehtona uskonnon ja elämänkatsomustiedon
opetuksen keskinäisestä valinnaisuudesta 18 vuotta täyttäneelle
opiskelijalle koski yksilön oikeuksia ja velvollisuuksia, ja sen
voimaan palauttaminen vaatisi oman lakinsa, jolla lukiolain 16 §:n 7
momentti
muutettaisiin. Muutos olisi tällöin hallituksen esityksessä
perusteltava ja eduskunnan hyväksyttävä. Yhdistyksemme lausunto
lukiolakiluonnoksesta kiinnitti opetus- ja kulttuuriministeriön huomion
asiaan,
mutta ministeriö ei kysymyksee[e]n tarttunut. Nyt ei edes ole olemassa
lukioasetusta. Kumoaminen oli tosiasiallinen säädöstoimi 1.1.2018
alkaen siitä huolimatta, että se tehtiin vastoin perustuslain 80 §:n
vaatimusta asetuksen, ei lain muutoksella. Mutta lukiolain 16 §:n 7
momentin tulkinnan on tällöin oltava opiskelijaa kohtaan
perusoikeusmyönteisin. Ehto lukiokoulutuksen aloittamisesta 18 vuotta
täytettyään
ei voi olla sananmukaisen ankara, sallimatta päivääkään lukio-opintoja
alle 18-vuotiaana. Sellainenhan olisi jopa seurausta lukioasetuksen
muuttamisesta ilman mitään muutokselle esitettyjä perusteluja.
Kumoaminenhan on nähtävissä vahingossa tapahtuneeksi erehdykseksi.
Siksi tulkinnan on oltava opiskelijaa kohtaan lievin, ehtona
valinnanvapaudelle pelkkä 18 vuoden iän täyttäminen. Kirjoitit
tulkintasi perusteluksi: ”Kun otetaan huomioon, että lukioasetuksen 15
§:n 2 momentin kumoamista perusteltiin sillä, ettei momenttiin
sisältyvälle määritelmälle enää ole käyttöä”. Mutta
ei hallituksen esityksessä (HE 206/2018 vp) eikä valtioneuvoston
asetukseen 45/2017 liittyneessä muistiossa lukioasetuksen 15 §:n 2
momenttia SÄÄDETTY tarpeettomaksi, vaan sitä EREHDYKSESSÄ LUULTIIN
tarpeettomaksi, koska ei muistettu lukiolain säännöstä uskonnon ja
elämänkatsomustiedon keskinäisestä valinnaisuudesta 18 vuotta
täytettään opintonsa aloittavalle. Erehdys näkyy myös väitteestä, että
lukio-opintojen sisältö määräytyy jatkossa vain sen mukaan,
suoritetaanko lukio-opinnot nuorille vaiko aikuisille tarkoitetun
oppimäärän mukaan, sillä tuolloisen lukiolain 9 §:n 7 momentissa
tarkoitettu
opiskelijan oikeus valita uskonnon ja elämänkatsomustiedon kesken on
riippumaton siitä, opiskeleeko opiskelija nuorille vaiko aikuisille
tarkoitetun oppimäärän mukaan, mutta sen sijaan oikeus riippuu siitä,
onko hän aloittanut opiskelunsa ”18 vuotta täytettään” vaiko ei eli
siis karkeasti sanoen hänen iästään (nuorisolukiossa saattaa olla
opiskelijoita, jotka
eivät ole olleet lukiokoulutuksessa alle
18-vuotiaana, ja aikuislukioon saattaa tulla alle 18-vuotiaita
opiskelijoita); tilanne olisi ollut ilman kumoamista sellainen 1.1.2018
– 31.7.2019. Opetushallitus ei voi lukio-ohjetta laatiessaan
teeskennellä – saati erehtyä oikeasti uskomaan -, että hallituksen
esityksessä ja asetukseen liittyvässä muistiossa ei olisi unohduksen
tähden erehdytty. Ja,
jos lukioasetuksen 15 §:n 2 momentti olisi oikeasti käynyt
tarpeettomaksi, miksi Opetushallitus olisi ohjeessaan palauttamassa
sitä takaisin? En ymmärrä. Mutta
ehkä tarkoititkin sanoa, uskaltamatta tai haluamatta vain sitä suoraan
ilmaista, että kumoaminen tehtiin todellakin vain erehdyksessä eikä
sitä siksi pidä ottaa huomioon vaan jatkaa vanhaa, 31.12.2017
saakka voimassa ollutta käytäntöä ikään kuin erehdyksen korjaamiseksi.
Opetushallitus ei kuitenkaan voi itse erehdystä korjata, vaan vanhaan
käytäntöön on palattava, jos niin halutaan, lukiolain 16 §:n
7 momenttia perustellen muuttamalla. Opetushallituksen on kuitenkin
ohjeessaan torjuttava ehdon ankaran sananmukainen tulkinta. Silloin jää
jäljelle ehto pelkästä 18 vuoden iän täyttämisestä, ja sitä
Opetushallituksen olisi syytä ohjeessaan tähdentää. Niin,
olisihan nurinkurista, jos lukioasetuksen 15 §:n 2 momentti olisi
kumottu jotenkin aivan oikealla tavalla – ja sellaista olisi
tarkoittanut kumotun säännöksen voimaan jättäminen lukioasetuksen
kumoutumiseen 1.8.2019 asti uuden lukiolain voimaan tulon myötä.
Kenties säännös olisi tuolloin voitu lisätä lukiolain
siirtymäsäännöksiin (63 §:n 2 momenttiin), mutta perustuslainkin tähden
silloin vain
väliaikaisesti, 1.8.2021 saakka. Eihän Opetushallitus olisi tuolloin
voinut ohjeessaan jatkaa lukioasetuksen 15 §:n 2 momentin
tosiasiallista voimassaoloa 1.8.2021 jälkeen. Vielä
muistelua: Toukokuussa 2018 etsin tietoa lukioasetuksen synnystä vuonna
1998. Kansallisarkistoon tuotiin nähtäväkseni valtioneuvoston
kansliasta paksu sidos (600 sivua muistaakseni) tasavallan
presidentin esittelyn 6.11.1998 pöytäkirjasta sen kaikkine liitteineen.
Mukana oli opetusministeriön asetukseen liittynyt muistio, laatijoina
mm. sinä. Muistiossa ei mitenkään perusteltu asetuksen 15 §:n
2 momentin vaatimusta vähintään vuoden tauosta. Keväällä 1998
lausuntokierroksella olleessa lukioasetuksen luonnoksessa ei opintojen
aloittamisajankohdan määritelmää ollut, eikä siitä mitään lausunnoissa
sanottukaan. Lausuntopyyntökirje ja asetusluonnokset löytyivät
Helsingin yliopiston arkistosta yliopiston lausunnon yhteydestä.
Määritelmää ei siis ole perusteltu koskaan mitenkään, ja tuskinpa
nytkään
voitaisiin lukiolain 16 §:n 7 momentin muuttamiseksi perustella.
Siksikin Opetushallituksen olisi luovuttava yrityksestä määritelmän
palauttamiseksi lukio-ohjeissaan. Terveisin
Jouni Luukkainen
pj, Pääkaupunkiseudun ateistit ry ***
Kysymyksiä ”lukiokoulutuksen aloittamisesta 18 vuotta täytettyään”
Luukkainen, Jouni P
Mon 14/09/2020 15.59
Matti.Lahtinen@oph.fi
Hei,
vielä: 1) Äsken tiedoksesi lähettä[mä]ssäni kantelussani oikeuskanslerille esitin sivun 7
kohdissa (ii)-(iii) uuden lukiolain 63 §:n 2 momenttiin lisättäväksi säännöksen,
joka ei nojautuisi lukioasetuksen 15 §:n kumottuun 2 momenttiin mutta joka
antaisi opiskelijalle maksimaalisen oikeuden saada taito- ja taideaineiden
opetusta 31.7.2021 asti tai välttää tämän opetuksen. Vähintäänkin tämän
säännöksen (tai nämä kaksi säännöstä) voisi Opetushallitus omaksua
tulkintaohjeekseen. 2) Sanoit, että tarkoittamistasi säännöksistä ei ole tietääksesi
oikeuskäytäntöä. Tuskin kukaan valtionkirkkoihin kuuluva opiskelija
vaatisikaan 18 vuotta täytettyään oikeutta opiskella
elämänkatsomustiedon pakollisia kursseja uskonnon pakollisten kurssien sijasta
joko hallinto-oikeudessa tai käräjäoikeudessa. On toisaalta huomattava, että jos oppilaitos tai Opetushallitus toimisi
lukiolain 16 §:n 7 momentin sen tulkinnan mukaisesti, että 18 vuoden iän
täyttäminen antaa opiskelijalle valintaoikeuden, tuskin kukaan kantelisi tai
nostaisi oikeusjuttua asiasta. Mutta jos Opetushallitus antaisi ohjeen, jossa lukiolain 16 §:n 7 momentin
tulkintaan palautettaisiin lukioasetuksen 15 §:n kumotun 2 momentin määritelmä
tieten tahtoen perustuslain 80 §:n vastaisesti, vaatisin itse ohjeen
esittelijää rangaistavaksi sakolla virkavelvollisuuden rikkomisesta rikoslain
40 luvun 9 §:n nojalla. Ensin siis tekisin rikosilmoituksen poliisille, ja
tarvittaessa ajaisin itse asiaa oikeudessa.
Terveisin
Jouni
Luukkainen
pj, Pääkaupunkiseudun ateistit ry
|
