Ulkoministeriö valmistelee valtioneuvoston ihmisoikeusselontekoa. Se pyysi 29.5.2020 lausuntoja annettavaksi viimeistään 30.6.2020 lausuntopalvelu.fi -sivuston kautta. Selonteossa on ilmiöpohjainen lähestymistapa perus- ja ihmisoikeuskysymyksiin ilman jakoa kansainväliseen, kansalliseen ja EU-tasoon. Oikeusministeriö osallistuu valmisteluun kahden jälkimmäisen tason osalta. 

Pääsisältöä koski kaksi kysymystä. Teemoja oli neljä, ja kutakin koski samat kaksi kysymystä. Lopussa oli tilaa muille huomioille kahden kysymyksen verran. 

Annoin vastuuvalmistelijana yhdistyksemme lausunnon 30.6.2020 (klo 15.03). Alla vastauksemme kysymyksiin. 

Valtioneuvoston ihmisoikeusselonteon pääsisältö

1. Millaisia sisällöllisiä asioita selonteossa tulisi näkemyksenne mukaan painottaa?

Yhdenvertaisuutta uskonnonvapauden osalta ja tällöin välttämättä uskonnottomuuden näkökulmasta.

2. Muodostavatko selonteon neljä ilmiötä yhdessä toimivan kokonaisuuden? Tulisiko mielestänne jokin ilmiö korvata jollain toisella? Ehdotukset vaihtoehtoisista ilmiöistä pyydetään perustelemaan.

Muodostavat. 

Ilmiökokonaisuudet

(Tämän otsikon ja kunkin teeman otsikon alla oli selostus otsikosta.)

1) Sääntöpohjainen kansainvälinen yhteistyö ja oikeusvaltiokehitys

3. Minkälaisia perus- ja ihmisoikeuskysymyksiä/teemoja tulisi käsitellä tämän ilmiökokonaisuuden alla?

Suomen tilannetta olisi osattava katsoa myös EU:n tasolta, niin yleisen hengen kuin mieluiten parhaimpien esimerkkien kautta. Tavoitteeksi tulee asettaa tunnustukseton, maallinen valtio, sillä se ja vain se toteuttaa uskonnonvapauden kaikille. Siis kirkko on erotettava valtiosta ja kaikenmuotoinen uskonnonopetus lakkautettava julkisen vallan toiminnasta. 

Tämä käy yhä tärkeämmäksi erityisesti EU:n sisäisen liikkuvuuden tähden. Konkreettisena tapauksena on Helsingin eurooppalainen koulu, joka on ikävä poikkeus muista lähinnä EU:n virastojen työntekijöiden lapsille tarkoitetuista Eurooppa-kouluista, sillä niissä on tunnustukseton, sekulaari etiikka (= elämänkatsomustieto) kylläkin eri pääuskontojen mukaan eriytetyn uskonnonopetuksen rinnalla, kun taas täällä on kaikille pakollinen uskontotieto, joka ei ole sekulaaria. 

4. Minkälaisia konkreettisia kehittämistoimia tämän ilmiökokonaisuuden tulisi mielestänne sisältää? Ehdotukset konkreettisista toimista pyydetään esittämään perusteluineen.

Konkreettiset kehittämistoimet kasvatuksen, opetuksen ja koulutuksen osalta vaativat lainsäädännön korjaamista. Tärkeintä on kuitenkin torjua uskontotiedon uhka. 

4a. Perustuslaissa taattu oikeus ilmaista vakaumus ja oikeus olla kuulumatta uskonnolliseen yhdyskuntaan olisi viimein toteutettava myös alaikäisten osalta. Uskonnollisesta yhdyskunnasta olisi saatava erota omalla päätöksellään 12 vuotta täytettyään. Valtion ei edes pitäisi rekisteröidä uskonnollisiin yhdyskuntiin kuulumisia. Valheellinen uskonnollinen asema on syvä loukkaus. 

4b. Perusopetuslakia olisi vastaavasti muutettava niin, että 12 vuotta täyttänyt uskonnollisiin yhdyskuntiin kuulumaton oppilas osallistuu uskonnonopetukseen vain niin itse halutessaan. 

4c. Yleisemmin jokaisella lapsella ja nuorella julkisen vallan kasvatuksessa ja koulutuksessa olisi oltava oikeus välttyä uskonnolliselta kasvatukselta. Muutoin perustuslaillinen oikeus ilmaista vakaumus ei voi toteutua. Tämän tähden uskonnonopetus olisi lakkautettava tuomatta tilalle uskontotietoa tai muuta yhteistä katsomuskasvatusta, sillä se olisi vain kaikille pakollista uskonnonopetusta. Uskontojen opit ovat vastoin tieteen käsitystä luonnosta koko todellisuutena. On epäyhdenvertaista uskontojen suosimista antamalla niiden vaikuttaa opeillaan, vaikka ne eivät voi todistaa niitä oikeiksi. 

4d. Varhaiskasvatuksesta ja esiopetuksesta on lakkautettava yhteinen katsomuskasvatus, jossa välttämättä esitetään uskontojen opit tosina. Perusopetuksesta moniaalla yhdistetyt uskonnon ja elämänkatsomustiedon tunnit olisi purettava. Hiipivä uskontotieto on vakavin uhka ateistien perus- ja ihmisoikeuksille itsenäisen Suomen historiassa, ja se merkitsisi paluuta aikaan ennen vuoden 1922 uskonnonvapauslakia. 

4e. Puolustusvoimissa on lakkautettava sotilaspappien uskontoinen opetus ja korvattava se sekulaarilla opetuksella sekä mahdollisesti sotilaspappien kyselytunneilla vapaaehtoisille.

2) Kestävä kehitys ja ihmisoikeudet

5. kysymys = 3. kysymys

Heikoimmassa asemassa ovat uskonnottomat, erityisesti lapsina, vanhempina ja kuoltuaan. 

Suomessa kestävän kehityksen tarvitseman optimismin tuhoaisi tehokkaasti uskontotieto, joka ujuttaisi lasten mieleen uskontojen tieteen vastaiset opit vastoin vanhempien tahtoa ja vanhemmat silloin toisen luokan ihmisiksi masentaen. 

Voimme epäonnistua kestävässä kehityksessä. Ilmastopakolaisuus olisi helpompi kestää puolin ja toisin, jos valtio ja julkisen vallan kouluopetus olisivat tunnustuksettomia. Vihaa herättäisi, jos pakolaisuuteen vetoamalla kaikki pakotettaisiin uskontotieto-uskonnonopetukseen.

6. kysymys = 4. kysymys

Kaikkien lasten mieli pysyisi raittiina ja koulun muun opetuksen kanssa yhteensopivana, kun kaikkinainen uskonnonopetus lakkautettaisiin. Historian opetus on jo tähänkin asti kertonut uskonnoista sopivan myöhäisessä vaiheessa ja sopivan suppeasti. Yhteiseksi opetukseksi kävisi (lasten) filosofia painopisteenä tunnustukseton etiikka. Tehoavintahan on oma pohdiskelu, myös toimia kultakin ihmiseltä itseltään vaativan kestävän kehityksen osalta. 

Koulujen olisi syytä jättää toiminnastaan uskonnolliset tilaisuudet, kuten ne voisivat jo nykysäännöksin tehdä. 

Uskovien vanhempien ei tarvitsisi olla koulun varassa lastensa uskonnollisessa kasvatuksessa, eikä koulu myöskään toimisi sitä vastaan, sillä he voivat ottaa lapsensa mukaan omaan uskonnonharjoitukseensa ja omaan uskonnolliseen yhteisöönsä. Jokainen voisi silloin syyttää/kiittää tai kiittää/syyttää vain vanhempiaan saamastaan uskonnollisesta/uskonnottomasta kasvatuksesta. 

3) Digitalisaatio, tieto ja ihmisoikeudet

7. kysymys = 3. kysymys

Uskonnot olisi käsitettävä vääristellyksi informaatioksi silloin, kun ne vaativat vaikuttamismahdollisuutta julkisen vallan kasvatuksessa ja opetuksessa.

8. kysymys = 4. kysymys

Lapsen oikeus tietoon vaatii uskonnonopetuksen väärän tiedon poissulkemisen. 

4) Yhdenvertaisuuden edistäminen

9. kysymys = 3. kysymys

Yhdenvertaisuuden ajamiseksi olisi huomattava toteuttaa ihmisoikeudet Suomessa. 

10. kysymys = 4. kysymys

Yhdenvertaisuus jää uupumaan ministerin vannoessa virkavalan ja antaessa tuomarinvakuutuksen. Tämä absudius olisi poistettava suppealla, mihinkään vetoamattomalla ministerin juhlallisella vakuutuksella. Valassa asetetaan kristinuskoa suosien ja mihinkään lakiin perustumattomasti kaksi sormea Raamatulle. Valtioneuvoston kanslia on keksinyt, että virkavakuutus puolestaan annetaan kaksi sormea avatulla lakikirjalla (Alma Talent Oy:n Suomen Laki I). Näin jopa virka- ja tuomarinvakuutukset antava ministeri pannaan ilveilemään lakikirjan kanssa Raamatun käytön tueksi. 

Sotilasvala olisi poistettava yksinomaisen sotilasvakuutuksen hyväksi, jos edes sitä tarvittaisiin. Silloin yhteisessä vakuutustilaisuudessa ei sotilaspappi saisi esiintyä, jos valtion ylipäätään pitää palkata sotilaspappeja. 

Muuta mahdollista huomioitavaa

11. Millaisia vaikutuksia mielestänne koronaviruspandemialla ja siihen liittyvillä toimenpiteillä on perus- ja ihmisoikeuksein toteutumiseen?

Koronaviruspandemiaa on saattanut tarkastella myös hautaamisen kannalta. Ainakin maailmalla on näkynyt suosituksia tuhkata koronavirustautiin kuolleen vainajan ruumis heti tartuntavaaran vuoksi, ja luovuttaa omaisille vasta uurna. Käytäntö olisi järkevä normaalioloissakin. Krematorioilla olisi kasvava tarve. Niiden tulisi olla myös yhteiskunnan, kuten perustettavien tulevien maakuntien, tai kaupallisten tahojen hoidossa. Uurnan äärellä vainajalle voisi jättää hyvästit monenlaisissa eri tiloissa ja näin välttää kirkon kanssa tekemisiin joutumisen. Hautausmaat tulisi ottaa yhteiskunnan järjestettäviksi. 

Perustavanlaatuinen epäyhdenvertaisuus koskee vainajan ruumiin tai tuhkan uskonnollisista käsittelyä, vaikka vainaja ei Suomessa perusoikeuksien subjekti olekaan. Ev.-lut. kirkkoon kuulumattoman vainajan kirkolliseen hautaan siunaamiseen olisi vaadittava vainajan jättämä kirjallinen lupa joko toivomuksen tai suostumuksen muodossa. Se asettaisi tahtonsa ilmaisemisen taakan oikealle taholle. Nyt noudatetaan kirkkojärjestystä, jonka mukaan vainajan olisi ollut ilmaistava siunaukselle vastakkainen kantansa, vaikka hautaustoimilaki lähtee vainajasta. Kirkkoon kuulumattomuus kertoo kuitenkin itsessään, että, kuten vainaja ei eläessään, niin hän ei myöskään kuolemansa jälkeen tahdo olla kirkon kanssa tekemisissä. Kirkon piittaamattomuuteen hautaustoimilaista ei ole saanut korjausta kanteluilla oikeuskanslerille, eivätkä tutkintapyynnöt hautarauhan rikkomisesta hautaamattoman ruumiin pahennusta herättävän käsittelyn muodossa ole johtaneet mihinkään.

12. Muut huomionne selonteon valmisteluun liittyen

Yhdenkään lapsen ei Suomessa pitäisi joutua kokemaan perus- ja ihmisoikeuksiensa vajautta. Kuitenkin kirkon pakkojäsenyys ja pakko osallistua uskonnonopetukseen (sekä muisto oikeudettomasta uskonnonopetuksesta ennen siihen vastarinnan heräämistä) saavat lapsen kokemaan uskonnonvapautensa syvästi loukatuksi. 

Uskontotieto jopa jäädyttäisi uskonnonvapauden syvän loukkauksen kokemisen aikuista koskevaksi. Se vaikuttaisi hänen harkintaansa hankkia lapsia tai ainakin mahdollisuuteensa kasvattaa lapsensa Suomessa. Tätä kautta voisi nousta pakolaisuus Suomesta (tosiasiallisessa, ei välttämättä laillisessa mielessä) kuten aikanaan joillakin riittämättömän aseistakieltäytymisoikeuden tähden.

Jouni Luukkainen
puheenjohtaja