Eduskunta hyväksyi eilen 22.6. toisessa käsittelyssä mietinnön mukaisena hallituksen esityksen, että perusopetuslakiin lisättäisiin väliaikaisesti 20 a § poikkeuksellisista opetusjärjestelyistä (HE 86/2020 vp), mutta ilman mitään lausumaa, jollaista yhdistyksemme lausunto ehdotti – tai oikeasti vain lausuman perusteli (korjaus 25.6.); ks. uutiseni Lausuimme sivistysvaliokunnalle perusopetuslain väliaikaisesta muuttamisesta [HTML]. Lausunnossamme minulta oli kuitenkin jäänyt huomaamatta, että oppivelvollisuusiän ylittäneiden perusopetuksesta säätävän perusopetuslain 46 §:n 9 momentti sanoo, että tässä pykälässä tarkoitettu opetus voidaan järjestää osaksi tai kokonaan etäopetuksena. Koska toisaalta 20 a § ei tästä opetuksesta säätäisi mitään enempää vaikkei olisi 46 §:n kanssa ristiriidassakaan, pykälää ei tarvitse lisätä, toisin kuin lausuntomme väitti, 46 §:n ensimmäisen virkkeen luetteloon niistä muista perusopetuslain säännöksistä, joita tähän opetukseen sovelletaan. Valitettavasti tätä ei sanottu suoraan hallituksen esityksessä, jossa vain lainattiin valtioneuvoston periaatepäätöksestä suunnitelmasta koronakriisin hallinnan hybridistrategiaksi (6.5.), että mm. aikuisten perusopetuksessa suositellaan etäopetusta jatkettavan lukukauden loppuun. Huomasin asian vasta, kun sivistysvaliokunnan puheenjohtajan Paula Risikon puheenvuoro toisessa käsittelyssä johti minut hänen kirjalliseen kysymykseensä, jossa tuo 46 §:n 9 momentti mainittiin. 

Täten eduskunnan ei tarvinnut tässä yhteydessä korjata 46 §:ää. Silloin sen ei ollut välttämätöntä tehdä lausumaa, joka olisi edellyttänyt hallitukselta 46 §:n luettelon päivittämistä. 

Hallituksen esityksen muuten esitteli hallitussihteeri Kirsi Lamberg, joka on yhdistyksemme 46 §:stä opetus- ja kulttuuriministeriölle vuonna 2017 tekemän lakiesityksen osalta asian vastuuvalmistelija. 

Sivistysvaliokunnan mietintö hallituksen esityksestä valmistui 16.6. (SiVM 8/2020 vp). Siinä ei sanottu mitään oppivelvollisuusiän ylittäneiden perusopetuksesta. Lisättävän pykälän tarkoitus on tehdä mahdolliseksi poikkeukselliset opetusjärjestelyt opetuksen järjestäjän päätöksellä, jos se opetuksen järjestämiseksi on välttämätöntä. Takana olisi tartuntatautilain nojalla annettu päätös koulutilojen sulkemisesta. Laki olisi voimassa 1.8.–31.12.2020, ja sen tarkoitus on ehkäistä koronaviruksen (covid–19) leviämistä. Mietinnössä 20 a § muuttui hieman. 

Yhdistyksemme valiokunnalle 10.6. antama lausunto otettiin asian valmisteluasiakirjaksi (EDK–2020–AK–307995), ja se mainittiin valiokunnan kokouksen 16.6. pöytäkirjassa ja mietinnössä. Valiokunta oli jo 9.6. kuullut (kutsumiaan) asiantuntijoita etäkuulemisessa, kuten valiokunnan kokouksessa 11.6. pöytäkirjaan tiedoksi merkittiin. Muita kokouksia ei valiokunnalla asiasta ollut. Hallitus antoi esityksensä 4.6., ja täysistunto kävi lähetekeskustelun 9.6., joten lausuntomme olisi ollut syytä antaa heti 5.6. (aluksi ainakin epävirallisesti). Mutta tuskinpa valiokunta olisi silloinkaan kutsunut meitä etäkuulemiseensa, sillä valiokunta halusi aivan oikein keskittyä vain oppivelvollisten perusopetukseen ja esiopetukseen, ja varsinkin, kun lausuntomme erehtyi itse 20 a §:n osalta. Toisaalta, jos olisin muistanut 46 §:n 9 momentin, olisin osannut kirjoittaa lausuntomme niin, että olisin siinä arvioinut 20 a §:n ja 46 §:n suhdetta oikealla tavalla, jolloin olisin silti voinut korostaa 46 §:n luettelon päivittämisen tarvetta. 

Kuten lainaamassani uutisessani kerroin, olin ehdottanut kaikille valiokunnan jäsenille ja varajäsenille 12.6. lähettämässäni sähköpostiviestissä yllä kaipaamani lausuman laatimista. Mutta se ei siis johtanut tulokseen. Toivottavasti kuitenkin joku viestini kohteista valistui 46 §:n tilanteesta. 

Itse kiinnostuin aikuisten perusopetuksesta helmikuussa 2017, kun harmikseni huomasin, että edellisenä vuotena minulta oli jäänyt mahdollisuus yrittää vaikuttaa silloin muutettavana olleeseen 46 §:ään niin, että pykälässä olisi uskonnon ja elämänkatsomustiedon opetuksesta säätävään perusopetuslain 13 §:ään viitattu sanomalla, että kuitenkin jokaisen tuossa pykälässä tarkoitetun oppilaan huoltajan ilmoituksen, pyynnön tai päätöksen tekee opiskelija. Muutetussa muodossa 46 § tuli voimaan vuoden 2018 alussa. Nyt 20 a §:n lisääminen perusopetuslakiin oli ensimmäinen kerta, jolloin saatoin yrittää vaikuttaa asiaan eduskunnassa. 

Perusopetuslaki tuli voimaan vuoden 1999 alussa, ja opetusministeriö asetti jo saman vuoden helmikuussa (turva)työryhmän sekä seuraavan vuoden marraskuussa oppilashuoltotyöryhmän miettimään lain muuttamista; työryhmien muistiot johtivat hallituksen esitykseen (HE 205/2002 vp) ja tämä 1.8.2003 voimaan tulleeseen lakiin (477/2003) perusopetuslain muuttamisesta. Mutta samalla olisi 46 §:n luetteloa ollut päivitettävä lisäämällä siihen 31 a § ja 35 a––c §, mutta se ei kai tullut kenenkään mieleen. Miten silloin kuitenkaan voitaisiin täsmentää, että jokin tietty perusopetuslain lisäys ei koske oppivelvollisuusiän ylittäneiden perusopetusta? Sanomalla suoraan niin itse säännöksessä tai sen esitöissä, vai? 

Vielä aamupäivällä maanantaina 22.6. lähetin jokaisen kansanedustajan sähköpostiosoitteeseen seuraavan viestin: 

”Tarvitaan lausuma: HE 86/2020 vp (toinen käsittely tänään klo 14: kohta 17) 

Perusopetuslakiin lisättävä 20 a § olisi tullut mainita oppivelvollisuusiän ylittäneiden perusopetuksesta säätävän 46 §:n alun säännösluettelossa, jonka päivittäminen on aina aiemminkin laiminlyöty. Lueteltuihin säännöksiin olisi myös viitattava sanomalla, että kuitenkin niissä tarkoitetut oppilaan huoltajan päätökset tekee opiskelija. Nyt tarvittaisiin LAUSUMA luettelon päivittämisestä. 

Terveisin pj Jouni Luukkainen (p. 045 2129 763), Pääkaupunkiseudun ateistit ry” 

Tietenkin viestini oli joka tapauksessa liian myöhässä, ja siinähän oli myös erehdys. Mutta ehkä silti joku jotenkin valistui. 

Halusin vielä pelastaa nololta erehtymiseltäni sen, minkä voin. Siksi tänään lähetin seitsemälle kansanedustajalle, joista viisi ensimmäistä on sivistysvaliokunnan jäsen tai varajäsen, seuraavan sp–viestin: 

”Lähestyn teitä eilen perusopetuksen poikkeusjärjestelyistä puhuneita

Hyvät edustajat Paula Risikko, Pasi Kivisaari, Mikko Ollikainen, Inka Hopsu, Mia Laiho, Sari Essayah ja Arja Juvonen, 

Olitte ne, jotka käyttivät puheenvuoron eduskunnan eilen hyväksyessä perusopetuslakiin väliaikaisesti lisättäväksi 20 a §:n poikkeuksellisista opetusjärjestelyistä. Paula Risikko mainitsi kirjallisen kysymyksensä, jossa taas viitattiin oppivelvollisuusiän ylittäneiden perusopetuksesta säätävän perusopetuslain 46 §:n 9 momenttiin, jonka mukaan tässä pykälässä tarkoitettu opetus voidaan järjestää osittain tai kokonaan etäopetuksena. Voin myös todeta, että 20 a § ei tähän verrattuna säädä mitään lisää tästä opetuksesta, mitä hallituksen esitys ei valitettavasti suoraan sanonut. 

Näin havaitsin, että olin erehtynyt, kun yhdistyksemme lausunnossa sivistysvaliokunnalle sekä sähköpostiviesteissäni ensin valiokunnan jäsenille ja varajäsenille sekä sitten kaikille kansanedustajille väitin, että 20 a § olisi lisättävä 46 §:n ensimmäisen virkkeen luetteloon niistä muista perusopetuslain säännöksistä, joita tähän opetukseen sovelletaan. Pyydän anteeksi. 

Mutta voimaan jäi varsinainen asiani, että luettelon päivitys on aina jätetty hoitamatta ja näin jätetty 46 § epätäsmälliseen tilaan ja että lisäksi luettelon säännöksissä puhutaan oppilaan huoltajan tahdonilmaisuista opiskelijan itsensä tahdonilmaisujen sijaan, vaikka toisaalta puhutaankin aikuisten perusopetuksesta, kuten hallituksen esityksen selostaessa valtioneuvoston periaatepäätöstä. (Korjaus onnistuisi ’kuitenkin niin’ –tyyppisellä viittauksella lueteltuihin säännöksiin samassa virkkeessä. Opetushallitus on valmiiksi määräyksissään ja ohjeissaan asettunut opiskelijan päätösvallan puolelle.) 

Tästä asiasta toivoin eduskunnan esittävän lausuman. 

Aamun HS otsikoi: ’Kreikasta alaikäisiä turvapaikanhakijoita’. Se vaatii resursseja. Eikö niitä olisi silloin annettava myös lainsäädännön valmisteluun, jotta näitä alaikäisiä odottava oppivelvollisuusiän ylittäneiden perusopetus saisi perustakseen kelvollisen 46 §:n?

Terveisin 
Jouni Luukkainen
pj, Pääkaupunkiseudun ateistit ry”

Jouni Luukkainen