VAPAA AJATTELIJAN KESÄNUMERO 2/2020 ILMESTYI (15.6.2020)


Vapaa Ajattelijan (tuttavallisesti Vajari) kesänumero saapui lukijoille 10.6.2020, verkossa lehteä ei vielä ole. Lehdessä on 32 sivua, noin 23 kirjoitusta 15:ltä avustajalta. Liiton nukkepuheenjohtaja Kaj Torrkullalta ei taaskaan ole mitään kirjoitusta, vaikka tämä on viimeinen lehden numero ennen syksyn liittokokousta, jossa valitaan uusi puheenjohtaja. Torrkulla halusi jättää lehden ja lukijat näin. 

Uusien puheenjohtajaehdokkaiden esittelyjä ei ole kuten aiemmin. Junttamiehet eivät nyt kerro, kuka on liiton seuraava puheenjohtaja. Monissa asioissa liitto on umpimielinen kuten Pohjois-Korea. Lukija voi yrittää lukea myös juttujen rivinvälit. Kirkkojen ja pappien kuvat puuttuvat, mutta Pro-Kuppaus Oy:n 1/3-sivun kokoinen mainos on sivulla 31. Kansikuva on taas arvoitus. En keksinyt, onko hempeällä punaisella taustalla kuvatulla nuorella naisella jokin yhteys lehden sisältöön. Ehkei ole? Jos naisella olisi ollut punainen, muovista valmistettu korvariipus, jossa olisi esitetty sirppi ja vasara, olisin ymmärtänyt asian. Tällainen muistikuva putkahti mieleeni eräästä vapaa-ajattelijasta kaukaa menneisyydestä. 

Edellisessä lehtiarviossani arvasin oikein, ettei kevätnumero ollutkaan viimeinen liittokokousta edeltänyt numero. Kokous jouduttiin siirtämään syyskuun loppupuolelle. Nyt pääkirjoituksen (s. 3) kirjoitti liiton varapuheenjohtaja Antti Värri. Hänestä liiton talous on saatu päättyvällä liittokokouskaudella ”parempaan kuntoon”. Epäilys jää, koska liittohallitus on pantannut vuoden 2019 tilinpäätöksen julkaisemista ennätyksellisen pitkään. Siitä ei kerrota tässäkään numerossa. Värrin mukaan liitto on remontoinut kauden aikana kaksi liiton sijoitusasuntoa. Vuoden 2018 lopussa asuntoja oli kymmenen. Taloudenhoitokauteni (1.1.1988-23.11.2003) loppuun mennessä sijoitusasuntoja oli vuosina 1993-2002 peritty yksi ja ostettu yhdeksän. Kaikki olivat valmistuneet ennen vuotta 1980 ja peritty tai ostettu käytettyinä. Vuosikymmenten aikana korjausvelkaa kertyy. En ole kuullut, että asuntoja olisi kunnostettu enempää kuin kaksi vuoden 2003 jälkeen. Tätä vauhtia kaikki asunnot on kunnostettu kerran vuoteen 2085 mennessä. 

Kokonaisuutena Värrin kirjoitus on vähän pliisu. Hän tosin myöntää, että liittohallituksessa on uudistumisen varaa. 

Rukoilu ei tehoa kulkutauteihin 

Robert Brotheruksen kirjoituksessa Koronavirus ja Jeesuksen veri (s. 5) kerrotaan, että rukoukset tehoavat heikosti kulkutauteihin. 

Minusta ne eivät sinänsä tehoa tauteihin ollenkaan. Jos rukoilua harrastetaan kirkoissa tai muuten väenkokouksissa, ihmisten läheisyys vaikuttaa siten, että kulkutauti leviää entistä voimakkaammin. Näin on monin paikoin tapahtunutkin. Merkitystä ei ole sillä, mitä jumalaa rukoillaan ja millä kielellä. 

Korona-aika vaimensi kirkosta eroamista 

Jori Mäntysalon kirjoitus Eroakirkosta.fi-uutisia (s. 7) kertoo, että palvelu on luovuttanut Tampereen yliopistolle otokset vuosien 2018-2019 eropalautteesta. Suppeampi otos vuosilta 2007-2017 on luovutettu jo aiemmin. Eromäärät putosivat noin kymmenen prosenttia huhtikuussa verrattuna viime vuosikymmenen heikoimpaan huhtikuuhun. Myös kirkkoon liittyminen väheni jokseenkin yhtä paljon. 

Mäntysalo ei kirjoita mitään tulevaisuudesta. Koronavelkojen maksamiseksi verottaja tarvitsee kuitenkin eri verojen merkittäviä korotuksia. Suomessa ei ole rikasta valtiota (kuten Norjassa) eikä rikkaita ihmisiä (kuten Ruotsissa), joten hallitus varastaa rahaa tulevaisuudesta, meidän lapsiltamme. Hallitus on räiskinyt miljoonatukiaisia joka suuntaan, viimeksi jopa veronkanto-oikeuden omaaville valtiokirkoille 4,5 Meur. Huippukorkean verotuksen kiristäminen panee kirkkolaiset harkitsemaan kirkkoon kuulumisen järkevyyttä ainakin taloudelliselta kannalta. Myös uudet EU-verot tekevät tuloaan ja korottavat veroastetta lähemmäksi 50 prosenttia. Eri verojen kilpailu maksajan lompakon sisällöstä alentaa maksuhalukkuutta kirkolle. 

Liittokokous 26.-27.9.2020 

Kirjoituksessaan Vapaa-ajattelijain liittokokous siirtyi syyskuulle (s. 13) Esa Ylikoski muistaa jäsenyhdistysten ja yksittäisten jäsenten oikeuden tehdä liittokokousesityksiä. Vajariympäristössä tämä oikeus on kovan kamppailun tulos, josta olen aikaisemmin kirjoittanut. Käyttäkää esitysoikeutta, jos teillä vielä on luottamusta liittoon. 

Imago: vapaa-ajattelijoiden pitää olla leppoisia ja mukavia 

Liittovaltuuston puheenjohtaja Jape Lovén miettii tulevaisuutta kirjoituksessa Tulevaa pohtimassa (s. 13). Hänestä vapaa-ajattelijoiden olisi oltava imagoltaan ”leppoisia ja mukavia” saadakseen tuloksia. Hän vahvistaa sen, että liitto pyrkii lisäämään elinvoimaansa ja vaikutusvaltaansa jäsenhankintatyöllä. 

Tämä on hyvä huomata. Lähes vuosikymmenen vastakkaissuuntainen kehitys on saanut kysymään, haluaako liitto kasvaa. Vielä peruutusvaihdetta ei ole saatu pois päältä. Jäsenyhdistysten yhteinen jäsenmäärä on laskenut jokaisena vuonna vuodesta 2012 lähtien, jolloin se oli 1.815. 31.12.2019 sen ilmoitettiin olevan 1.336 eli laskua yhteensä 26,4 prosenttia, keskimäärin 3,8 prosenttia vuodessa. Tämä on karkeasti kolme kertaa kirkon jäsenkatoa enemmän! Yhdistyskohtaista jäsentilastoa vuodelta 2019 ei ole vieläkään julkaistu, vaikka tilasto näyttää kiinnostavan monia, myös liiton ulkopuolisia tahoja. Myös jäsenyhdistysten määrä on laskenut tällä vuosisadalla 39:stä 20:een. Talouskompurointi on asia erikseen ja se on vakavaa. Valtion yleisavustus menetettiin vuonna 2019 kokonaan ensi kerran vuoden 1977 jälkeen. Aikamoinen saavutus sekin. Vuodelle 2020 saatu 30.000 euron toverirahoituksen jatko ei ole itsestään selvää, jos sosialistihallitus kaatuu. Kulttuurilehtituki menetettiin kokonaan lehden laatuongelmien takia. 

Kotkan Vapaa-ajattelijat 90 vuotta 

Kotkan Vapaa-ajattelijat 90 vuotta (s. 14) on yhdistyksen puheenjohtaja Liisa Taskisen kirjoituksen otsikko. Yhdistys on tunnettu uskonnottomien hautausmaasta, johon on 10.5.1931 alkaen haudattu yli 2.000 vainajaa. 

Toisin kuin kirjoituksessa mainitaan, yksityisiä hautausmaita perustettiin jo paljon ennen (ensimmäisen) uskonnonvapauslain voimaantuloa 1.1.1923. Näistä saa tietoja hautausmaita koskettelevasta kirjoitussarjastani (esim. katso linkkilistaa artikkelin Enon metsähautausmaa  Joensuussa (17.11.2019) lopussa). 

Kirja-arvioita 

Toimitussihteeri Eero Suorsan tämänkertaiset kirja-arviot koskevat Martha C. Nussbaumin teosta The Cosmopolitan Tradition. A Noble but Flawed Ideal (Oxford University Press, 2019) (s. 24-25) ja A. C. Greylingin teosta The History of Philosophy (Penguin Books, 2019) (s. 25). Arvion mukaan Nussbaumin teoksen kiehtovinta antia ovat antiikin Kreikan ja Rooman filosofiset koulukunnat. A. C. Craylingiä Suorsa kehuu erääksi aikamme ateismin ja humanismin kärkinimistä. Hänen kirjansa parissa lukija viihtyy. 

Kirjojen yhteinen sivuluku on 990. 

Erikoisartikkeli 

Numeron päättää Ilona Pajarin laaja juttu Uskonnoton tapakulttuuri ja hautajaiset Suomessa (s. 27-31). Se on esitelmä, joka pidettiin Kotkan Vapaa-ajattelijat r.y.:n 90-vuotisjuhlissa 24.11.2019. 

Hautausmaiden laadusta voi tehdä samanlaisen huomautuksen kuin mikä tehtiin Liisa Taskisen kirjoituksen kohdalla. Muiden kuin valtiokirkkojen perustamien hautausmaiden joukossa on tietysti myös ennen vuotta 1923 perustetut juutalaiset ja islamilaiset hautausmaat. Näitä ei ole sopivaa luonnehtia kirkollisiksi. 

Valtiokirkkoihin kuulumattomat kristityt perustivat omia hautausmaitaan. 

Kyläkuntien ja erilaisten laitosten hautausmaat oli tarkoitettu kaikille kyläläisille tai laitosten asukkaille ja henkilökunnalle. Siksi ne eivät olleet kirkollisia, vaikka enemmistökulttuuri olisikin ollut kristillinen. 

Pajari on havainnut, että muuten radikaalina pidetyllä 1960-luvulla kirkosta eroaminen oli vaisua. Hän ei mainitse ilmiön syytä. Asia johtui aikaisemmin eri maksuna perityn kirkollisveron siirtymisestä ennakkoveron piiriin vuonna 1960. Kirkosta eroaminen romahti vuosikymmeneksi ja alkoi kasvaa vasta vuonna 1969. 

Artikkelin mukaan Suomessa ei ole järjestetty uskonnottomia valtiollisia hautajaisia. Ensimmäiseksi aiheesta mieleen tulee ateistipääministeri Väinö Tanner (1881-1966). Hänen muistoaan valtio häpäisi järjestämällä hänelle 25.4.1966 kristilliset hautajaiset Helsingin Vanhassa kirkossa. 

Ruotsi on eri maata. Monet muistavat murhatun pääministeri Olof Palmen (1927-1986) uskonnottomat hautajaiset. Yli neljä miljoonaa ihmistä kirjoitti nimensä Palmen muistokirjoihin. 

Jokaisessa Vapaa Ajattelijan numerossa pitäisi olla Pajarin kirjoituksen kaltainen, laajempi artikkeli. Se auttaisi lehden laatuongelmissa. Seuraava lehden numero luvataan lokakuuksi.

Kimmo Sundström


Lue myös

Vapaa-ajattelijain liitto rikkoi sidottua rahastoa koskevia testamenttimääräyksiä (2.5.2006)
Testamenteista ja muita muistoja (22.5.2006)
Vapaa-ajattelijain liitto ja testamenttaajat (21.10.2006)
Uusi Vapaa Ajattelija –lehti ilmestyi (12.4.2012)

Vapaa Ajattelija –lehden sivumäärä pieneni (22.8.2012)
Vuoden ensimmäinen Vapaa Ajattelija –lehti ilmestyi (18.3.2013)
Vapaa Ajattelijan uusi numero ilmestyi (10.6.2013)
Vapaa Ajattelijan Eurooppa-numero ilmestyi (24.9.2013)
Vapaa Ajattelijan koulunumero päätti julkaisuvuoden (26.12.2013)
Vapaa Ajattelijan Yhdenvertainen Suomi –numero (28.3.2014)
Vapaa Ajattelijan liittokokousnumero (4.6.2014)
Vapaa Ajattelijan teemana seksuaalinen yhdenvertaisuus (14.9.2014)
Vapaa Ajattelijan teemana uskonnot ja konfliktit (15.12.2014)
Vapaa Ajattelijan politiikkanumero (5.4.2015)
Vapaa Ajattelijan teemana paikallinen vaikuttaminen (1.7.2015)
Vapaa Ajattelijan teemana sosiaalinen media (1.10.2015)
Vapaa Ajattelija -lehden vuoden viimeinen numero ilmestyi (17.12.2015)
Vapaa Ajattelija -lehti ilmestyi ilman teemaa (18.3.2016)
Vapaa Ajattelija -lehden teemana kansainvälisyys (3.6.2016)
Vapaa Ajattelijan teematon syysnumero ilmestyi (11.9.2016)
Vapaa Ajattelijan teemana kuolema (19.12.2016)
Vapaa Ajattelija 1/2017: pedon kämmenellä (30.3.2017)
Vapaa Ajattelija 2/2017 pohjustaa Oulun liittokokousta (27.5.2017)
Vapaa Ajattelija 3/2017 on sekalainen paketti (2.10.2017)
Vapaa Ajattelija 4/2017 on vuoden päätösnumero (26.12.2017)
Vapaa Ajattelija 1/2018 hiihtelee vanhoja latuja (23.3.2018)
Vapaa Ajattelija 2/2018 tarjoaa monenlaista kesälukemista (23.6.2018)
Vapaa Ajattelija 3/2018 ilmestyi (21.9.2018)
Vapaa Ajattelija 4/2018 päätti julkaisuvuoden (19.12.2018)
Vapaa Ajattelija 1/2019 jatkaa vaalikiihotusta (20.3.2019)
Vapaa-ajattelijain liiton tilinpäätös vuodelta 2018 (16.6.2019)
Vapaa Ajattelija 2/2019 ilmestyi vihdoin (30.8.2019)
Uskomaton-Vapaa Ajattelija ilmestyi ensi kertaa (12.11.2019)
Vapaa Ajattelija 4/2019 ilmestyi sittenkin joulukuussa (1.1.2020)
Vapaa Ajattelija 1/2020 aloitti julkaisuvuoden (23.3.2020)

Pääsivu Tiedotteet Palvelut Lehdet Uutisia ja artikkeleita
Kirkosta eroaminen Mitä uutta?