Opetus- ja kulttuuriministeriö pyysi 30.4.2020 lausuntoja viimeistään 15.6.2020 luonnoksesta hallituksen esitykseksi oppivelvollisuuslaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi (VN/1985/2020-OKM-1). Tutustuin laajaan luonnokseen, jossa esitetään säädettäväksi uusina lakeina oppivelvollisuuslaki ja laki tutkintokoulutukseen valmistavasta koulutuksesta sekä muutettavaksi 23 lakia, erityisesti perusopetus- ja lukiolakeja. Luonnoksen mukaan oppivelvollisuus jatkuisi, kunnes nuori täyttäisi 18 vuotta tai sitä ennen suorittaisi toisen asteen eli lukio- tai ammatillisen koulutuksen, joiden maksuttomuus taas jatkuisi sen kalenterivuoden loppuun, jona henkilö täyttää 20 vuotta. 

Perusopetuslain 46 §:ssa säädetty opetus oli alkuperäiseltä nimeltään muiden kuin oppivelvollisten perusopetus mutta vuoden 2018 alusta lähtien oppivelvollisuusiän ylittäneiden perusopetus. Vastaisuudessa sitä kutsuttaisiin aikuisten perusopetukseksi, vaikka tässä opetuksessa on alaikäisiä, 16-17-vuotiaita, sekä vaikka tähän opetukseen, lähinnä sen lukutaitovaiheeseen, voitaisiin oppivelvollisuuslain mukaan ottaa myös perusopetuksen oppimäärää vastaavat opinnot (ulkomailla) suorittanut henkilö, jolta puuttuu tutkintotavoitteiseen koulutukseen tai valmentavaan koulutukseen riittävä suomen tai ruotsin kielen taito ja joka voisi siis olla nuorempikin kuin 16-17-vuotias. 

Totesin, että hallituksen esityksellä haluttaisiin saada oppivelvollisuuden suorittamiselle luja ja tarkkaan harkittu lakipohja, joka motivoisi nuoret hoitamaan oppivelvollisuutensa. Oppivelvollisuudelle on asetettu tavoite turvata kunkin sivistys. 

Näihin seikkoihin nojautuen yhdistyksemme oli syytä antaa 12.5.2020 asiasta oma-aloitteinen LAUSUNTO [PDF], jossa vaadittiin lakien täsmentämistä ja tällöin opiskelijalle mahdollisuutta valita uskonnonopetuksen sijasta elämänkatsomustieto, jos hänen uskonnollinen asemansa tai ikänsä sen suinkin sallisi. Tarkemmin sanoen lausuntomme keskittyi seuraavaan kahteen seikkaan: 

1) Perusopetuslain 46 §:n alun luettelo niistä muista perusopetuslain säännöksistä, joita aikuisten perusopetukseen sovelletaan, tarvitsee edelleenkin omana hankkeenaan päivittämisen, jonka tulisi tällöin tunnustaa alaikäisenkin opiskelijan aikuinen asema. Erityisesti perusopetuslain 13 §:ssä tarkoitetut uskonnon ja elämänkatsomustiedon opetusta koskevat oppilaan huoltajan mahdolliset tahdonilmaisut on opiskelijan saatava tehdä itse. (Ks. viimeisin uutiseni [HTML] asiasta.) 

2) Lukiolain 16 §:n 7 momentissa ehto lukiokoulutuksen aloittamisesta 18 vuotta täytettyään vaatimuksena sille, että opiskelijalle opetetaan hänen valintansa mukaisesti joko uskontoa tai elämänkatsomustietoa, on edelleenkin epätäsmällinen. Täsmentävä määritelmä kumottiin erehdyksessä lukioasetuksesta vuoden 2018 alusta lähtien. Perustelluin tulkinta ehdolle on pelkkä 18 vuoden iän täyttäminen, ja perustuslain säädöstasovaatimuksen tähden tästä tulisi säätää suoraan lukiolaissa. (Ks. Kantelut-sivun [HTML] kohta 30.)

Jouni Luukkainen
puheenjohtaja