HELSINKILÄISISTÄ 51,0 PROSENTTIA KUULUU KIRKKOON (21.2.2020)

Päivitetty 24.2.2020

Helsingin seurakuntayhtymän Jäsentietojen vuositilaston 2019 johdanto on päivätty 17.2.2020. Vuonna 2019 päiväys oli 19.2.2019. 

Niiden alueiden lukumäärä (7), joissa seurakunnan jäsenprosentti on alle 50, ei muuttunut vuoden aikana. Maallistunein kärki on nyt: 

Seurakunta

Kirkkoon kuuluminen (%)
Helsingin Mikael 43,4
Paavali 44,8
Kallio 45,9
Vuosaari 46,4
Vartiokylä    47,4
Herttoniemi    48,2
Kannelmäki   48,5

Herttoniemen seurakunta (48,2 %) ohitti niukasti Kannelmäen seurakunnan (48,5 %), kun vuonna 2018 niiden keskinäinen järjestys oli päinvastainen. 

Meilahden seurakunnassa jäsenprosentti oli 52,5 vuoden 2018 lopussa. Sen yhdistyttyä Töölön seurakuntaan 1.1.2019 uusi Töölön seurakunta ei vielä alittanut 50 prosentin rajaa. Jäsenprosentti oli 55,1. 

Seuraavaksi yllä mainittuun kärkikerhoon liittynee Pitäjänmäen seurakunta (jäsenprosentti nyt 51,3). 

Vuonna 2019 seurakuntia oli 20, joista kolme ruotsinkielistä. Kirkkobyrokratian karsimistarvetta on yhä. 

Koillis-Helsingissä sijaitseva Helsingin Mikaelin seurakunta on alueellisesti hyvin laaja. Sen alhaista jäsenprosenttia selittää osaltaan se, että alueella asuu paljon maahanmuuttajia. Heitä kristinusko kiinnostaa vähän. 

Sekularismi eteni taas vakaasti ja hienosti! On vain vuoden, kahden kysymys, milloin helsinkiläisten enemmistö ei kuulu evankelis-luterilaiseen kirkkoon. - Lehdissä on ollut paljon uutisia lutikoiden lisääntymisestä, mutta onneksi uutiset koskevat hyönteisiä:). 

Kirkkoon kuuluu 51,0 prosenttia kaupunkilaisista 

Yhtymän tasolla jäsenprosentti painui 51,0:aan (2014: 56,4 %, 2015: 55,5 %; 2016: 54,3 %; 2017: 53,1; 2018: 52,0 %). Naisten osuus seurakuntalaisista oli 56,9 prosenttia, miesten 43,1 prosenttia. Olen odottanut, että naiset kuroisivat kiinni miesten etumatkaa, mutta vielä näin ei ole tapahtunut. Ero oli 13,8 prosenttiyksikköä, kun se vuonna 2018 oli 13,6 prosenttiyksikköä. 

Ruotsinkielisiä läsnäolevasta väestöstä oli 7,0 prosenttia. Suhdeluku säilyy jotakuinkin ennallaan. 

Kaikkiaan seurakuntalaisia oli 333 876 (2018: 337 955), vähennystä 4.079 henkilöä eli 1,21 prosenttia. 

Seurakuntien jäsenmäärät laskussa 

Seurakuntien lukumäärä laski yhdellä ja oli 20. Näistä kolme (Johannes, Matteus ja Petrus) oli ruotsinkielistä. Näin montaa ruotsinkielistä seurakuntaa ei tarvita, mutta ruotsinkielisellä puolella taistelu kirkkobyrokratiaa vastaan menestyy heikommin. 

Ylivoimaisesti suurin seurakunta oli Malmi 51.122 jäsenellä (52.345). Sen jäsenmäärä pudonnee alle 50 000:n vuonna 2020. Toiseksi suurin seurakunta on Helsingin tuomiokirkkoseurakunta, jonka jäsenmäärä kasvoi 29.926 jäsenestä 30.047 jäseneen. Odotetusti uudesta Töölön seurakunnasta tuli kolmanneksi suurin seurakunta (jäseniä 27.237). 

Pienin suomenkielinen seurakunta on edelleen Vartiokylän seurakunta (8.429 jäsentä). Sen lisäksi ei olekaan muita suomenkielisiä seurakuntia kuin Pitäjänmäen seurakunta (9.089 jäsentä), joiden jäsenmäärä alittaa kymmenen tuhatta. 

17 suomenkielisessä seurakunnassa kahdentoista jäsenmäärä laski ja viiden (Helsingin tuomiokirkkoseurakunta, Kallio, Kannelmäki, Munkkiniemi, Roihuvuori) nousi. Joskus jäsenmäärän kasvu johtui muuttoliikkeestä. Vain Helsingin tuomiokirkkoseurakunnassa, Lauttasaaren ja Pakilan seurakunnissa kastettujen ja kuolleiden erotus oli positiivinen.

Suomenkielisten seurakuntalaisten määrä väheni 3.839 hengellä ja ruotsinkielisten 241 hengellä eli jäsenkato oli yhteensä 4.080 henkeä (2018: 4.259). 

Vuonna 2002 kirkkoon kuului 71,5 prosenttia kaupungin asukkaista, nyt 51,0 prosettia. 17 vuodessa alenema on 20,5 prosenttiyksikköä, keskimäärin 1,21 prosenttiyksikköä vuodessa. 

Kuolleita enemmän kuin kastettuja 

Kuolleita oli 3 580 (2016: 3 637; 2017: 3.625; 2018: 3.630). Kaikkia alle 1-vuotiaita kastettuja lapsia oli 2.422. Kuolleiden enemmyys oli 1.158. 

Eronneita enemmän kuin liittyneitä 

Kirkosta eronneita oli 6 657 ja kirkkoon liittyneitä 1.733 eli nettoeroaminen 4.924 henkeä. Nyt kirkosta eronneista naisia oli 52,6 prosenttia ja miehiä 47,4 prosenttia. Myös vuonna 2018 enemmistö eronneista oli naisia, mutta vuonna 2017 suhteet olivat päinvastaiset. 

Ikäryhmä 18-29-vuotiaat jatkaa eroliikkeessä ylivoimaisena, 3.214 eronnutta, 48,3 prosenttia kaikista eronneista. 60-vuotiaita tai sitä vanhempia erosi 383 eli 5,8 prosenttia kaikista eronneista. 

Eniten kirkkoon liittyi 30-39-vuotiaita, 544. Naisten osuus oli 55,3 prosenttia ja miesten 44,7 prosenttia. 

Kirkolliset vihkimiset vähenevät 

Kirkkolaisten avioliitoista kirkollisten vihkimisten osuus pysyi 47,6 prosentissa. 52,4 prosenttia oli siviilivihkimisiä. Olen aina ajatellut, että yleensä avioliiton solmivat ihmiset pitäisivät sitä myös tärkeänä. Jos kerran haluaa kuulua kirkkoon, miksi oman talon palvelu kiinnostaa vain vähemmistöä? Vihkimisten määrä muutenkin jatkaa koko ajan laskuaan. Vuonna 2018 vihkimisiä oli 2.243 (paria), nyt vain 2.059. Vähennys oli 8,2 prosenttia, kun se vuonna 2018 oli 7,5 prosenttia. Kun valtio sentään suosii avioliitossa olevia monin tavoin – samalla syrjien avoliitossa tai yksin eläviä –, sekään ei riitä kumoamaan vallitsevaa kehityssuuntaa. 

Avioeroja oli 795, aika paljon verrattuna solmittujen avioliittojen määrään. 

Kirkollisten vihkimisten suhteellinen osuus oli yli 50 prosenttia neljässä seurakunnassa, 50 prosenttia kolmessa seurakunnassa ja alle 50 prosenttia 13 seurakunnassa. Kolmessa seurakunnassa kirkollisten vihkimisten osuus on painunut alle 40 prosentin. Kirkollisten vihkimisten määrä on laskenut jokaisena vuotena vuodesta 2010 lukien. 

Tämäkin on selvä osoitus siviiliyhteiskunnan vahvistumisesta ja klerikalismin heikkenemisestä. Kirkostaeroliikkeen voima säilyy. Tulevaisuus näyttää valoisalta. Kuinka alas kirkkoon kuuluminen voi pudota? Kukaan ei tiedä. Vastaavaa ei ole tapahtunut koskaan sen jälkeen, kun evankelis-luterilaisesta kirkosta tuli valtiokirkko noin viisisataa vuotta sitten. Elämme kiinnostavia aikoja.

Kimmo Sundström


JK. Taistelu kirkkobyrokratiaa vastaan jatkuu. Keväällä 1987 julkaistiin kouluneuvos Samuli Apajalahden vetämän toimikunnan mietintö Visio 2000. Silloin Helsingissä oli 33 seurakuntaa, joista kuusi ruotsinkielistä. Visio 2000:n tavoitteena oli 14 suomenkielistä ja yksi ruotsinkielinen seurakunta. Kuitenkin 23 seurakuntaa suhtautui siihen enemmän tai vähemmän kielteisesti. Seurakuntien lukumäärätavoitetta ei ole vielä 33 vuotta myöhemmin saavutettu. 

Vuoden 1987 jälkeen byrokratiaa on karsittu 13 seurakunnalla. Suurin kiitos siitä kuuluu entisille helsinkiläisille seurakuntalaisille, jotka äänestivät jaloillaan.


Lue myös

Irti kirkosta: Paavali Helsingin kärjessä (5.3.2010)
Paavalin seurakunnan alueella kirkkoon kuuluvuus vähäisintä (31.10.2011)
Paavalin seurakunnan alueella kirkkoon kuuluvia 53,5 prosenttia (22.2.2012)
Kirkkoon kuuluvuus painui alle 60 prosenttiin Helsingissä (7.3.2013) 
Helsinkiläisistä 57,9 prosenttia kuuluu kirkkoon (6.2.2014)
Luterilaiset vähemmistö Paavalin ja Kallion seurakuntien alueilla Helsingissä (11.2.2015)
Helsinkiläisistä 55,5 prosenttia kuuluu kirkkoon (6.2.2016)
Helsinkiläisistä 54,3 prosenttia kuuluu kirkkoon (1.2.2017)
Helsinkiläisistä 53,1 prosenttia kuuluu kirkkoon (22.2.2018)
Helsinkiläisista 52,0 prosenttia kuuluu kirkkoon (26.2.2019)


Pääsivu Tiedotteet Palvelut Lehdet Uutisia ja artikkeleita
Kirkosta eroaminen Mitä uutta?