|
Hallitusohjelmaa ei muutettu, vaikka siihen varauduin vaikuttamaan; ks.
uutiseni Uskonnonvapauskirjeeni ja mahdolliset hallitusohjelmaneuvottelut
(5.12.2019) [HTML]. Mutta palasin tänään kirjeeseeni opetusministerille
viidestä uskonnonvapauskysymyksestä seuraavassa uudessa viestissäni hänen
erityisavustajalleen: *** ”Hyvä opetusministerin erityisavustaja Mika Parkkari!
Lähetin 24.9.2019 opetusministeri Li Anderssonille kirjeen viidestä
uskonnonvapausasiasta. Vastasitte 7.10. perehtyvänne kirjeeseeni syksyn
kuluessa. Hallituksen vaihtuessa hallitusohjelmaan ei koskettu, jolloin
asioitani ei myöskään voitu hallitusohjelmaan ottaa, toisin kuin viestissäni
5.12. varauduin. Nyt haluan selventää lisäesimerkein kirjeeni kohtia 4 ja 5. 4) Oppivelvollisuusiän ylittäneiden perusopetuksesta säätävän perusopetuslain
46 §:n ensimmäisen virkkeen tähän opetukseen sovellettavien perusopetuslain
muiden säännösten luetteloa ei ole koskaan päivitetty. Esimerkiksi kurinpitoa
ja sen menettelytapoja koskevat 36 § ja 36 a-g § puuttuvat. Luettelosta
puuttuu myös muutoksenhakua hallinto-oikeuteen koskeva 42 a §. Voidaanko
opiskelija tällöin ottaa kurinpidon kohteeksi? Jos otetaan, voiko hän hakea
muutosta hallinto-oikeudesta? Nämä kysymykset jo osoittavat
vastaansanomattomasti, että 46 §:n 1. virke on täsmennettävä. Täsmentämisessä
on toki oltava tarkkana: 36 §:n 1 momentissa säädetyn jälki-istunnon on toki
edelleenkin koskettava vain oppivelvollisia. Mutta samalla on tehtävä aiheellinen sisällöllinen muutos siirtämällä
opiskelijalle itselleen päätösvalta hänen huoltajaltaan. 5) Lukiolain 16 §:n viimeisen momentin mukaan opiskelijalle, joka aloittaa
lukiokoulutuksen 18 vuotta täytettyään, opetetaan hänen valintansa mukaisesti
joko uskontoa tai elämänkatsomustietoa. Mutta jos 15-vuotias menee lukioon,
jättää sen heti yhden kurssin tai opintopisteen matematiikkaa suoritettuaan
sekä 10 vuotta myöhemmin menee iltalukioon, esittää hyväksiluettavaksi tuon
suorituksensa ja pyytää saada opiskella elämänkatsomustietoa kirkkoon
kuulumisestaan huolimatta, voiko rehtori torjua pyynnön vedoten siihen, että
opiskelijahan oli aloittanut lukiokoulutuksensa jo 15-vuotiaana? Olisiko
opiskelijan siis pitänyt salata suorituksensa? Mieletöntä! Kuitenkin
31.12.2017 asti lukioasetuksen (810/1998) 15 §:n 2 momentin mukaan
opiskelijalla olisi ollut valintaoikeus, sillä alle 15-vuotiaana
suoritetuista lukio-opinnoista oli kulunut yli vuosi. Tämä lukioasetuksen
täsmentävä säännös kuitenkin kumottiin 26.1.2017 annetulla valtioneuvoston
asetuksella (45/2017) mukamas tarpeettomana, mutta siinähän OKM erehtyi. Vähintään vuoden tauon vaatimuksen syystä tai toisesta kumoamisen onkin
perusoikeussyistä ajeteltava tarkoittavan muuta kuin käytännön ankaroittamista,
jota ei edes perusteltu mitenkään. Sen on ajateltava tarkoittavan, että mitään
taukoa ei tarvita! Siis kirkkoon kuuluva lukion opiskelija 18 vuotta
täytettyään voisi ilmoittaa aloittavansa lukiokoulutuksensa uudestaan ja
jatkavansa siitä, mihin siihen asti oli päässyt, ainoana poikkeuksena vain
se, että opiskelee uskonnon sijasta elämänkatsomustietoa, jos hänellä nimittäin
oli pakollisia opintoja jäljellä. Voisiko rehtori väittää pätevästi vastaan?
Ei mielestäni. Siten lain nykyinen tulkinta olisikin se, että
lukiokoulutuksessa 18 vuotta täyttäneelle opiskelijalle opetetaan hänen
valintansa mukaisesti joko uskontoa tai elämänkatsomustietoa. Tämä lukiolain säännöksen perustavin tulkinta pitäisi toteuttaa itse
lukiolaissa, sen välttämättömänä täsmentämisenä. Terveisin
Jouni Luukkainen” ***
Jouni Luukkainen
|
