KITINOJAN HAUTAUSMAA SEINÄJOELLA (12.11.2019)


Historiaa 

Entisessä Ylistaron kunnassa, joka yhdistettiin Seinäjokeen vuonna 2009, on Kitinojan asutusryhmässä melko suuri Kitinojan Kyläkirkkoyhdistys r.y.:n (63622; perustettu 8.5.1953; ensirekisteröinti 11.8.1953) omistama ja ylläpitämä yksityinen hautausmaa. 

Kitinoja oli noin 20 kilometrin päässä Ylistaron kirkolta. Hautausmaan perustamissyy oli suurehko etäisyys kirkolle, joka teki hautojen hoitamisesta hankalaa. 

    Pohjakartta: Peruskarttarasteri © Maanmittauslaitos 11/2019.

Perustamishakemus 

Anomuksen hautausmaan perustamiseksi tekivät talousneuvos Juho Aleksinpoika Kuoppala ja hänen vaimonsa Tilda Kuoppala Vaasassa 4.12.1945 (4.12.1945/7.12.1945 AD (1279/292) 1945 OPM, SVA). Asianajovaltakirja annettiin asianajotoimisto Jaakkola-Ahlbäckille ja sen todistivat Alli Lassila ja Siiri Hakala. 

Kuoppalat olivat ostaneet 13.5.1945 Kitinojan tilasta (rno 22:37), Ylistaron pitäjän Kaukolan kylästä 0,6 hehtaarin suuruisen maa-alueen, joka oli tarkoitus erottaa omaksi tilakseen. Myyjinä kaupassa olivat Kuoppaloiden tytär Saima Sarafia Kitinoja (myöhemmin Malkamäki; s. 17.11.1915) ja tämän alaikäinen poika Heikki Veikko Juhani (s. 27.3.1940). 

Alueeseen otettiin silloisen riihen ympäriltä 0,2 hehtaaria ja riihen eteläpuolelta 0,4 hehtaaria maantiestä lähtien. Kauppahinta oli 75.000 markkaa, ja kauppasumma kuitattiin heti velkakirjalla maksetuksi. Riihen ympärillä oleva alue oli käytettävä tulevan kirkon tontiksi ja riihen eteläpuolinen alue hautausmaaksi. Riihi oli poistettava 15 vuoden kuluessa. 

Kuoppaloiden oli tarkoitus lahjoittaa maa-alue hautausmaan ja kirkon perustamiseksi. 

Orrenmaan mukaan Kitinojan Kyläkirkkoyhdistys osti vielä myöhemmin perikunnalta 15 aarin lisäalueen tulevaa kirkkoa varten (Orrenmaa (toim.) 2013, 197). Tämä on ongelmallista, sillä kirkko valmistui 1952 ja Kitinojan Kyläkirkkoyhdistys perustettiin vasta 1953. 

    Pysäköintialue hautausmaan edessä. Hautausmaa oikealla, kuusiaidan takana.

Paikka oli Ylistaron kirkon ja Munakan rautatiepysäkin välisen maantien varrella. 

Anomuksen jätti 7.12.1945 toimistoapulainen Maija Pitkämäki valtakirjan ja viiden liitteen kera. Sen mukaan hautausmaan lisäksi perustettaisiin oma kirkko. Papisto siunaisi haudattavat vainajat. 

    Kaksilehtinen rautaportti hautausmaalle. 

Erotuskustannukset tuli ostajan maksaa. Julkisena kaupanvahvistajana toimi herastuomari Juho Koski ja kaupanvahvistajan todistajana Maria Koski. 

Juho Kuoppalan sanotaan olleen omaoittinen (omapäinen, jääräpäinen) ja voimakastahtoinen mies, jonka keskeiset elämäntyöt olivat Kitinojan kauppa ja maatalous. Hän piti usein körttiasua ja oli perustamassa kolmea herännäisopistoa, Kauhumäen, Jyväskylän ja Valkealan kristillisiä kansanopistoja. Oma kirkko ja hautausmaa olivat hänelle jonkinlainen kuningasajatus (Orrenmaa, mts. 205-206). 

    Yleiskuva etelään kohti porttia korttelista 1. 

Kartta 

Tilukset oli mitannut, jakanut, paaluttanut ja pyykittänyt vuonna 1901 varamaanmittari John R. Ahlfors (toimitus nro 45400). Halkomisen Kitinojan tilalla (rno 22:79) toimitti, rajat avasi ja pyykitti vuonna 1937 maanmittari L. Lang. Tila oli rekisteröity 19.4.1938. Alueen itäpuolella olivat Loukan tilan maat, eteläpuolella Kuoppala. 

Piirros hautausmaasta 

Asiakirjoissa on piirros aiotusta hautausmaasta, jossa on kaksi suorakaidetta päällekkäin ja näiden välissä kolmisen metriä leveä käytävä. Maa-alueen korkeus on 67,5 metriä ja leveys 59,26 metriä. Hautapaikkoja oli molemmissa suorakaiteissa 538 eli yhteensä 1 076 hautapaikkaa. 

Lääninlääkärin lausunto 

Lääninlääkäri O. A. Hokkanen tarkasti alueen 1.6.1945 ja totesi sen hautausmaaksi sopivaksi. Alue oli maantien itäpuolella, Kyrönjoen länsirannalle oli maan itäsivusta noin 200 metriä. Lähin ihmisasumus oli noin 150 metrin päässä. Alueen pinta-ala oli noin 60 aaria, josta 40 aaria tulisi hautausmaaksi ja 20 aaria kirkon paikaksi. Paikka oli viljelysmaana käytettyä kuivaa peltoa. Maaperä oli pinnalta savimultaa, syvemmältä hiekkamultaa. Hiekkamultaa ja soraa oli saatavissa noin 150 metrin päässä olevalta yhteiseltä soranottopaikalta. 

Tarkoituksena oli perustaa yhdistys ylläpitämään toimintaa, kun hakemus on hyväksytty. Hautausmaa palvelisi asutusryhmää. 

Paikka hyväksyttiin hautausmaaksi ehdoin, että 

(1) Alueelle hankitaan lainhuuto; 

(2) Salaojitus ei ollut välttämätöntä, koska pohjavesi ei ilmeisesti haitannut hautojen perustamista, joskin se oli suositeltavaa; 

(3) Alueen reunapuolet oli korotettava keskustan kanssa samankorkuisiksi täytemaalla; 

(4) Hautausmaa oli aidattava; 

(5) Oli laadittava kartta ja suunnitelma hautojen ja käytävien sijoittamisesta maalle; 

(6) Vesijohtoverkosto oli syytä ulottaa hautausmaalle asti hautaistutusten kastelemiseksi; 

(7) Kun kirkko rakennetaan, oli rakentaminen kivestä tai tiilestä suositeltavaa, ”jotta vältytään puukirkon suhteen tavallisesti vuosien varrella sattuvan tulipalon aikaansaamalta hautamuistomerkkien pilaantumiselta ja tuholta.” 

    Yleiskuva pohjoiseen korttelista 3. Puiden takana kirkko.

Tuomiokapitulin välipäätös 

Ylistaron seurakunnan lausuntoa hankkeesta ei ollut vielä tullut 14.2.1946, kun tuomiokapituli antoi välipäätöksensä. Asiakirjat lähetettiin Ylistaron seurakunnalle. Päätöksen allekirjoitti Aleksi Lehtonen. 

Ylistaron kirkkoherranviraston lausunto 

Ylistaron kirkonkokous pidettiin 10.3.1946. Läsnä oli puheenjohtaja, lääninrovasti Arvi Einar Malmivaara ja 13 äänivaltaista seurakuntalaista. Kaikki puheenvuorojen käyttäjät puolsivat anomusta. Kirkonkokous piti yksimielisesti hautausmaata tarpeellisena ja puolsi hanketta. Lausunto annettiin 23.4.1946. 

Turun arkkihiippakunnan lausunto 

Hankittuaan Ylistaron seurakunnan lausunnon, Turun arkkihiippakunnan tuomiokapituli lausui 9.5.1946 puoltavansa anomusta. Lausunnon allekirjoitti Albert A. Ahtola. 

    Vesipiste portista tultaessa oikealla ja puutarhatyökaluja.

Kirkkohallituksen lausunto 

Vielä 15.8.1946 saatiin kirkkohallituksen lausunto. Se puolsi anomusta ehdoin, että hautausmaa-alueen reunapuolet korotetaan täytemaalla keskustan kanssa samankorkuisiksi, alue aidataan ja että sen jatkuvasta hoidosta pidetään huolta. Lausunnon allekirjoittivat Eero Kekomäki ja O. K. Heliövaara. 

Päätös 

Myönteinen päätös annettiin 2.9.1946. Ehtona oli, että alueen reunapuolet korotetaan täytemaata tuomalla alueen keskustan kanssa samankorkuisiksi. Vielä vaadittiin, että hautausmaa on ”asianmukaisesti tarkoitukseensa vihittävä” (Päätöskonseptit 2.9.1946). 

Hautapaikka- ja istutussuunnitelma 

Hautapaikka- ja istutussuunnitelma teetätettiin Hautausmaiden Ystävät r.y.:llä (24317; perustettu 24.4.1933, ensirekisteröinti 23.4.1934, purkautunut 10.7.1991). Sen laati taiteilija Ilmari Wirkkala. 

    Vaja. Sen seinustalla ruumisarkkukärry.

Käyttöönotto 

Hautausmaa vihittiin käyttöönsä 27.12.1946. Vihkipuheen piti lääninrovasti Arvi Malmivaara. 

Jaakko Koski (Korpikoski) oli ensimmäinen maalle haudattu vainaja (Orrenmaa mts. 197). 

Aluksi omaiset siirsivät joitakin Ylistaron seurakunnan hautausmaalle hiljan haudattujen vainajien jäännöksiä Kitinojan hautausmaalle, mutta seurakunta kielsi tämän. 

Kitinojan Hautausmaayhdistys ry 

Ensin hautausmaata hoiti Kitinojan Hautausmaayhdistys r.y. (48437). Se perustettiin 31.10.1946 Ylistaron Kitinojan kansakoululla ja rekisteröitiin 3.2.1948. Sittemmin yhdistys purettiin, toinen purkamiskokous pidettiin Kitinojan kirkossa 2.3.1972. 

Yhdistyksen säännöissä sanotaan, että jäseneksi pääsi jokainen Suomen evankelisluterilaiseen kirkkoon kuuluva kansalainen (YREK, 3 §). Kertakaikkinen jäsenmaksu oli 500 markkaa. 

Pykälän 9 mukaan yhdistys hoitaa talousneuvos Juho Kuoppalan lahjoittamaa 60 aarin hautausmaa-aluetta sekä yhdistyksen Saima ja Kustaa Malkamäeltä ostamaa 15 aarin lisähautausmaa-aluetta. 

Pykälän 11 mukaan yhdistyksen varat menevät yhdistystä purettaessa Kitinojan hautausmaan hyväksi purkamiskokouksen päättämällä tavalla. Yhdistyksen puheenjohtajana oli talollinen Jaakko Joosepinpoika Sippola (s. 1.10.1890) Isonkyrön ulkosaralta ja sihteerinä Eino Matias Matinpoika Malkamäki (s. 13.11.1908) samoin Isonkyrön ulkosaralta. Juho Kuoppala oli yhdistyksen hallituksen varsinainen jäsen. 

Kitinojan Hautausmaayhdistys r.y. puretaan 

Vuonna 1972 yhdistys päätettiin purkaa. Yhdistyksen johtokunta oli kokouksessaan 16.1.1072 ehdottanut, että yhdistys purettaisiin ja sen varat sekä velat luovutettaisiin vuonna 1953 perustetulle Kitinojan Kyläkirkkoyhdistys r.y.:lle. Yhdistyksen vuosikokous pidettiin Kitinojan kirkossa 30.1.1972 kello 11.30. Läsnä oli kymmenen jäsentä. Puheenjohtajana toimi Juho Takala ja sihteerinä Kustaa Malkamäki. 

Kalustoa oli vain vähän: haravia, lapioita, nurmenleikkuukone. Hautausmaa-alue ei ollut yhdistyksen nimissä, siihen oli vuonna 23.4.1971 saanut lainhuudon Kitinojan Kyläkirkkoyhdistys r.y. Isonkyrön käräjäkunnan lainhuudatusasian arkistokäsittelyssä. Lainhuuto oli annettu (§ 159) kiinteistöihin Kirkkomäki rno 22:96 ja Kirkkomäki I rno 22:98. Tilat oli ostettu talousneuvos Juho Kuoppalan ja tämän vaimon Matildan kuolinpesän osakkailta. 

Kaksi yhdistystä oli turhaa. Samalla Kitinojan Kyläkirkkoyhdistys r.y. oli samana päivänä tehnyt vuosikokouksessaan sääntöjensä 1 §:ään lisäyksen, jonka mukaan myös hautausmaan hoito ja ylläpito tulivat vastaisuudessa kuulumaan Kitinojan Kyläkirkkoyhdistys r.y.:lle. Vuosikokous päätti yksimielisesti yhtyä johtokunnan purkamisesitykseen. Varat ja velat luovutetaan Kitinojan Kyläkirkkoyhdistys r.y.:lle. 

Päätettiin pitää Kitinojan Hautausmaayhdistys r.y.:n ylimääräinen kokous 2.3.1972, jolloin voidaan tehdä lopullinen päätös. Selvitysmiehiksi valittiin kauppias Arvi Kuoppala ja opettaja Kustaa Malkamäki Ylistarosta. 

Yhdistyksen ylimääräinen kokous pidettiin Kitinojan kirkossa 2.3.1972, läsnä oi kahdeksan jäsentä. Puheenjohtajana oli Arvi Kuoppala, sihteerinä Kustaa Malkamäki. Kokous päätti yksimielisesti purkaa yhdistyksen. 

Myöhemmin selvitysmiehet antoivat 20.3.1972 ilmoituksen, että haravat, lapiot ja nurmenleikkuukone oli luovutettu Kitinojan Kyläkirkkoyhdistys r.y.:lle. Purkuilmoitus saapui oikeusministeriöön 29.3.1972 ja hyväksyttiin siellä 12.9.1972. 

Kitinojan Kyläkirkkoyhdistys r.y. 

Yhdistyksen (63622) perustava kokous pidettiin Ylistaron Kitinojan kansakoululla 8.5.1953 ja läsnä oli 28 henkilöä. Puheenjohtajana oli maanviljelijä Jaakko Muilu, sihteerinä opettaja Kustaa Malkamäki. 

Tämänkin yhdistyksen jäsenistöstä kirkkoon kuulumattomat oli suljettu pois. Sääntöjen toisen pykälän mukaan jäseneksi pääsi ”21 täyttänyt Suomen evankelis-luterilaisen kirkon jäsen, joka maksaa kertakaikkisen jäsenmaksun sata markkaa ja ...”. Yhdistys suhtautui kirkkoon ylen myönteisesti. 

Säännöt 12 §: ”Yhdistyksen hallituksen on annettava tarpeelliset tiedot toiminnastaan seurakunnan virastolle, mikäli kirkkoherran virasto sellaista vaatii.” 

Perustamishakemus saapui viranomaiselle 13.6.1953, yhdistys rekisteröitiin 11.8.1953. Yhdistyksen kokouksessa 30.1.1972 (läsnä 13 jäsentä) oli esillä hallituksen 16.1.1972 tekemä ehdotus, että sääntöjen 1 §:ään tehdään edellä kerrottu lisäys. Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Sääntömuutos rekisteröitiin 15.9.1972. 

Uusi istutus- ja maisemointisuunnitelma 

Vuonna 2000 valmistui uusi istutus- ja maisemointisuunnitelma, jonka laati kylän oma maisema-arkkitehti Annukka Kuoppala. 

    Ruumisarkkukärry.

Kasvillisuus 

Länsisivulla, maantien puolella, eteläpäädyssä ja itäsivulla maata ympäröi tiheä kuusiaita. Ylhäällä, lähinnä kirkkoa, on maantien ja hautausmaan välissä pari metriä noin 40 cm korkeaa kiviaitaa hakkaamattomista kivistä. Varsinaisesti kiviaitaa on kuitenkin vain kirkon päädyn kohdalla ja edessä. 

Kuusiaidan sisäpuolella on länsisivulla neljä isoa koivua, pienempiä koivuja sekä portin molemmin puolin pihlaja. Itäsivulla on etelästä lukien neljä istutettua koivua, kaksi pihlajaa, sitten taas kymmenen koivua, jonka jälkeen pihlaja lähellä vajarakennusta koko alueen äärimmäisessä koilliskulmassa. Kirkon takana pohjoisivulla on lauta-aita, mutta sinne hautausmaa ei ulotu. 

Joitakin hopea- ja mustakuusia sekä sembramäntyjä kasvaa hautausmaalla siellä täällä. 

Varustukset 

Alueen koilliskulmassa on puurakenteinen, harjakattoinen, vaalea vaja (n. 320x320 cm). Sen päädyssä on riippulukolla suljettu pariovi (160x167 cm; lxk). MML:n kartan mukaan vaja on Koivukuja-tilan (7743-425-22-153; pa 0,3905 neliömetriä) puolella, jonka tilan omistaa Veikko Aatos Kitinoja. Sisko Kitinojan mukaan vaja on Kitinojan Kyläkirkkoyhdistys ry:n maalla. 

Pysäköintialue on länsivun ja maantien välissä. 

Käynti hautausmaalle kulkee länsivulla olevan kaksilehtisen rautaportin kautta. Portin oikea lehti on 100x177 cm (kxl), vasen 100x160 cm. Molempiin lehtiin on taiteiltu kolme torvea. Oikeassa lehdessä on ylhäällä tiimalasikuvio. 

Maalla on kaksi vesipistettä. Kirkolta katsoen toinen on hautausmaan korttelissa 2, lähellä porttia. Sen luona on puutarhatyökaluja: kahdet kottikärryt, haravia, lapioita, kanki, ämpäreitä ja kastelukannuja. Toinen vesipiste on vasemmalla korttelissa 3. 

Valaistusta palvelevat valopylväät. Ylhäällä oikealla, hautausmaan ja kirkon välissä, on valopylväs ja päähiekkakäytävän varrella, käytävän vasemmalla puolella, kuusi samanlaista pylvästä. Pääkäytävän varrella on myös sähköpistoke. 

Ruumisarkkukärry on vajarakennuksen seinustalla. Sen valmisti Jorma Leminen, ja kärry luovutettiin vuonna 2007 (Orrenmaa mts. 230). 

Vajan vieressä on myös multakasa. 

    Muualle haudattujen muistomerkki kirkon ja hautausmaan välissä.

Haudat 

Hautausmaa sijaitsee tilalla Kirkkomäki I (743-425-22-98), jonka pinta-ala on 0,81 hehtaaria ja jonka Kitinojan Kyläkirkkoyhdistys ry omistaa. Tila on rekisteröity 1.1.2009. 

Alunperin Kirkkomäki I rekisteröitiin 7.11.1949. Tilalla ei ole osuuksia yhteisiin maa- ja vesialueisiin. Tila on rasitettu siten, että seuraavilla tiloilla on sillä kulkuoikeus: Kauppakulma (743-425-22-148), Koivukuja (743-425-22-153) ja Rintatalo (743-425-22-176). 

Kirkkomäki I:n pohjoispuolella on Kirkkomäki-tila (743-425-22-96), joka on kapea länsi-itäsuuntainen kaistale. Se on rekisteröity 1.1.2009, tilalla on yksi palsta ja senkin omistaa Kitinojan Kyläkirkkoyhdistys ry. Tilan pinta-ala on 0,14 hehtaaria. 

Hautausmaa on tien 7033 (Liipantönkkä-Halkosaari) itäpuolella, tien vieressä, kirkon eteläpuolella ja sen muoto on lähes suorakaide. Hautausmaan ja tien väliin jää pysäköintialue. Etelä- ja itäsivuilla hautausmaa rajoittuu peltoon. Etäisyys Kyrönjokeen maan itäsivusta on noin 200 metriä. Kartalta mitaten hautausmaa-alueen pinta-ala on noin 5.190 neliömetriä. 

Katuosoite on Kitinojantie 691, 61470 Kitinoja. 

Maan jakavat neljään osaan pohjois-eteläsuuntaan kulkeva pääkäytävä ja sen kanssa risteyvä, portilta itään kulkeva toinen käytävä. Pohjoisesta katsoen kutsun pääkäytävän länsipuolella olevia kortteleita ensimmäiseksi (pohjoisempi) ja toiseksi kortteliksi. Vastaavasti kutsun pääkäytävän vasemmalla puolella olevia kortteleita kolmanneksi (pohjoisempi) ja neljänneksi kortteliksi. 

Vainajan omaiset saavat valita hautapaikan, mutta vasta kuolemantapauksen satuttua. Hautapaikat ovat maksuttomia ja ”ikuisia”. 

Ensimmäisessä korttelissa on noin 60 hautakiveä ja yksi musta rautaristi. Näissä on vainajien nimiä noin 152. Toisessa korttelissa on vain kaksi hautakiveä ja niissä yhteensä neljä vainajan nimeä. 

Pääkäytävän vasemmalla puolella on korttelissa kolme noin 121 hautakiveä ja niissä yhteensä noin 309 vainajan nimet. Neljännessa korttelissa on noin 39 hautamuistomerkkiä ja niissä yhteensä noin 85 nimeä. Näin hautamuistomerkkien määräksi saadaan hyvä arvio: 60+1+4+121+39=225 ja näissä arviolta 152+4+309+85=550 vainajan nimet. Todennäköisesti vainajien todellinen määrä on vähän suurempi. 

    Kuoppaloiden hauta ja hautakivi.

Muistomerkit ovat melkein kaikki hautakiviä. Mainitun rautaristin lisäksi löysin vain yhden vaalean puuristin. Haudoilla ei ole reunakiviä, mikä helpottaa maan pinnan hoitoa. Pinta on kauttaaltaan nurmea, jossa on paljon valkoapilaa. Haudat on sijoitettu verraten väljästi ja yleistunnelma on sen mukaisesti avara. 

Hautakivirivit, kaksi kiviriviä aina selin toisiaan vastaan, törmäävät kohtisuorasti pääkäytävään. Näiden kivirivien etäisyys toisistaan on pienempi kuin niiden kivirivien, joissa nimisivut ovat vastakkain. Lisäksi kiviriviparin päässä on pääkäytävän suuntaisesti hauta ja muistomerkki. 

Vainajien nimet ovat melkein kaikki suomenkielisiä. Hyvin paljon on Kitinoja- ja Hirvilammi-nimisiä vainajia. Myös Koski, Kuoppala ja Takala ovat yleisiä nimiä. 

Korttelissa kaksi, siellä missä hiekkapintaiset käytävät risteyvät, on talousneuvos Juho Kuoppalan (11.12.1881-15.3.1968) ja Matilda Kuoppalan (7.12.1887-10.10.1961; o.s. Hirvilammi) hauta ja hautakivi. Hautakivessä lukee myös: ”Jumala antaa armonsa. Hän on uskolllinen. Ps. 57:4”. 

Merkkihenkilö oli myös kylällä asunut Väinö Jooseppi Kuoppala (22.4.1914-2.9.1963; Juho Kuoppalan poika). Hän oli agronomi ja kauppias ja toimi Kansallisen Kokoomuksen kansanedustajana helmikuusta 1962 kuolemaansa asti. 

Muualle haudattujen muistomerkki 

Lähellä kirkkoa, oikealla edessä, on jalustakiven päällä oleva muistomerkki ”Muualle haudattujen rakkaitten muistolle”. Siinä on alhaalla teksti: Jumalan armolahja on iankaikkinen elämä Jeesuksessa Kristuksessa. Kaarevaharjaisen, mustan kiven koko on 96,5x62 cm (pxk). 

Muistomerkki hankittiin Laina Kitinojan lahjoitusvaroin. 

Hautausmaan hoito 

Sisko Kitinoja kertoo, että pääosin vainajat ovat läheisistä Kitinojan, Malkamäen, Halkosaaren ja Munakan kylistä. Estettä muidenkaan hautaamiselle maalle ei ole. 

Kitinojan Kyläkirkkoyhdistyksen aiemman puheenjohtajan Jukka Kosken mukaan hautausmaan ”työtkin tehdään itse, koskaan ei ole kökkäväestä ollut pulaa” (Helsingin Sanomat 30.12.2002). Nykyisinkin on keväisin ja syksyisin kökkä. 

Haudat kuitenkin kaivaa kaivinkoneella Seinäjoen seurakunta ja kesäksi on palkattu pari nuorta hoitamaan hautoja. Sisko Kitinoja kertoo, että haudanhoitosopimuksia tehdään yhdeksi vuodeksi ja viideksi vuodeksi. Palvelun hinta riippuu haudan suuruudesta, taksat ovat samansuuruisia kuin Seinäjoen seurakunnan hautausmailla. Nyt sopimushautoja on noin 60. Haudanhoitosopimuksista muodostunut haudanhoitorahasto riittää hoitoon eikä mitään avustuksia ole saatu. Myöskään tukityöllistettyjä ei ole käytetty. 

Melkein kaikki hautaukset ovat olleet arkkuhautauksia, vain kaksi uurnaa on toistaiseksi haudattu. Hautauksia on 2-8 vuosittain. Vuonna 2018 oli kuusi hautausta, joista kaksi uurnaa. Uurnalehtoaluetta ei ole, mutta sen perustaminen saattaa tulla ajankohtaiseksi tulevaisuudessa. 

Vapaata tilaa on runsaasti käytettävissä, laajennustarvetta ole. Hautausmaata ei ole aiemminkaan laajennettu, se on alkuperäisessä koossaan. Vierailin hautausmaalla 11.7.2019 ja silloin uusi hauta oli avattu korttelin kolme pohjoisosaan. 

Yhdistyksellä on sopimus hautojen kaivamisesta ja peittämisestä Seinäjoen seurakunnan kanssa. Keskimäärin hautauksia on viitisen kappaletta vuosittain. Nyt haudankaivuusta ja peittämisestä maksetaan Seinäjoen seurakunnalle. Ennen kuntaliitosta palkkiot maksettiin suoraan haudankaivajalle.

Kimmo Sundström


Lyhenteitä

MMLMaanmittauslaitos
OPMOpetusministeriö
SVA(Suomen) Valtionarkisto, vuodesta 1995 Kansallisarkisto

Lähteitä

Arkistolähteet

Anomusdiaari 1945, OPM, SVA
Päätöskonseptit 1946, OPM, SVA

Kirjallisuus

Orrenmaa, Anssi (toim.)(2013) Kitinojan kirja. Herran kukkarossa. Kitinojan kylähistoriapiiri ry, Saarijärvi.

Lehtiartikkelit

Palm, Eeva Kitinojalla on oma kirkko, hautausmaa ja vesiosuuskunta. Itsenäisiä kyläkirkkoja on Suomessa vain kymmenkunta. -.Helsingin Sanomat 30.12.2002, kotimaa A9.

Tiedonannot

Sisko Kitinoja 6.9.2017 sekä vastauksia kysymyksiin 26.8.2019 ja 23.9.2019
Harri Koivula, Ylistaron kappeliseurakunnan hautaus- ja puistotoimen erityisammattimies, 29.7.2019

Artikkeli pohjautuu tekijän selvitykseen Vaihtoehtoiset hautausmaat Suomessa (2007).

Lue myös

Ateistien hautausmaa Lepomäki Siikaisissa (31.1.2007)
Marttakummun hautausmaa Kittilässä (5.9.2012)
Väinölän hautausmaa Siikaoella (25.9.2012)
Piehingin hautausmaa Raahessa (26.9.2012)
Rahjan hautausmaa Kalajoella (27.9.2012)
Kauhajoen Rauhanmaa (3.10.2012)
Poronkankaan hautausmaa Jurvassa (4.10.2012)
Kurikan Vapaaseurakunnan ja Kurikan Helluntaiseurakunnan hautausmaa Kurikassa (5.10.2012)
Laihian vapaahautausmaa (15.10.2012)
Isonkyrön vapaahautausmaa (16.10.2012)
Ristinummen hautausmaa Marttilassa (29.10.2012)
Varmon hautausmaa Kesälahdella (27.11.2012)
Vallan nummen hautausmaa Humppilassa (30.11.2012)
Karinaisten Rauhamaa (2.12.2012)
Merikarvian Rauhanmaa (4.12.2012)
Merikarvian Lepomaa (5.12.2012)
Jämsän helluntaiseurakunnan hautausmaa Jämsässä (18.12.2012)
Kuusankosken Lepola (27.12.2012)
Forssan Rauhanmaa (11.5.2013)
Karkkilan Lepola (17.5.2013)
Kotkan Vapaa-ajattelijain hautausmaa (24.5.2013)
Kullervon aluehautausmaa Vaasassa (4.6.2013)
Santalan hautausmaa Hangossa (7.6.2013)
Käpylän hautausmaa Suonenjoella (11.6.2013)
Joensuun Rauhanmaa (20.6.2013)
Kajaanin Tuonenviita (27.6.2013)
Vapaitten kristittyjen hautausmaa Lapualla (4.7.2013)
Seinäjoen vapaaseurakunnan ja Seinäjoen Helluntaiseurakunnan hautausmaa Seinäjoella (10.7.2013)
Lavian ja Suodenniemen Helluntailähetyksen hautausmaa Laviassa (24.7.2013)
Lauttakankaan hautausmaa Jämijärvellä (1.8.2013)
Villalan metodistihautausmaa Lappeenrannassa (9.8.2013)
Keltnummen hautausmaa Eurassa (5.9.2013)
Kihniön Vapaaseurakunnan hautausmaa Kihniössä (11.9.2013)
Karttulan Vapaaseurakunnan hautausmaa Kuopiossa (27.9.2013)
Ilmajoen Helluntaiseurakunnan hautausmaa Ilmajoella (7.10.2013)
Honkajoen Rauhanmaa (25.10.2013)
Vapaa-ajattelijain hautausmaa Jyväskylässä (3.11.2013)
Karttulan Vapaaseurakunnan hautausmaa Tervossa (19.11.2013)
Islamilainen hautausmaa Jyväskylässä (12.12.2013)
Katolinen hautausmaa Turussa (31.5.2014)
Kauhavan Lepomaa (3.6.2014)
Teuvan Rauhanmaa (13.6.2014)
Polvijärven vapaahautausmaa (20.6.2014)
Helluntaiseurakunnan hautausmaa Pyhäjärvellä (13.7.2014)
Juutalainen hautausmaa Haminassa (28.7.2014)
Peltokankaan hautausmaa Paltamossa (8.8.2014)
Kotivaaran hautausmaa Kolarissa (15.8.2014)
Luopioisten Lepomaa (18.9.2014)
Juuan Lepola (7.10.2014)
Ristikankaan hautausmaa Kemissä (12.12.2014)
Halikon sairaalan hautausmaa Salossa (6.5.2015)
Forsbyn hautausmaa Pedersöressä (7.7.2015)
Pedersören Ebenhaeser (12.7.2015)
Kuorsalon hautausmaa Haminassa (20.7.2015)
Närpiön Solbacken (31.7.2015)
Oxkangarin hautausmaa Vöyrissä (14.8.2015)
Vassorin hautausmaa Mustasaaressa (22.8.2015)
Moikipään hautausmaa Korsnäsissä (27.8.2015)
Yttermarkin hautausmaa Närpiössä (3.9.2015)
Uudenkaarlepyyn Aftonfrid (6.9.2015)
Maalahden Aftonro (18.9.2015)
Uudenkaarlepyyn Vilan (21.9.2015)
Sundomin hautausmaa Vaasassa (1.10.2015)
Närpiön Aftonvila (3.10.2015)
Korsnäsin kirkonkylän hautausmaa (15.11.2015)
Suomen Islam-seurakunnan Helsingin Tataarihautausmaa (16.5.2016)
Helsingin juutalaisen seurakunnan Vanha juutalainen hautausmaa (17.5.2016)
Helsingin juutalaisen seurakunnan Uusi juutalainen hautausmaa (30.5.2016)
Ortodoksinen Pyhän Nikolauksen Seurakunnan hautausmaa Helsingissä (5.6.2016)
Taivallahden sotilashautausmaa Helsingissä (8.6.2016)
Gravgårdsföreningen Fridin hautausmaa Vöyrissä (14.6.2016)
Kaunissaaren hautausmaa Pyhtäällä (28.6.2016)
Köklot Gravplatsföreningin hautausmaahanke Koivulahdessa (6.7.2016)
Högsåran hautausmaa Kemiönsaaressa (19.7.2016)
Kalle Sipilän hautausmaahanke Pohjois-Pirkkalassa (29.7.2016)
Siltasalmen hautausmaa Saarijärvellä (22.8.2016)
Pitkäniemen sairaalan hautausmaa Nokialla (31.8.2016)
Asarias Makkosen hautausmaahanke Tottijärvellä (11.9.2016)
Heinolan Vapaa-ajattelijain hautausmaahanke Heinolassa (25.9.2016)
Hyrylän varuskunnan uusi ortodoksinen sotilashautausmaa Tuusulassa (6.10.2016)
Åbergin hautausmaa Helsingissä (4.12.2016)
Fagervikin kartanon hautausmaa Inkoossa (9.5.2017)
Itäharjun kolerahautausmaa Turussa (20.6.2017)
Kärsämäen kunnallinen hautausmaa Turussa (21.6.2017)
Vanhankylänmaan hautausmaa Kotkan saaristossa (7.7.2017)
Honkanummen saksalainen sotilashautausmaa Vantaalla (13.7.2017)
Norvajärven saksalainen sotilashautausmaa Rovaniemellä (21.7.2017)
Nikkilän sairaalan hautausmaa Sipoossa (20.8.2017)
Kauniaisten kaupungin hautausmaa (26.9.2017)
Suomen Islam-seurakunnan Turun hautausmaa (29.10.2017)
Seilin hautausmaa Paraisilla (5.12.2017)
Turun juutalaisen seurakunnan hautausmaa Turussa (6.8.2019)

Orisbergin kartanon hautausmaa Isossaskyrössä (22.8.2019)
Keravan Uurnahautausmaa Oy:n kamppailu Enon metsähautausmaan perustamiseksi (26.9.2019)


Pääsivu Tiedotteet Palvelut Lehdet Uutisia ja artikkeleita
Kirkosta eroaminen Mitä uutta?