|
Vuonna 2018 hyväksytty lukiolaki ja vuonna 2018 annettu valtioneuvoston asetus
lukiokoulutuksesta tulevat voimaan 1.8.2019. Opetussuunnitelman perusteet on uudistettava. Opetushallitus julkisti 14.3.2019 luonnokset lukion opetussuunnitelman perusteiksi 2019
ja aikuisten lukiokoulutuksen opetussuunnitelman perusteiksi 2019. Opetushallitus järjestää
15.3.-11.4.2019 avoimen verkkokyselyn luonnoksista. Vastasin yhdistyksemme puolesta 7.4.2019. Vastasin vain lukion opetussuunnitelman perusteiden 2019 luonnosta koskevaan kyselyyn.
Totean tässä kuitenkin, että elämänkatsomustiedon osuus aikuisille on aivan sama kuin
nuorisolle paitsi tietysti, että vain ensimmäinen moduuli on pakollinen. Kutakin osuutta koski seuraavat kaksi kysymystä: - Mitkä ovat tämän osuuden keskeiset vahvuudet opetussuunnitelman perusteluonnoksessa?
- Mitkä ovat keskeisimmät kehittämistarpeet tähän osuuteen?
Ohjeen mukaan kyselyssä ei toivota kommentoitavan asioita, joihin opetussuunnitelman
perusteilla ei voida vaikuttaa, kuten esim. laeissa tai asetuksissa säädettyihin tai
paikalliseen toimivaltaan kuuluviin asioihin. Mutta saatoin kyllä kertoa lakien huonoista
seurauksista luonnokseen ja sitä kautta vihjata vastaavaan lakien kehittämistarpeeseen. Esitän alla vastaukseni sekä yhteydet, joita ne koskevat. Kommentoin aluksi perusteiden yleistä osaa (luku 1 ... alaluku 6.2). 1 Opetussuunnitelman laatiminen ja sisältö 1.1 Uudistuva lukiokoulutus ”Yksilön ja yhteiskunnan kannalta tärkeänä yhteisenä tavoitteena on klassisten
sivistysihanteiden toteuttaminen eli pyrkimys hyvyyteen, totuuteen ja kauneuteen.” KOMMENTTINI (kehittämistarpeet): Luonnoksessa olisi rehellisesti myönnettävä, että 1.1:n tavoite pyrkimyksestä totuuteen ei
voi toteutua tieteen todellisuuskäsityksen hylkäävän uskonnonopetuksen ja uskonnonopetuksen
tueksi uskonnonvapauslaissa asetetun kirkon pakkojäsenyyden tähden. Eri tahojen ajama
yhteinen katsomusopetus olisi vain kaikille pakotettua, totuutta vääristävää
uskonnonopetusta. 2 Lukiokoulutuksen tehtävä ja arvoperusta 2.2 Arvoperusta ”Lukion sivistysihanteena on pyrkimys totuuteen, hyvyyteen, kauneuteen, oikeudenmukaisuuteen
ja rauhaan.” ”Lukio-opetus on opiskelijaa uskonnollisesti, katsomuksellisesti ja
puoluepoliittisesti sitouttamatonta ...”
”Jokainen lukio on yhteisö, jossa monista kieli-, katsomus- ja
uskontotaustoista tulevilla ihmisillä on mahdollisuus tunnistaa ja pohtia
yhteisiä hyvän elämän arvoja ja periaatteita sekä oppia yhteistyöhön.” KOMMENTTINI (kehittämistarpeet): Alaluvun 2.2 sivistysihanne pyrkimyksestä totuuteen
kaatuu uskonnonopetuksen ja kirkon pakkojäsenyyden tähden. Uskontotietoehdotukset veisivät
totuuden kunnioittamisen niiltäkin, jotka eivät kuulu valtionkirkkoihin ja ovat
elämänkatsomustiedossa. Alaluvun 2.2 puhe lukio-opetuksen opiskelijaa uskonnollisesti sitouttamattomuudesta on
huutavassa ristiriidassa sen kanssa, että valtakirkon uskonnonopetuksen tähden omalla
päätöksellään kirkosta eroamiselle on korkea 18 vuoden ikäraja. Alaluvun 2.2 väite monista katsomus- ja uskontotaustoista tulevien ihmisten
mahdollisuudesta pohtia yhteisiä hyvän elämän arvoja ja oppia yhteistyötä on sikäli totta,
että onneksi (nuorisolukion) filosofiassa on pakollinen etiikan moduuli ja että
opiskelijoiden katsomus- ja uskontotaustoilla ei pitäisi olla mitään osuutta
lukiokoulutuksessa eikä olisikaan, jos uskonnonopetus (ja sen ohella elämänkatsomustieto)
lakkautettaisiin myöskään tuomatta uskonnonopetusta takaisin uskontotietona. 3 Opetuksen toteuttaminen
3.4 Toimintakulttuuri Kulttuurinen moninaisuus ja kielitietoisuus ”Lukiossa arvostetaan kulttuurista ja kielellistä moninaisuutta. Eri kielet,
uskonnot ja katsomukset elävät rinnakkain ja vuorovaikutuksessa keskenään.
Oppiva yhteisö hyödyntää maan kulttuuriperintöä, kansallis- ja vähemmistökieliä
sekä omaa ja ympäristön kulttuurista, kielellistä, uskonnollista ja
katsomuksellista moninaisuutta.” KOMMENTTINI (kehittämistarpeet): Alaluvun 3.4 jakso kulttuurisesta moninaisuudesta ja kielitietoisuudesta jättää
selittämättä, mitä kulttuurilla tässä (ja muualla luonnoksessa) oikein tarkoitetaan; jakso
jopa tuntuu samaistavan kulttuurin katsomuksiin ja uskontoihin. Oppivan yhteisön
hyödyntäminen oman ja ympäristön uskonnollisesta ja katsomuksellisesta moninaisuudesta ei
saa merkitä sijan antamista uskonnolliselle julistukselle lukion järjestämässä koulutuksessa
ja toiminnassa, varsinkaan yhteiseksi tarkoitetussa. Uskontojen oppien ottaminen perustaksi
perustuu julistukseen, sillä eivät ne ole seurausta loogisesta päättelystä eivätkä
koeputkesta putkahda. 5 Opiskelijan oppimisen ja osaamisen arviointi 5.6 Todistukset ja niihin merkittävät tiedot ”Uskonnon ja elämä[n]katsomustiedon arvosana merkitään todistuksissa merkinnällä
”uskonto/elämänkatsomustieto” erittelemättä, mihin opetukseen opiskelija on
osallistunut.” Tätä en kommentoinut, sillä kohta on ennallaan. 6 Oppimistavoitteet ja opetuksen keskeiset sisällöt 6.2 Laaja-alainen osaaminen Globaali- ja kulttuuriosaaminen ”Opiskelija syventää tietojaan ja ymmärrystään omasta identiteetistään sekä
lukioyhteisön ja yhteiskunnan moninaisuudesta, jossa erilaiset identiteetit,
kielet, uskonnot ja katsomukset elävät rinnakkain ja vuorovaikutuksessa keskenään.” ”Opiskelija oppii tunnistamaan ja reflektoimaan kulttuuriperintöjä, arvoja,
ihmisten erilaisia toimintaympäristöjä ja muita seikkoja, joiden pohjalle
kulttuuri-identiteetit ja elämäntavat rakentuvat omassa arjessa sekä
suomalaisessa yhteiskunnassa, Euroopassa ja globaalisti. Samalla hän harjaantuu
arvostamaan ihmisten ja yhteisöjen oikeutta kulttuuriseen identiteettiin.” KOMMENTTINI (kehittämistarpeet): Alaluvun 6.2 laaja-alaisen osaamisen osa globaali- ja kulttuuriosaamisesta kuvaa väärin
lukioyhteisön moninaisuutta, jossa muka erilaiset uskonnot ja katsomukset elävät rinnakkain
ja vuorovaikutuksessa keskenään. Mutta uskonnot ja katsomukset eivät tule esille ellei
organisoituja uskontoja vartavasten sinne nosteta vaikuttamaan, mikä taas on vastustettavaa
eikä olisi lainkaan välttämätöntä. *** Vastasin sitten yksittäisiä oppiaineita koskeviin kysymyksiin (luvut 6.3 ... luku 6.23). 6.11 Filosofia Oppiaineen tehtävä ”Filosofia tarkastelee koko todellisuutta ja eri tapoja hahmottaa sitä.
Sen kysymyksenasettelujen tunteminen luo pohjan maailmaa, yhteiskuntaa ja
ihmistä koskevien käsitysten ymmärtämiselle ja niiden järkiperäiselle
arvioinnille.” Laaja-alainen osaaminen oppiaineessa ”Yhteiskunnallisen osaamisen osalta filosofian opetuksessa sitoudutaan
järkiperäiseen eettiseen ajatteluun, joka perustuu demokratian, ihmisoikeuksien ja
kestävän tulevaisuuden kunnioittamiseen.”
”Globaali- ja kulttuuriosaamisen näkökulmasta filosofian opiskelu avartaa
ajattelua ja auttaa ymmärtämään, että on olemassa erilaisia tapoja hahmottaa
todellisuutta. Se kehittää herkkyyttä havaita yhtäläisyyksiä ja eroja maailman
ilmiöissä. Filosofian osa-alueista erityisesti etiikka ja yhteiskuntafilosofia
tarkastelevat ihmisten ja kulttuurien monimuotoisuutta sekä kannustavat
ennakkoluulottomaan suhtautumiseen erilaisiin elämänilmiöihin.” KOMMENTTINI (vahvuudet): Oppiaineen tehtävissä esitetty maininta, että filosofia tarkastelee koko todellisuutta ja
eri tapoja hahmottaa sitä, viittaa tieteen naturalistiseen todellisuuskäsitykseen, jolle
luonto on koko todellisuus. Filosofia ei rakennukaan uskonnoille, mutta se voi suppeasti
tarkastella uskontojen todellisuuskäsityksiä. Laaja-alaisen osaamisen osa yhteiskunnallinen osaaminen viittaa järkiperäiseen eettiseen
ajatteluun. Järkevyys on mahdollinen, koska etiikkaa ei sidota uskontoihin. Tämä kävisi
malliksi myös perusopetukseen, kunhan lasten filosofointi otettaisiin oppiaineeksi ja
kaikenmuotoinen uskonnonopetus hylättäisiin. Laaja-alaisen osaamisen osa globaali- ja kulttuuriosaaminen kuvaa oivaltavasti, kuinka
filosofia on tässä osassa keskeisenä apuna koko lukiota ajatellen. 6.15 Uskonto Oppiaineen tehtävä ”Oppiaineen tehtävä ja moduulien tavoitteet huomioon ottaen opetusta voidaan
toteuttaa yhteistyössä oppiaineen eri oppimäärien ja muiden oppiaineiden
kanssa. Opetuksessa hyödynnetään monipuolisesti vuorovaikutteisia työtapoja
sekä digitaalisia ja koulun ulkopuolisia oppimisympäristöjä. Opetuksessa
tehdään mahdollisuuksien mukaan yhteistyötä yliopistojen ja korkeakoulujen
kanssa.” KOMMENTTINI (kehittämistarpeet): Oppiaineen tehtävän kuvauksessa viittaus mahdolliseen yhteistyöhön oppiaineen eri
oppimäärien ja muiden oppiaineiden kanssa on hylättävä vaarallisena. Valtauskonnon
opetus ei antaisi periksi vähemmistöuskontojen opetuksen valinneille. Elämänkatsomustiedon
tavoitteet taas ovat aivan toiset kuin uskonnon, joten ajatuskin yhteistyöstä on hylättävä.
Tämä koskee myös muita aineita jo niihin osallistuvien elämänkatsomustiedon opiskelijoiden
sekä näiden aineiden opettajien uskonnonvapauden tähden. 6.16 Elämänkatsomustieto Oppiaineen tehtävä ”Elämänkatsomus
tarkoittaa yksilön käsitystä maailmasta ja omasta paikastaan siinä.” ”Elämänkatsomustiedon lähtökohtana ovat valmiiden oppijärjestelmien
sijaan opiskelijan
elämismaailma ja sen ilmiöt.” ... ”Samalla tarkastellaan erilaisia
yleisiä
maailmankatsomuksia, jotka voivat olla esimerkiksi ...
uskonnollisia.” KOMMENTTINI (vahvuudet): Oppiaineen opetussuunnitelman perusteet on kauttaaltaan uusittu eri opintojen nimineen
ja järjestyksineen, jolloin on myös muutettu jako pakollisiin opintoihin ja
valtakunnallisesti valinnaisiin opintoihin. (Ks. Täydennys lopussa.) Mahdollisesti tähän painotusten muutokseen
ovat ajaneet opetuksessa nähdyt, perustellut käytännön tarpeet. Tämän oikeutusta on
kuitenkin vaikeata arvioida itse. Sitten kaksi yksityiskohtaista huomautusta. Oppiaineen tehtävässä elämänkatsomuksen määritelmä yksilön käsityksenä maailmasta ja
omasta paikastaan siinä sulkee pois sen, että uskonnoille annettaisiin oppiaineessa
vaikuttamismahdollisuus. ”Maailma” ei nimittäin voisi sisältää uskontojen oppeja
yliluonnollisuuksista. Asian tekee täysin selväksi maininta, että elämänkatsomustiedon
lähtökohtana ovat valmiiden oppijärjestelmien sijaan opiskelijan elämismaailma ja sen
ilmiöt. Oppiaine jättää kuitenkin opiskelijalle mahdollisuuden kehittää itse mahdollista
uskonnollista maailmankatsomustaan. Oppiaine ei ole sitä vastaan. Julkisen vallan
kasvatuksen ja opetuksen olisi taas kauttaaltaan pitäydyttävä tieteen käsitykseen
luonnosta koko todellisuutena, joten sen tehtäviin ei voi oikeasti kuulua luoda ihmisille
uskonnollista maailmankatsomusta, vaan sellaisen mahdollisuuden lähteen tulee olla
muualla. KOMMENTTINI (kehittämistarpeet): Luonnoksessa tehdyt suuret muutokset ovat johtaneet siihen, että sana ”katsomus” esiintyy
nyt vasta neljännen moduulin otsikossa ensimmäisen sijasta. Toisaalta ainakaan uskontojen
ulkopuolinen ihminen ei välttämättä tarvitse itselleen katsomuksen käsitettä. Esimerkiksi
ateisti säilyisi ateistina uskontojen kuollessakin, mutta ateismi-sanalle ei vain olisi
silloin enää tarvetta. Olen kuitenkin hiukan huolestunut siitä, että uskontokritiikki
esiintyy edelleenkin vasta viidennen moduulin tavoitteissa ja keskeisissä sisällöissä. Huomautuksia
painovirheistä: Lukee ”ilmastomuutoksen”; oltava ”ilmastonmuutoksen”.
Lukee ”yleismaailmallisen”; oltava ”yleismaailmallinen”. *** Opiskelijoihin kohdistuvat vaikutukset Kyselyn lopuksi oli tällainen osuus. Vastasin kahteen ensimmäiseen kohtaan. 1) Turvaako uusi opetussuunnitelman perusteluonnos nuoren osallisuuden lukion
päätöksenteossa ja opetuksen kehittämisessä? Erittäin huonosti 1 - 5 Erittäin hyvin Perustele lyhyesti vastauksesi VASTAUKSENI: 1 PERUSTELUNI: Opiskelija ei voi jättää kirkkoa omalla päätöksellään kuin vasta 18 vuotta täytettyään.
Tämä uskonnonvapauslakiin sisältyvä kirkon pakkojäsenyys taas on tehty tukemaan lukiolaissa
säädetyn uskonnonopetuksen pakollisuutta. Opetussuunnitelman perusteilla ei sinänsä ole
osuutta tässä asiassa, mutta moni perusteiden hyvä tavoite jää tämän seikan tähden
saavuttamatta. 2 a) Vahvistaako tai heikentääkö uusi opetussuunnitelman perusteluonnos nuoren
- hyvinvointia, terveyttä ja turvallisuutta? Heikentää 1 - 5 Vahvistaa VASTAUKSENI: 1 PERUSTELUNI: Kysymyksen 1 vastaukseni perustelussani mainitsemani uskontoon liittyvät pakot ovat
opiskelijan hyvinvoinnin vastaisia. Heikennystä voimassa olevaan LOPSiin tuo uskontotiedon
uhka, jota ei suinkaan torju uskonto-oppiaineen tehtävässä kuvattu yhteistyö oppiaineen eri
oppimäärien ja muiden oppiaineiden kanssa. *** Täydennys Kuvaan elämänkatsomustiedon rakenneuudistusta esittämällä otsikot.
Luonnoksessa elämänkatsomustiedon moduulit (kaikki 2 op) ovat seuraavat:
Pakolliset opinnot
ET1 Minä ja hyvä elämä
ET2 Minä ja yhteiskunta
Valtakunnalliset valinnaiset opinnot
ET3 Kulttuurit
ET4 Katsomukset
ET5 Uskonnot ja uskonnottomuus
ET6 Tulevaisuus
Voimassa olevassa opetussuunnitelman perusteissa elämänkatsomustiedon kurssit
ovat seuraavat:
Pakolliset kurssit
1. Maailmankatsomus ja kriittinen ajattelu (ET1)
2. Ihminen, identiteetti ja hyvä elämä (ET2)
Valtakunnalliset syventävät kurssit
3. Yksilö ja yhteisö (ET3)
4. Kulttuurit katsomuksen muovaajina (ET4)
5. Katsomusten maailma (ET5)
6. Teknologia, maailmankatsomukset ja ihmiskunnan tulevaisuus (ET6)
Jouni Luukkainen
puheenjohtaja
|
