Valèncian kaupunginhallitus palautti opettaja Gaietà Ripoll i Plasta (22.1.1778 Solsona-31.7.1826 València) kertovan muistolaatan Barón de Cortes -aukiolle. Gaietà Antoni Ripoll i Pla tuomittiin harhaoppisuudesta ja hirtettiin Valènciassa 31.7.1826. 

Ripoll oli vapaa-ajattelija. Monet kansalaiset olivat vaatineet muistolaatan palauttamista. Opettajan sanottiin olevan ”sivistynyt, vapaa-ajattelija, vapaa dogmaattisuudesta, mies, joka symboloi maallista opetusta vapaiden miesten ja naisten kasvattamiseksi”. 

Ripoll opetti Valèncian koulussa, Ruzafan seurakunnassa. Häntä syytettiin siitä, ettei hän uskonut katolisiin opinkappaleisiin. Ripollia olivat moittineet alueen – suurimmaksi osaksi lukutaidottomat – asukkaat. Nämä eivät ymmärtäneet, miksi Ripoll ei noudattanut perinteisiä, katolisia rituaaleja. 

Ripoll hirtettiin. Inkvisitiota ei enää tuolloin ollut olemassa vaan toiminnassa oli Valèncian hiippakunnan uskonnollinen tuomioistuin (Junta de Fe tai Tribunal de la Fe). Sen oli luonut arkkipiispa Simón López hoitamaan inkvisition tehtäviä. Ripollin teloitus nostatti suuren skandaalin muualla Euroopassa, mutta Espanjassa se jäi lähes pimentoon lehdistösensuurin takia. 

Ripollin kuolemantuomio harhaoppisuudesta oli laatuaan viimeinen Espanjassa. Itse inkvisition toimesta viimeinen kuolemaantuomittu henkilö oli María de los Dolores López (Sevilla-24.8.1781 Sevilla). Hänet kuristettiin kuoliaaksi rautakauluksella ja ruumis heitettiin roviolle. 

Ripoll oli vapaa-ajattelija 

Ripoll oli taistellut Espanjan itsenäisyyssodassa (1808-1814) jalkaväen upseerina ranskalaisia vastaan, joutunut vangiksi 1810 ja viety Ranskaan. Siellä hän tutustui ranskalaisiin vapaa-ajattelijoihin ja pasifistisiin kveekareihin, jotka suojelivat häntä ja kääntyi deismin kannattajaksi. 

Ripoll ei tahtonut palata katolisiin uskomuksiin. Eläkkeelle jäänyt inkvisiittori Miguel Toranzo lähetti Valèncian arkkipiispan lähetille Ripollia koskevan tiedonannon: 

”Hän ei usko Jeesus Kristukseen, Kolminaisuuden mysteeriin, Jumalan Pojan Lihaksitulemiseen, Pyhään Ehtoolliseen, ei Pyhimmän Marian Neitsyyteen, ei Pyhiin Evankeliumeihin, ei Pyhän Katolisen, Apostolisen, Roomalaisen Kirkon erehtymättömyyteen; hän ei täytä pääsiäisen käskyä, estää lapsia lausumasta ´Ave María Purísimaa´ ja tekemästä ristinmerkkiä, sanoo, ettei ole välttämätöntä kuulla messua pelastuakseen ja suojaa näitä suorittamasta vaadittua palvontaa Pyhitetylle Herralle, kun hänet tuotiin johtamaan sairaille annettua ehtoollista.” 

Ripoll pidätettiin lokakuussa 1824 ja pantiin kaupungin vanhaan inkvisitiovankilaan. 

Kuolemantuomion täytäntöönpano 

Hiippakunnan uskontuomioistuin (Tribunal de la Fe), jonka puheenjohtajana oli Josep Maria Despujol, tuomitsi hänet kuolemaan ja Valèncian tuomioistuin pani tuomion täytäntöön. Uskontuomioistuimen määräyksestä Ripollin ruumis pantiin liekein maalattuun sammioon. Sammio vietiin joelle ja ruumis haudattiin hautausmaan ulkopuolelle paikkaan, joka oli tarkoitettu harhaopista tuomituille rikollisille. 

Muisto 

Nykyisin Valènciassa on Ripollin mukaan nimetty aukio, Plaça del Mestre Ripoll, vehreine puineen. Aukio sijaitsee puistokatu Vicente Blasco Ibáñesin loppupäässä.

Kimmo Sundström 

Lue myös