|
||||||||||||||||
HELSINKILÄISISTÄ 52,0 PROSENTTIA KUULUU KIRKKOON (26.2.2019) |
||||||||||||||||
Helsingin seurakuntayhtymän Jäsentietojen vuositilaston 2018 johdanto on päivätty 19.2.2019. Vastaava päiväys vuosi sitten oli 19.2.2018. Niiden alueiden lukumäärä, joissa seurakunnan jäsenprosentti on alle 50, kasvoi viidestä seitsemään vuonna 2018. Maallistunein kärki näyttää tältä:
Seuraavana
50 prosentin rajaa lähinnä oli Meilahden seurakunta Vuonna 2018 seurakuntia oli yhteensä 21, joista kolme ruotsinkielistä. Kirkkobyrokratiaa halutaan karsia, seurakuntien lukumäärä vähenee tulevaisuudessa. Helsingin Mikaelin seurakunnan alueen prosentti tippuu vauhdilla eivätkä vanhat jumalattomuuden kärkialueet Paavali ja Kallio pysy siinä mukana. Kirkkoväki onkin rientänyt huomauttamaan, ettei Helsingin Mikaelin kiilaaminen kärkeen johdu kirkosta eroamisesta vaan suuresta maahanmuuttajien osuudesta. Maahanmuuttajat eivät ole koskaan kuuluneetkaan kirkkoon. Tulevaisuus
näyttää mukavalta. Ehkä jo vuonna 2020 enemmistö helsinkiläisistä on
muita kuin evankelis-luterilaisia. Sekulaari maailma murtautuu
selvemmin esille. Jokohan poliitikotkin alkavat huomata sen? Helsingin
Mikaelin seurakunnan alueella kirkkoon kuulumisprosentti painuu alle
40:n ennen kuin häntäpään alueet (ruotsinkielinen Matteus Kirkkoon kuuluu 52,0 prosenttia kaupunkilaisista Yhtymän
tasolla jäsenprosentti painui 52,0:aan (2014: Ruotsinkielisiä läsnäolevasta väestöstä oli 7,0 prosenttia. Tämä suhdeluku säilyy jotakuinkin ennallaan. Kaikkiaan seurakuntalaisia oli 337 955 (2017: 342 214), vähennystä 4.259 henkilöä eli 1,24 prosenttia. Seurakuntien jäsenmäärät laskussa Seurakuntien lukumäärä säilyi ennallaan (21). Näistä kolme (Johannes, Matteus ja Petrus) oli ruotsinkielistä. Näin montaa ruotsinkielistä seurakuntaa ei tarvita, mutta ruotsinkielisellä puolella taistelu kirkkobyrokratiaa vastaan menestyy heikommin. Ylivoimaisesti
suurin seurakunta oli Malmi 52.345
jäsenellä (53.463).
Toiseksi suurimman seurakunnan, Helsingin tuomiokirkkoseurakunnan,
jäsenmäärä putosi nyt alle 30.000:n
ja oli 29.926 (30.020). Töölön ja
Meilahden seurakuntien yhdistyttyä vuonna 2019 arvattavasti kolmanneksi
suurimmaksi seurakunnaksi tulee uusi Töölön seurakunta karkeasti 27.500 jäsenellä.
Vaikuttaako seurakuntien yhdistyminen jäsenmäärän laskutendenssiin ja
millä tavalla, jää nähtäväksi. Vuonna 2018 Töölön seurakunta menetti 52
jäsentä Pienin suomenkielinen seurakunta on edelleen Vartiokylän seurakunta. Sen jäsenmäärä putosi nyt alle yhdeksän tuhannen ja on 8.754 (9.047). 18 suomenkielisessä seurakunnassa 16:n jäsenmäärä laski ja kahden (Herttoniemi ja Roihuvuori) nousi. Seurakuntalaisten määrä väheni 3.973 hengellä. Kaikkien ruotsinkielisten seurakuntien jäsenmäärä laski, vähennys oli yhteensä 286 jäsentä. Yhteensä jäsenkato oli siis 4.259 jäsentä (2.821), 1.438 jäsentä enemmin kuin vuonna 2017. Vuonna 2002 kirkkoon kuului 71,5 prosenttia asukkaista, nyt 52,0 prosenttia. 16 vuodessa alenema on 19,5 prosenttiyksikköä, keskimäärin 1,23 prosenttiyksikköä vuodessa. Kuolleita enemmän kuin kastettuja Kuolleita oli 3 630, mikä luku on vuosittain hämmästyttävän vakaa (2016: 3.637; 2017: 3.625). Alle 1-vuotiaita lapsia ensirekisteröinteinä oli 2.362, joten tappio oli 1.268 jäsentä. Vauvakasteiden määrä jatkaa laskuaan, koska kaikki kirkkoon kuuluvatkaan vanhemmat eivät enää kastata vauvojaan. Tämä aiheuttaa päänsärkyä kirkkoväelle pitkällä tähtäyksellä. Tulevia rippilapsia, kirkolliseen avioliittoon vihittäviä kihlakumppaneita ja kirkollisveron maksajia on entistä vähemmän. Eronneita enemmän kuin liittyneitä Kirkosta eroaminen kiihtyi. Eroajia oli 6.987 (6.441) eli 546 henkeä ja 8,5 prosenttia enemmän kuin vuonna 2017. Miehiä eronneista oli 46,3 prosentti (3.235) ja naisia 53,7 prosenttia (3.752) eli naiset päihittivät miehet selvästi. Vielä vuonna 2017 suhteet olivat päinvastaiset. Ikäryhmä 18–29-vuotiaat jatkaa eroliikkeessä ylivoimaisena, 3.283 eronnutta eli 47,0 prosenttia kaikista eronneista. Iän myötä eroaminen vähenee. 60-vuotiaita tai sitä vanhempia eroajissa oli vain 398 eli 5,7 prosenttia. Kirkkoon liittyneitä oli 1 834 (2.281). Eronneiden ja liittyneiden erotus eli nettoeroaminen oli 5.153 (4.160). Eroliikkeen vaikutus verrattuna kuolleiden ja kastettujen erotuksen jäsenmäärää vähentävään vaikutukseen pysyi vuoden 2017 tasolla ja oli 4,1-kertainen. Suurin kirkkoon liittyneiden ikäryhmä oli nyt 30–39-vuotiaat, 578 liittynyttä. Vähiten liittyneitä oli ikäryhmässä 50–59-vuotiaat, 151. Naisten kirkkoon liittyminen (958) on suurempaa kuin miesten (876), mutta erotus on vain 82 henkilöä, kun se vuonna 2017 oli 119 henkilöä. Tässä on tapahtunut muutosta ja sukupuolten ero on kaventunut. Oletan, että maallistumisen eteneminen kaventaa eroa edelleen. Kirkolliset vihkimiset vähenevät Kirkollisten
avioliittoon vihkimisten osuus kirkon jäsenten solmimista avioliitoista
aleni 48,9 prosentista 47,6 prosenttiin. Kirkollisia vihkimisiä oli 1.068 (paria) ja
siviilivihkimisiä 1.175
(paria). Vihkimisten määrä vähenee muutenkin (2.425–>2.243; Seurakunnittain kirkollisesti vihittyjä pareja oli enemmistö kahdeksassa seurakunnassa ja vähemmistö 13 seurakunnassa. Silmiin pistää se, että Pakilan seurakunnassa (jäsenprosentti 69,0) kirkollisesti vihittiin pareista vain 41,8 prosenttia. Toisaalta Paavalin seurakunnassa (jäsenprosentti 45,9) kirkollisesti vihittiin pareista 51,8 prosenttia. Alhaisin kirkollisten vihkimisten prosentti (31,6) on Kannelmäen seurakunnassa ja korkein (58,5) Haagan seurakunnassa. Kannelmäessä solmittiin yhteensä 79 avioliittoa. Näistä pareista vain 25 valitsi kirkollisen vihkimisen. Kimmo Sundström Lue myös
| ||||||||||||||||
Pääsivu Tiedotteet Palvelut Lehdet Uutisia ja artikkeleita Kirkosta eroaminen Mitä uutta? |