a) Puolustusministeri(ö) asetti 6.4.2018 työryhmän arvioimaan Jehovan todistajien asevelvollisuudesta vapauttamista koskevaa lainsäädäntöä. Työryhmä luovutti 2.7.2018 mietintönsä (Puolustusministeriön julkaisuja 1/2018), jossa se esitti Jehovan todistajien vapauttamisesta asevelvollisuuden suorittamisesta eräissä tapauksissa annetun lain (645/1985; vapautuslaki) kumoamista (kumoamislaki). Toimeksiannon mukaan esitettävän ratkaisumallin tuli olla sopusoinnussa perustuslain 6 §:n yhdenvertaisuuden vaatimuksen kanssa eikä se saanut vaarantaa yleisen asevelvollisuuden asemaa Suomessa. Mietinnön liitteenä oli työryhmän ehdotus hallituksen esitykseksi eduskunnalle vapautuslain kumoamisesta ja asevelvollisuuslain 3 §:n [teknisestä] muuttamisesta. Ehdotettu kumoamislaki sisältää siirtymäsäännöksen, jonka mukaan se, joka on hakenut vapautuslaissa tarkoitettua lykkäystä ennen kumoamislain voimaantuloa, voi kolmen kuukauden kuluessa lain voimaantulosta hakea vapautusta asevelvollisuuden suorittamisesta rauhan aikana. Jehovan todistajat -nimiseen rekisteröityyn uskonnolliseen yhdyskuntaan kuuluva voi siis saada vapautuksen heti tarvitsematta odottaa sitä jopa 10 vuotta (ikävuodet 18-28) kuten nykyisin. 

Asiaa kiirehti Helsingin hovioikeuden 23.2.2018 antama tuomio, joka hylkäsi vakaumuksensa vuoksi siviilipalveluksesta kieltäytyneen syytteen perustuslain vastaisena syrjintänä Jehovan todistajien vapautuslakiin nähden; ks. uutiseni Totaalikieltäytyjät ja lausuntomme 2008 Jehovan todistajien vapautuslaista (26.2.2018) [HTML]. 

Samaa asiaa oli aiemmin pohtinut puolustusministeriön asettama toimikunta (Komiteanmietintö 2007:1). Sen mietinnössä ei tehty ratkaisuehdotusta, mutta mietinnöstä järjestettiin lausuntokierros, jossa annoimme 10.3.2008 lausunnon [PDF]. Kantamme oli, että vapautuslaki on kumottava. 

Kysymystä oli edelleen pohtinut puolustusministerin asettamana selvitysmiehenä professori Jukka Kekkonen: Selvitys Jehovan todistajien vapauttamista asepalveluksen suorittamisesta koskevasta lainsäädännöstä (Puolustusministeriö 15.4.2013). Hän esitti kolme eri ratkaisumallia, joista yksikään ei ollut nyt esitetty kumoamislaki. Kekkonen oli perehtynyt yllä viitattuihin lausuntoihin (s. 11; kursivoimani sana sisälsi tietysti ateistiyhdistyksemme): 

”Kriittisesti vapautuslakiin suhtautuvat myös ne tahot, joiden mukaan Jehovan todistajille on annettu muihin uskonnollisiin ja eettisiin vakaumuksiin nähden sellainen suosituimmuusasema, jota ei voida pitävästi perustella. Tällä kannalla ovat erilaisin painotuksin muun muassa aseistakieltäytyjäliitto ja useat erilaisia filosofisia ja uskonnollisia aatesuuntia edustavat tahot.” 

b) Puolustusministeriö julkaisi 4.7.2018 lausuntopalvelu.fi:ssä työryhmän mietinnöstä lausuntopyynnön (VN/3415/2018), johon vastausaika päättyy 17.8.2018. Annoin 28.7.2018 palvelun kautta yhdistyksemme lausunnon, joka on jaoteltu pyynnön mukaisesti ja kuuluu seuraavasti:

Kommentit ehdotetusta ratkaisuvaihtoehdosta:

Kannatamme ehdotettua vapautuslain kumoamista kuten jo yhdistyksemme lausunnossa 10.3.2008. Paitsi, että vapautuslaki kohtelee eri totaalikieltäytyjäryhmiä epäyhdenvertaisesti vastoin perustuslakia, se vastoin maallisen valtion tavoitettamme antaa etuoikeuden yhdelle uskonnolliselle yhdyskunnalle ja vieläpä sellaiselle, joka tuottaa useimmat nimenomaiset uskontojen uhrit. Tyydymme siihen, että työryhmälle asetettu rajoite olla vaarantamatta yleisen asevelvollisuuden asemaa Suomessa ei tällöin anna mahdollisuutta muihin ratkaisumalleihin. 

Jehovan todistajien oppi niin kansainvälisesti kuin Suomessakin on jo vuodesta 1996 sallinut siviilipalveluksen. Siviilipalveluksen rangaistusluonteisen pituuden tai yleisen asevelvollisuuden vastustamisen tähden totaalikieltäytyvät pasifistit ovat jatkossakin muita kuin Jehovan todistajia tai Jehovan todistajista eronneita. 

Siviilipalvelus on edelleenkin kehittynyt myönteiseen suuntaan. Lisäksi työryhmä katsoo (s. 17-18), että on mahdollista vielä entisestään lisätä siviilipalveluksen etäisyyttä maanpuolustuksesta: luopua puolustushallinnon osuudesta siviilipalveluspaikkojen valinnassa ja edustuksesta siviilipalvelusasiain neuvottelukunnassa; nämä muutokset olisikin viipymättä toteutettava. 

On siis odotettavissa, että kumoamislaki ei lisää totaalikieltäytymistä. Vapautuslaki ei täten enää ole tarpeellinen. 

Kuten työryhmä toteaa, siviilipalveluslaissa mainitaan myös uskonnolliset yhdyskunnat ja niiden seurakunnat mahdollisina palveluspaikkoina, eikä työryhmä näe teoreettista estettä sille, että halutessaan myös Jehovan todistajien yhteisö voisi tarjota siviilipalveluspaikkoja (s. 17). Mutta haluaisivatko Jehovan todistajien paikallisseurakunnat alistua tätä koskevaan siviilipalveluskeskuksen valvontaan? Työpalvelun olisi joka tapauksessa oltava siviilipalveluslain 3 §:n mukaan yhteiskunnalle hyödyllistä. Yhdistyksemme ei kuitenkaan pidä uskonnollisten yhdyskuntien uskonnollista toimintaa yhteiskunnalle hyödyllisenä, varsinkaan tässä suhteessa. Toisaalta siviilipalveluksen suorittavan kannattaa muutenkin valita palveluspaikkansa koulutukseensa ja työkokemuksiinsa sopivasti. Se, joka ei halua siviilipalvelustehtävissä toimia puolustusvoimia vähääkään tukevalla tavalla, löytää kyllä palveluspaikkansa.

Kommentit ehdotetusta siirtymäsäännöksestä:

Siirtymäsäännös on tarpeen ja hyvin perusteltu. Sen luoma epäyhdenvertaisuus on nopeasti väistyvä. Tuskinpa kukaan myöskään nyt liittyy Jehovan todistajien yhdyskuntaan pikavapautuksen saadakseen. On hyvä, että siirtymävaiheessa vapautuksen saatuaan Jehovan todistajien uskonnolliseen yhdyskuntaan kuuluva voi luopua yhdyskuntansa tehtävistä ja velvollisuuksista ja jättää koko yhdyskunnan tarvitsematta odottaa siihen tätä syytä jopa kymmenen vuotta.

Kommentit hallituksen esityksen perusteluista:

Kommentit huolimattomuusvirheistä: 

Sivu 23: Selostus lainsäädännöstä sisältää seuraavan epäselvän ja ilmeisen tarpeettoman virkkeen: ”Henkilön on lykkäystä ja vapautusta hakiessaan osoitettava, että uskonnolliseen vakaumukseen perustuvat vakavat omantunnonsyyt estävät häntä suorittamasta asevelvollisuutta aseellisessa palveluksessa tai missään sitä korvaavassa palveluksessa.” Mutta millä tavalla tämä olisi muka osoitettava? Vapautuslaki ei puhu mistään sellaisesta, vaan hakemuksessa riittää ilmoittaa tästä seikasta ja Jehovan todistajat r.u.y.:n jäsenyydestä. 

Sivu 23: Tekstistä ”noin 18 000 tuhatta” on sana ”tuhatta” poistettava. 

Sivu 23: Täydennyspalveluksesta ei säädetä siviilipalveluslain 6 luvussa vaan 8 luvussa. 

Sivu 24: Rivillä 1 on oltava ”18 artiklan”, ei ”18-artiklan”. 

Sivu 26: Onko pvm 12.3.2009 kahdelle Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisulle todella oikea? Jukka Kekkosen selvityksen alaviitteessä 20 niiden pvm on 12.6.2009. 

Sivu 31: Tekstistä ”Sääntely asettaisi ... eriarvoiseen asemaan, eli olisi ongelmallinen” on poistettava pilkku, sillä lauseilla on sama subjekti. 

Sivu 31: Jakson 2.3:n ensimmäisessä virkkeessä sana ”asevelvollisuudesta” on korvattava tekstillä ”asevelvollisuuden suorittamisesta”. 

Sivu 35: Luvussa 1.1 mainitun jälkimmäisen asetuksen säädösnumerossa ”636/1086” on vuosiluvun oltava 1986.

Muut huomiot mietinnöstä:

Sivulla 5 luetelluista asiantuntijoista puuttuu 28.5.2018 kuultu Pia Puolakka (Rikosseuraamuslaitos), mutta tämä on korjattu HE:n jaksossa 4.1. 

Totaalikieltäytymiseen on uusi syy, johon valitettavasti johtivat yhdistyksemme puheenjohtajan vuosina 2009-2012 eduskunnan oikeusasiamiehelle tekemät kantelut puolustusvoimien kirkollisesta työstä ja elämänkatsomustiedon opetuksesta. Saapumiserästä 2/2015 alkaen on varusmieskoulutuksesta lakkautettu sotilaspappien kirkollisten oppituntien rinnalla ollut elämänkatsomustiedon opetus, johon olivat oikeutettuja valtionkirkkoihin kuulumattomat, ja sen sijaan, että elämänkatsomustiedon opetus olisi kanteluissa vaaditusti sallittu myös valtionkirkkoihin kuuluville, kaikille tulikin yhteiset sotilaspappien pitämät oppitunnit. Vakaumuksen syistä sotilaspapit sekä heidän oppituntinsa torjuva ja sekulaaria opetusta sekulaarien opettajien johdolla niiden sijaan vaativa aseelliseen palvelukseen muutoin suostuva asevelvollinen saattaisi siviilipalveluksen sijasta valita totaalikieltäytymisen sen lyhyen keston ja valvontarangaistusmahdollisuuden tähden. Sillä miksi pelkän sotilaspappien asiattoman osuuden tähden kenenkään täytyisikään joutua kärsimään siviilipalveluksen rangaistusluonteinen pitkä kesto varsinkaan, kun kyse ei olisi aseistakieltäytymisestä sen perinteisessä mielessä? 

Jehovan todistajat saattavat haluta välttää valtionkirkolliset sotilaspapit ja siksi(kin) koko aseellisen palveluksen.

Jouni Luukkainen