Kuten kerroin tänäisessä täydennyksessä uutiseeni Lausuimme lukiolakiesityksestä sivistysvaliokunnalle [HTML], osaan nyt - Kansallisarkistossa puuhattuani - kertoa varmemmin asiasta, josta lausunnossamme jouduin puhumaan vain epävarmasti.

Perusopetuslain (21.8.1998/628) ja lukiolain (21.8.1998/629) nojalla annettiin perusopetusasetus (20.11.1998/852) ja lukioasetus (6.11.1998/810). Nämä lait ja asetukset tulivat voimaan 1.1.1999.

Valtioneuvosto hyväksyi yleisistunnossaan 5.11.1998 jälkimmäisen asetuksen tasavallan presidentille esiteltäväksi mutta poisti ehdotuksen edelliseksi asetukseksi (Kuntaliiton kanneltua oikeuskanslerille 2 §:n Opetusryhmien muodostaminen 2 momentista). Tasavallan presidentin esittelyn 6.11.1998 pöytäkirjan liitteenä oli 5.11.1998 päivätty 38-sivuinen opetusministeriön muistio Ehdotukset lukioasetukseksi, ammatillisesta koulutuksesta annettavaksi asetukseksi, ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annettavaksi asetukseksi sekä taiteen perusopetuksesta annettavaksi asetukseksi laatijoina koulutus- ja tiedepolitiikan osastosta hallitusneuvos Matti Lahtinen, vanhempi hallitussihteeri Tarja Lehtinen ja opetusneuvos Arja Mäkeläinen. Muistion johdannossa mainitaan, että muistio sisältää myös perusopetusasetusluonnosta koskevat perustelut, koska niihin on viitattu listalla olevien muiden asetusehdotusten perusteluissa.

Muistiota ei ole kaiketi saatavilla mistään muualta, tai ainakaan sitä ei ole julkaistu painettuna eikä verkossa. Siksi haluan tarkastella muutaman perusopetusasetuksen ja lukioasetuksen säännöksen perustelua muistiossa. Tarkastelua varten olen lisännyt näkyviin nuo säännökset, siis alkuperäisessä muodossa. Olen lihavoinut muistion tekstistä huomionarvoisia kohtia.

Perusopetusasetus

3 §. Opetuksen vuosittainen ja viikottainen määrä, 5 mom.: "Osa työajasta saadaan käyttää työelämään tutustuttamiseen sekä lukuvuoden päättäjäisiin ja muihin yhteisiin tapahtumiin."

Muistio: "Nykyisessä peruskouluasetuksessa säädetään joulujuhlasta ja lukuvuoden päättäjäisistä. Mainitut päivät luetaan erillisen säännöksen nojalla työpäiviksi. Uuden perusopetuslainsäädännön mukaan opetuksen järjestäjät voivat päättää erilaisten juhlien, toiminta- ja teemapäivien sekä muiden koulun yhteisten tapahtumien viettämisestä. Pykälän 5 momentin perusteella mainitut päivät luetaan tässä pykälässä säädetyksi koulun työajaksi. Lisäksi osa työajasta voidaan käyttää kuten nykyisinkin työelämään tutustuttamiseen."

5 §. Korvaavan opetuksen järjestäminen:

"Oppilaalle, jolle ei perusopetuslain 13 §:n mukaisesti opeteta uskontoa tai elämänkatsomustietoa tai joka on perusopetuslain 18 §:ssä tarkoitetulla päätöksellä muutoin kuin tilapäisesti vapautettu jonkin aineen opiskelusta, tulee järjestää vastaavasti muuta opetusta tai ohjattua toimintaa.

Oppilas, joka osallistuu muuhun kuin koulun järjestämään oman tunnustuksensa mukaisen uskonnon [oman uskontonsa (18.6.2003/560; voimaan 1.8.2003)] opetukseen tai jolla voidaan katsoa perusopetuslain 18 §:n 1 kohdan mukaisesti olevan joltakin osin ennestään perusopetuksen oppimäärää vastaavat tiedot ja taidot, voidaan huoltajan pyynnöstä vapauttaa osallistumasta 1 momentissa tarkoitettuun opetukseen tai ohjattuun toimintaan. Oppilaan saaman opetuksen määrä voi tällöin alittaa 3 §:ssä säädetyn tuntimäärän."

Muistio: "Pykälän 1 momentin perusteella oppilaalle, jolle ei peruskoululain [pitäisi tietysti lukea: perusopetuslain] 13 §:n mukaisesti opeteta uskontoa eikä elämänkatsomustietoa tai joka on lain 18 §:n perusteella muutoin kuin tilapäisesti vapautettu jonkin aineen opiskelusta, tulee pääsääntöisesti järjestää tilalle muuta opetusta tai toimintaa. Nykyisen peruskouluasetuksen mukaan korvaavaa opetusta tulee järjestää vain, jos oppilas on vapautettu kielen opiskelusta. Opetuksen järjestäjä päättää, mitä opetusta tai toimintaa oppilaalle järjestetään korvaavana opetuksena. Korvaava opetus ja muu toiminta voi olla saman tai muun oppiaineen opetusta taikka muuta peruskoulun tavoitteiden mukaista toimintaa. Oppilasta, jolle ei opeteta uskontoa tai elämänkatsomustietoa, ei voida uskonnonvapautta koskevien säännösten ja periaatteiden mukaisesti kuitenkaan velvoittaa osallistumaan tunnustuksensa tai omantuntonsa vastaiseen uskonnonopetukseen.

Asetuksen 25 §:n 2 momentin mukaan korvaavan opetuksen järjestämiseen sellaiselle oppilaalle, joka on ennen asetuksen voimaan tuloa vapautettu jonkin aineen opiskelusta, sovelletaan nykyisiä säännöksiä.

Pykälän 2 momentti antaa huoltajalle mahdollisuuden pyytää, että oppilas vapautetaan osallistumasta 1 momentissa tarkoitettuun korvaavaan opetukseen. Perusteena tulee kysymykseen, että oppilas osallistuu esimerkiksi oman seurakuntansa järjestämään sellaisen uskonnon opetukseen, jota koulussa ei perusopetuslain 13 §:n mukaisesti järjestetä, tai että oppilaalla on aikaisempien opintojen perusteella tai muulla tavoin hankittuna tiedot ja taidot opinnoissa, joista hänet on lain 18 §:n 1 kohdan perusteella vapautettu. Tällaisissa tapauksissa oppilaan tuntimäärä voi alittaa 3 §:ssä säädetyn tuntimäärän."

Kommentti: Lihavalla olevan olen kanteluissani tai lakialoitteissani (uuden uskonnonvapauslainsäädännön tultua voimaan 1.8.2003) esittänyt muodossa, että korvaava opetus ei voi olla uskonnon eikä elämänkatsomustiedon opetusta.

6 §. Päivänavaus: "Päivän työ aloitetaan lyhyellä päivänavauksella."

Muistio: "Pykälässä päivänavausta ei kytketä nykyiseen tapaan koulun uskonnolliseen ja eettiseen kasvatukseen, eikä koulun uskonnonopetuksesta vapautetut ole enää yleisesti vapautettuja osallistumasta päivänavauksiin. Opetuksen järjestäjät päättävät päivänavausten järjestämistavasta ja sisällöstä. Päivänavausten tulee olla luonnollisesti, kuten koulun muunkin toiminnan, perusopetuksen tavoitteiden mukaisia. Jos päivänavaukseen sisältyy uskonnon harjoitusta eli esimerkiksi uskonnollisia menoja, jotka tapahtuvat tietyn uskontokunnan opin tai perinteen mukaan, ei oppilas, joka ei kuulu asianomaiseen uskontokuntaan, ole hallitusmuodon 9 §:n 2 momentin mukaan omantuntonsa vastaisesti velvollinen osallistumaan päivänavaukseen. Omantunnon vapauden turvaamiseksi opetuksen järjestäjän tulee ilmoittaa etukäteen uskonnonharjoitusta sisältävistä päivänavauksista oppilaille ja tarvittaessa myös heidän huoltajilleen."

Kommentti: Eduskunnan perustuslakivaliokunta oli tulkinnut jo vuonna 1982 (PeVL 12/1982 vp) hallitusmuodon 9 §:ää niin, että uskonnollisen yhdyskunnan jäsentä ei voida velvoittaa osallistumaan yhdyskuntansa uskonnon harjoittamiseen. Mutta opetusalalla tätä ryhdyttiin noudattamaan vasta, kun olin kannellut asiasta eduskunnan oikeusasiamiehelle vuonna 2003. Uskonnonharjoittamista sisältävistä päivänavauksista oli ainakin vuodesta 2003 lähtien ilmoitettava päätösvaltaa käyttäville oppilaiden huoltajille.

Lukioasetus

1 §. Opetuksen määrä, 1 mom., viimeinen virke: "Aikuisille tarkoitettuun opetukseen osallistuvan alle 18 vuotiaana opintonsa aloittaneen opiskelijan tulee lisäksi osallistua liikunnan ja terveystiedon sekä taito- ja taideaineiden opetukseen." [Välivaiheiden jälkeen kumottu 30.1.2017 alkaen (26.1.2017/45).]

Muistio: "Jos aikuisille tarkoitettuun opetukseen osallistuu opiskelija, joka on aloittanut opintonsa alle kahdeksantoista vuoden ikäisenä, tulee hänen nykytilanteesta poiketen osallistua myös liikunnan ja terveystiedon sekä taito- ja taideaineiden opetukseen." "Nuorille tarkoitettuun opetukseen osallistuvan 18 vuotta täytettyään opintonsa aloittaneen opiskelijan ei tarvitse osallistua liikunnan ja terveystiedon eikä taito- ja taideaineiden opetukseen."

Kommentti: Osallistumisvelvoite riippuu siis vain opiskelun aloittamisiästä, ei siitä, onko opiskelija aikuisille vaiko nuorille tarkoitetussa opetuksessa.

5 §. Päivänavaus: "Nuorille annettavassa lukiokoulutuksessa päivän työ aloitetaan lyhyellä päivänavauksella."

Muistio: "Pykälä vastaa perusopetusasetuksen 6 §:ää. Pykälä koskee vain nuorille tarkoitettua koulutusta."

15 §. Opintojen päätoimisuus [seuraava kumottu 1.1.2018 alkaen (26.1.2017/45):] ja opintojen aloittamisajankohtaa koskeva määritelmä, 2 mom.:

"Kahdeksantoista vuotta täyttäneen opiskelijan katsotaan aloittaneen opintonsa alle 18 vuotiaana, jos hän jatkaa saman tai muun koulutuksen järjestäjän opetuksessa alle 18 vuotiaana aloittamiaan lukio-opintoja, eivätkä opinnot ole olleet keskeytyneenä vähintään vuoden ajan." [Kumottu 1.1.2018 alkaen (26.1.2017/45).]

Muistio: "15 §. Opintojen päätoimisuus. [Muistiossa otsikko oli siis unohdettu täydentää koskemaan myös 2 momenttia.]: "Pykälän 2 momentissa määritellään, milloin oppilaitosta 18 täytettyään vaihtavan tai keskeytyneitä opintojansa jatkavan opiskelijan katsotaan aloittaneen opintonsa alle 18 vuotiaana."

Kommentti: Muistiossa ei siis mitenkään perustella vaatimusta opetuksen keskeytyneenä olemisesta vähintään vuoden ajan. Opetusministeriö pyysi 13.2.1998 lausuntoja 31.3.1998 mennessä perusopetusasetuksen ja lukioasetuksen luonnoksista (opm/13/010/1998), mutta opintojen aloittamisajankohtaa koskevaa määritelmää ei lukioasetuksen luonnoksessa ollut, eikä siitä lausunnoissa mitään sanottukaan. Lausuntopyyntökirje ja asetusluonnokset löytyivät Helsingin yliopiston arkistosta yliopiston lausunnon (dnro 192/10/98) kopion yhteydestä. Lukiolakiehdotuksen sisältänyt hallituksen esitys (HE 86/1997 vp koulutusta koskevaksi lainsäädännöksi) sanoo seuraavaa 1 §:n Soveltamisala ja tarkoitus yksityiskohtaisissa perusteluissa (s. 70): "Edellä todetusta poiketen eräitä lain säännöksiä sovelletaan niihin sisältyvän maininnan mukaan kuitenkin vain joko 18 vuotta täytettyään opintonsa aloittaneisiin tai alaikäisiin opiskelijoihin."

Asetus ammatillisesta koulutuksesta

9 §. Muu opetukseen liittyvä toiminta: "Oppilaitoksessa tapahtuvaan opetukseen tulee liittyä yhteisöllisyyttä vahvistavaa toimintaa, joka tarjoaa mahdollisuuden arvopohdintaan ja kulttuuriperintöön perehtymiseen."

Muistio: "Säännöksen tarkoituksena on eduskunnan sivistysvaliokunnan kannanottojen suuntaisesti vahvistaa oppilaitoksen yhteisöllisyyttä ja tukea arvopohdintaa ja kulttuuriperintöön perehtymistä opetuksessa."

Kommentti: Ammatillisen koulutuksen lainsäädäntö on kokonaisuudessaan uudistettu 1.1.2018 alkaen (531/2017). Voi silti pohtia, oliko äskeinen säännös takana esimerkiksi Opetushallituksen ohjeille uskonnollisten tilaisuuksien järjestämisestä ammatillisissa oppilaitoksissa (16.9.2014 ja 12.1.2018), vaikka mikään uskonnollinen ei oppilaitoksessa ole yhteisöllistä eikä tietenkään yleistä kulttuuriperintöä.

Asian valmistelu

Muistio: "Asetukset on valmisteltu virkatyönä opetusministeriössä. Asetusluonnoksista on käyty laaja lausuntokierros keväällä 1998. Lisäksi asetusluonnoksista on neuvoteltu erikseen opetushallituksen, Suomen Kuntaliiton, Opetusalan Ammattijärjestö OAJ:n ja Suomen Rehtorit r.y.:n kanssa. Luonnoksesta taiteen perusopetusasetukseksi on neuvoteltu ... Henkilöstöä edustavien järjestöjen kanssa on käyty lisäksi ...

Asetusluonnokset on tarkistettu oikeusministeriössä."

Kommentti: Lukioasetuksen 15 §:n 2 momentin sisältämän opintojen aloittamisajankohdan määritelmä ei ainakaan tästä saanut lisävalaisua. En tiedä, oliko asia esillä mainituissa neuvotteluissa tai jopa julkisuudessa.

Jouni Luukkainen