Vapaa-ajattelijain liitto ry haki 7.12.2017 päivätyllä hakemuksellaan opetus- ja kulttuuriministeriöltä (OKM) valtion yleisavustusta vuodelle 2018 25.000 euroa. Ministeriö myönsi 6.2.2018 avustusta 20.000 euroa.

Uutta on, että avustuksella tulee edistää yhdenvertaisuutta ja Merkityksellinen Suomessa -toimintaohjelman tavoitetta yhteiskunnallisen osallisuuden edistämiseksi.

Avustus maksetaan kahdessa erässä, 16.2.2018 ja 16.7.2018. Avustettavan toiminnan kustannuksista avustuksella saadaan kattaa 98 prosenttia. Liitto selvittää tämän vaatimuksen helposti. Selvitys avustuksen käytöstä on annettava 30.4.2019 mennessä.

Ministeriö seuraa liiton toimintaa

Ministeriö kertoo seuraavansa valtionavustusten käytön tuloksellisuutta ja tarkoituksenmukaisuutta sekä avustusten vaikutuksia. Se voi myös tehdä liitolle kyselyjä myöntämästään avustuksesta. Edelleen liiton on ilmoitettava verkkosivuillaan tai esitteissään valtionavustuksesta esimerkiksi näin: ”Tähän toimintaan olemme saaneet avustusta opetus- ja kulttuuriministeriöltä.”

Päätöksen ovat allekirjoittaneet ylijohtaja Riitta Kaivosoja ja kulttuuriasiainneuvos Leena Laaksonen.

Liitolla suuria vaikeuksia toteuttaa suunnitelmiaan

Yllä kerrottu merkitsee valvonnan lisääntymistä. Ainakin Vapaa-ajattelijain liiton toiminnan osalta tämä on ymmärrettävää. Liitto on varakas järjestö eikä sen toiminnan menestyminen riipu OKM:n melko pienestä toiminta-avustuksesta.

Liitolla on silti ollut suuria vaikeuksia toteuttaa toimintasuunnitelmiinkin kirjattuja suunnitelmia ja tavoitteita. Kirjoituksessani Vapaa-ajattelijain liiton toimintasuunnitelma vuodelle 2018 (22.11.2017) otin esille 53 kohtaa, joiden toteuttaminen oli rauennut, unohdettu, epäonnistunut tai muutoin mennyt myttyyn liitolta. Näin heikko kyky toteuttaa suunnitelmia vesittää toimintasuunnitelmien merkityksen. Niitä tehdään, koska säännöt ja avustusten myöntäjät niitä vaativat, ei siksi, että ne toteutettaisiin. Kyse on liittohallituksen kyvyttömyydestä käyttää oikein ja tehokkaasti toimeenpanovaltaansa.

Ministeriö ei kuitenkaan suoraan kerro, että liiton toiminta olisi ollut kehnoa. Avustuksen suuruuden osalta viitataan vain käytössä olevien määrärahojan suuruuteen.

Yleisavustuksen ehdot ja rajoitukset

Ehdot ja rajoitukset on päivätty 17.1.2017 eli ne ovat melko uusia. Niissä on paljon sellaista, joka koskee myös Vapaa-ajattelijain liittoa.

(1) Valtionavustusta ei saa käyttää muun kuin saajan toiminnan tai hankkeen avustamiseen paitsi, jos asiasta on päätöksessä mainittu. Liiton yksityiselle osakeyhtiölle, Pro-Kuppaus Oy:lle, antamaa rahoitusta ei ole koskaan mainittu valtionapupäätöksissä. Näin yksityisen osakeyhtiön avustaminen valtionavustusrahoilla on kielletty, vaikka yhtiössä työskentelisi liittohallituksen jäsenten kavereita ja vaikka liitto on yhtiön osakas. Liitto on järjestelmällisesti vuosikausia salannut Pro-Kuppaus Oy:lle maksetun avustuksen suuruuden.

(2) Ainakin aiemmin liitolla oli sijoituslaina, jonka korot tai lyhennykset eivät ole OKM:n hyväksymiä toimintakustannuksia. Laina lienee jo maksettu pois. Liitto ei ole enää kartuttanut omaisuuttaan vaan köyhtynyt.

(3) Irtisanomiskorvaukset ja irtisanomisajalta ilman työvelvoitetta maksettavat palkkakustannukset eivät ole OKM:n hyväksymiä toimintakustannuksia. Tällaisia palkkoja on aikaisemmin maksettu. Minullekin maksettiin tällaista palkkaa kuuden kuukauden ajan sen jälkeen, kun työsuhteeni oli laittomasta purettu. Tuorein tapaus on liiton ainoa palkallinen työntekijä, toiminnanjohtaja Maarit Fredlund. Hän lähti sairauslomalle huhtikuun loppupuolella 2017. Tämän vuoden puolella Fredlundin asemasta on liikkunut vain huhuja. 9.4.2018 saapuneessa liiton tiedotteessa kerrottiin liittohallituksen merkinneen 17.3.2018 tiedoksi, että Fredlundin ja liiton yhteisellä päätöksellä Fredlundin työsopimus oli irtisanottu päättymään 31.3.2018.

Fredlund lienee hengissä. Uskontojen uhrien tuki UUT ry:ssä on mukana myös vapaa-ajattelun uhreja. Siellä Fredlundia ei ainakaan vielä ole näkynyt.

(4) Oikeudenkäyntikustannuksia OKM ei pidä hyväksyttävinä toimintakustannuksina. Liitto on käynyt oikeutta jäsenyhdistyksiään ja entisiä työntekijöitään vastaan. Yksi juttu eteni hovioikeuteen saakka. Oikeudenkäyntikustannukset ovat liiton tapauksessa mahdollisia.

(5) Liitto on toteuttanut korjauksia omistamissaan kymmenessä asunto-osakkeessa hyvin vähän. Korjausvelka on kasvanut.

Liitto ei enää itse remontoi sijoitusasuntojaan vaan palkkaa remonttimiehet. 20.1.2018 liittohallitus päätti tilata remontin yhteen sijoitusasuntoon. Korjauskuluja syntyy. Näitäkään OKM ei hyväksy toimintakustannuksiksi.

Ministeriö asettaa avustuksensaajalle velvollisuuksia

Ministeriö muistuttaa avustuksensaajia näiden velvollisuuksista. Kirjanpitoa tulee pitää kirjanpitolaissa säädetyllä tavalla. Tässä liitto on reputtanut. Tuloslaskelman esitystapa on ollut kirjanpitoasetuksen ja myös OKM:n raportointivaatimusten vastainen riittävien erittelyjen puuttuessa.

Edelleen ministeriö vaatii, että valtionapuselvitykset on toimitettava ilmoitettuun määräaikaan mennessä. Tässäkin liitto on reputtanut.

Vielä liiton tilinpäätösten tase-erittelyt ovat olleet riittämättömiä. Tällä liitto on tahtonut hämärtää kuvaa eri omaisuuseristä, niiden laadusta ja siitä, ovatko ne tallella vai onko niistä luovuttu.

Ehdot ja rajoitukset ovat perusteltuja. Useat näistä koskevat tai voivat koskea liittoa. Kun liiton omat tulot ovat kuitenkin paljon suurempia kuin valtionavustus, liitto pystyy rahoittamaan OKM:n pois rajaamat kustannukset muista tuloistaan, lähinnä verottomista vuokratuloista.

Jos liiton entiset työntekijät nostavat kanteita liittoa vastaan tai liitto erottaa laittomasti jäsenyhdistyksiään joutuen sen takia vastaajaksi, kuluriski on olemassa. Liitto voi pyrkiä siirtämään korvausvelvollisuutta luottamushenkilöilleen ja suojaamaan samalla itseään. Luottamushenkilö, joka itse joutuisi korvausvelvolliseksi, on kuitenkin jatkossa vähemmin innokas tukemaan liiton nykyistä toimintalinjaa. Vastuun realisoituminen panee vapaa-ajattelijankin ajattelemaan. Tällöin tästä seuraisi ongelma koko liitolle.

Pohjanoteeraus

Liiton saamat valtion varsinaiset ja ylimääräiset toiminta-avustukset on esitetty 11 vuotta vanhaan kirjoitukseen sisältyvässä, päivitetyssä taulukossa. Rajoitetaan tarkastelu nyt euroaikaan. Vuoden 2003 ja vielä seuraavankin vuoden (2004) avustuksia (25.000 euroa) voidaan pitää vanhan vallan aikaansaannoksina. Sen jälkeen avustuksissa alkoi tasainen kausi, joka kesti vuoteen 2011 saakka. Avustus pysyi koko ajan 25.000 eurossa.

Seuraava taitekohta oli imagofasistien murtautuminen liiton hallitsevaksi valtaryhmäksi vuoden 2011 liittokokouksessa. Alkoi toistaiseksi seitsemän vuotta jatkunut yleisavustuksen alamäki. Sen aikana on menetetty nimellisesti 20 prosenttia valtionavusta. Todellinen menetys on suurempi, koska rahan arvo on heikentynyt.

Tänä vuonna saatu 20.000 euroa on euroajan pohjanoteeraus. Voiko yleisavustus tästä enää pienetä? Jos liiton toimintaan ilmaantuisi näivettymisen asemesta isompi kupru, ministeriö voisi tietysti poistaa valtion yleisavustuksen kokonaankin.

Kimmo Sundström