Tämän uutisen lukuja on jouduttu korjaamaan, koska Tilastokeskus toimitti korjattuja lukuja vuodelta 2017 Helsingin seurakuntayhtymälle 19.2.2018 jälkeen. Tämän johdosta seurakuntayhtymä joutui korjaamaan omia tilastolukujaan. Korjattujen lukujen päivämäärä on 28.2.2018. 

Helsingin seurakuntayhtymän Jäsentietojen vuositilaston 2017 johdanto on päivätty 19.2.2018, kun vastaava päiväys vuosi sitten oli 31.1.2017. Syynä on, ettei Tilastokeskus kyennyt toimittamaan seurakuntayhtymälle ennakkotietoja väkilukumuutoksista aiemmin. 

Niiden alueiden lukumäärä, joissa seurakunnan jäsenprosentti on alle 50, kasvoi kolmesta viiteen vuonna 2017. Alueet ovat: Helsingin Mikaelin seurakunnan alue (46,2 %), Paavalin seurakunnan alue (47,1 %), Kallion seurakunnan alue (47,4 %), Vuosaaren seurakunnan alue (49,3 %) ja Vartiokylän seurakunnan alue (49,8 %). Viisikko on selvässä maallistumiskärjessä. 

Herttoniemen seurakunnan alueen (50,6 %) ja Kannelmäen seurakunnan alueen (51,0 %) odotetaan pääsevän tähän kerhoon vuonna 2018. Muita alueita ei ole vielä näin lähellä 50 prosentin rajaa. Prosentti lasketaan vertaamalla seurakuntalaisten määrää koko alueen asukasluvun ennakkotietoon 31.12.2017.

Paavalin seurakunnan kirkkoherrana oli Kari Kanala ja Kallion seurakunnan kirkkoherrana Teemu Laajasalo. Molemmat pyrkivät aggressiivisesti julkisuuteen eri teemoin, muttei tämä näytä kääntäneen maallistumisen suuntaa. 2020-luvulla nähdään ensimmäisillä alueilla kirkkoon kuulumisen painuminen alle 40 prosentin. 50 prosentin rajan alittuminen koko yhtymän tasolla siirtyy myös 2020-luvulle. 

Kirkkoon kuuluu 53,1 prosenttia kaupunkilaisista 

Yhtymän tasolla jäsenprosentti painui 53,1:een (2014: 56,4 %; 2015: 55,5 %; 2016: 54,3 %). Alamäen jyrkkyys oli sama kuin vuonna 2016. Naisista kirkkoon kuului 56,8 prosenttia, miehistä 43,2 prosenttia. Läsnäolevasta väestöstä 6,96 prosenttia oli ruotsinkielisiä. Kaikkiaan seurakuntalaisia oli 342 214 (2016: 345 035). 

Seurakuntien jäsenmäärät laskussa 

Seurakuntien lukumäärä säilyi ennallaan (21), suomenkielisiä oli 18, ruotsinkielisiä kolme. Malmin seurakunta on ylivoimaisesti suurin, 53.463 jäsentä (54.242). Yhtä selvä kakkonen on Helsingin tuomiokirkkoseurakunta 30.020 jäsenellään (29.264). Sen jäsenmäärä siis kasvoi. Pienin suomenkielinen seurakunta on Vartiokylän seurakunta 9.047 jäsenellään (9.262). 

Seurakuntien määrään tullee muutos 1.1.2019, jos Töölön (16.404 jäsentä) ja Meilahden (11.467) seurakunnat yhdistyvät. Yhdistymisen seurauksena syntyisi uusi Töölön seurakunta. Se olisi yhtymän kolmanneksi suurin seurakunta. Myös Oulunkylän ja Pakilan seurakuntien yhdistymistä selvitellään. Näiden yhteinen jäsenmäärä 31.12.2017 oli 31.561. 

18 suomenkielisessä seurakunnassa 16:n jäsenmäärä laski ja kahden (Helsingin tuomiokirkkoseurakunta ja Lauttasaaren seurakunta) nousi. Seurakuntalaisten määrä väheni 2.545 hengellä. Kaikkien ruotsinkielisten seurakuntien jäsenmäärä laski, vähennys oli yhteensä 276 jäsentä. Yhteensä jäsenkato oli siis 2.821 jäsentä (3.461), 640 jäsentä vähemmin kuin vuotta aiemmin. 

Vuonna 2002 kirkkoon kuului Helsingissä 71,5 prosenttia asukkaista, nyt siis 53,1 prosenttia. 15 vuodessa alenema on 18,4 prosenttiyksikköä eli keskimäärin 1,23 prosenttiyksikköä vuodessa. 

Kuolleita enemmän kuin kastettuja 

Kuolleita oli 3 625 (3 637) ja kastettuja vauvoja 2 619 (2.894), joten tappio oli 1.006 jäsentä. Uusin suuntaus maallistumisessa on, että jopa seurakuntaan kuuluvat vanhemmat eivät passita vauvaansa ”kirkkovankeuteen” vaan jättävät tämän toistaiseksi kastamatta. Eroliikkeen lisäksi tämä heikentää seurakuntien jäsenkehitystä. Jos lasta tyrkitään seurakunnan suuntaan vasta 14–15-vuotiaana, se voi olla monesta syystä kirkon kannalta liian myöhään. 

Eronneita enemmän kuin liittyneitä 

Kirkosta erominen säilyi vuoden 2016 tasolla ja oli 6 441 eronnutta (6.476). Miehiä eronneista oli 3.305, naisia 3.136. Ikäryhmä 18–29-vuotiaat on eroliikkeessä ylivoimainen, 2.896 eronnutta eli 44,7 prosenttia kaikista eronneista. Kirkkoon liittyneitä oli 2.281 (2.289). Eronneiden ja liittyneiden erotus eli nettoeroaminen oli 4.160 (4.187). 

Eroliikkeen vaikutus on 4,1-kertainen (5,6-kertainen) verrattuna kuolleiden ja kastettujen erotuksen jäsenmäärää vähentävään vaikutukseen. Vuosi sitten arvelin, että kastettujen määrän aleneminen voi kääntää tämän suhdeluvun laskusuuntaan. Näin tapahtui. 

Suurin kirkkoon liittyneiden ikäryhmä on jälleen 0–17-vuotiaat, 673 liittynyttä (655). Vähiten liittyneitä oli ikäryhmässä 50–59-vuotiaat, 132. Naisten kirkkoon liittyminen (1.200) on selvästi suurempaa kuin miesten (1.081). 

Naisten on havaittu olevan lähes kaikilla mittareilla uskonnollisempia kuin miesten. On mielenkiintoista tarkastella, säilyykö tilanne entisellään, kun maallistuminen etenee. Kirkosta eroamisesta ja siihen liittymisestä on molemmista ylisummaan sanottavana vain hyvää. Se osoittaa omakohtaista hakeutumista sinne, missä olo on mieluisin. 

Kirkolliset vihkimiset vähenevät 

Kirkolliseen avioliittoon vihkimisten osuus kirkon jäsenten solmimista avioliitoista laskee ja on nyt 48,9 prosenttia. Kirkollisia vihkimisiä oli 1.187 (paria) ja siviilivihkimisiä 1.238 (paria). Seurakunnittain tarkasteltuna kirkollisesti vihittyjä pareja on kahdeksassa seurakunnassa enemmin kuin siviilivihkimisellä vihittyjä pareja ja vastaavasti 13 seurakunnassa vähemmin. 

Korkeimmat suhteelliset osuudet ovat Lauttasaaren seurakunnassa (57,5 %) ja Pitäjämäen seurakunnassa (57,0 %). Alhaisimmat osuudet ovat jo lähellä 40 prosenttia, 41,2 prosenttia Haagan seurakunnassa ja 41,7 prosenttia Munkkiniemen seurakunnassa. 

Kun kyse on niinkin tärkeästä asiasta kuin avioliitto, miksi kirkon oma palvelu kelpaa vain näin harvalle kirkon omalle jäsenelle? Ennen siviiliavioliittoa oli tapana haukkua monin tavoin, myös kirjallisuudessa, elokuvissa jne. Nyt sen suosio ylittää jopa kirkkoväen keskuudessa kirkollisen vihkimisen suosion.

Kimmo Sundström

Lue myös

Kirkkoon kuuluvuus Helsingissä