Vapaa-ajattelijain liitto ry:llä on mennyt sekä toiminnallisesti että taloudellisesti heikosti jo vuosia (ks. tarkemmin esimerkiksi Vapaa-ajattelijain liiton tilinpäätös vuodelta 2016). Erityisesti liiton julkaiseman Vapaa Ajattelija -lehden saama kulttuurilehtituki pieneni ja lopuksi menetettiin kokonaan vuonna 2017. Opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) jakamaa kulttuurilehtitukea lehti sai viime vuosina näin: 7.500 euroa (2011), 5.000 euroa (2012), 4.000 euroa (2013), 4.000 euroa (2014), 3.000 euroa (2015), 2.000 euroa (2016) ja 0 euroa (2017).

Tuorein lehden alamäki alkoi liiton puheenjohtaja Jussi K. Niemelän erottua tehtävästään 15.11.2010. Hän oli ollut myös Vapaa Ajattelijan päätoimittaja. Viimeiseksi Niemelän päätoimittamaksi numeroksi jäi numero 3/2010. Lehti oli tuohon aikaan ihan kiinnostava ja varsin tyylikäs.

Vuoden 2018 tuet jakaa Taiteen edistämiskeskus

Kulttuurilehtituen jako siirtyy OKM:stä Taiteen edistämiskeskukseen (Taike). Vuoden 2018 hakemukset jätettiin Taikeen. Hakuaika oli 29.9.-2.11.2017. Vapaa Ajattelijaa koskeva hakemus saapui Taikeen 31.10.2017.

Tukea haetaan 4.500 euroa

Lehdelle haetaan tukea 4.500 euroa. Lehti hiihtelee taas vanhoja latuja. Tarkoituksena on käyttää varoja vähän enemmän kuin vuonna 2016. Vuonna 2016 lehden kulut olivat yhteensä 17.954,69 euroa ja tappio 14.007,69 euroa kulttuurilehtituen ollessa 2.000 euroa. Muuta rahaa käytettiin siis 15.954,69 euroa. Vuoden 2018 talousarvio on 22.500 euroa, josta 4.500 euroa (20 %) olisi kulttuurilehtitukea ja 18.000 euroa liiton muita varoja.

Lehti arvioi henkilöstökuluihin (toimitus ja taitto) kuluvan 7.000 euroa, toimitilakuluihin 500 euroa, matkakuluihin 500 euroa, painatukseen 7.000 euroa, postitukseen 7.000 euroa ja muihin kuluihin 500 euroa.

Taike sai vääriäkin tietoja

Kokonaislevikiksi hakemus kertoo 2 300 kappaletta. Tämä luku on kuitenkin lehden painosmäärä, levikki on satoja kappaleita pienempi. Maksulliseksi levikiksi hakemuksessa ilmoitetaan 1.770 kappaletta.

Tämäkin lienee hieman liian suuri luku. Jäsenille lehteä menee jäsenmaksun vastikkeena noin 1.500 kappaletta (jäsenmäärä 2016: 1.494). Tässä on jo mukana jäsenmaksunsa maksavia jäseniä, jotka eivät lehteä halua ja joille sitä ei postiteta. Vuonna 2015 lehden tilaajamääräksi kerrottiin ”melkein sata”, kun ilmaisjakelua oli 130 kappaletta. Lehdellä ei ole ilmoitustuottoja lainkaan, irtonumeromyyntiä hyvin vähän, jos lainkaan, eikä mitään muitakaan tuottoja tilausmaksujen lisäksi. Vuonna 2016 kaikki tuotot olivat 3.947 euroa, josta valtion kulttuurilehtituki 2.000 euroa eli vuosikertoja myytiin arviolta 1.947:25=78 kappaletta. Näitä ostavat mm. kirjastot. Näin jäsenmaksun vastikkeena postitettavia kappaleita ja tilattuja, maksettuja kappaleita tuskin on enempää kuin 1.600. Jos ilmaiskappaleiden määrä on 130, silloin lehteä voi levitä yhteensä 1.730 kappaletta.

Vuodeksi 2017 lehden vuositilaushintaa korotettiin 25 eurosta 30 euroon. Vuoden 2018 hintaa ei koroteta. Vuoden 2018 tilausmaksuiksi hakemus arvioi 2.200 euroa. Se tuskin toteutuu.

Lehden fokus on hämärtynyt

Vapaa-ajattelijain liiton hallituksen toiminta poikkeaa järjestön sääntöjen ilmaisemasta yhdistyksen tarkoituksesta. Sääntöjen mukaan liitto on jäsenyhdistystensä keskusjärjestö ja ”ajaa uskonnottomien etuja, oikeuksia ja oikeusturvaa” sekä ”edistää uskonnottoman todellisuuskäsityksen leviämistä”.

Hallitus kuitenkin ajaa lähinnä ihmisten yhdenvertaista kohtelua sekä edistää uskonnon ja vakaumuksen vapautta. Nämä eivät sinänsä ole huonoja tarkoituksia. Silti ne poikkeavat liiton sääntöjen ilmaisemasta tarkoituksesta. Liiton fokus on hämärtynyt.

Vapaa Ajattelija on liittohallituksen äänitorvi ja seuraa sen toimintatapaa. Opposition kirjoituksia lehdessä ei nähdä. Lehtitukihakemuksenkin mukaan lehden painopiste on ihmisten yhdenvertaisuudessa ja syrjimättömyydessä uskonnosta ja vakaumuksesta riippumatta.

Laatua ei saa ilmaiseksi

Lähes kaikki lehden jutut on saatu maksutta. Kääntöpuolena on se, ettei lehti pyydä ja osta laadukkaampia juttuja kehittääkseen lehden sisältöä. Ennen kulttuurilehdistä käytettiin nimitystä mielipidelehti. Vapaa Ajattelija ei ole kyennyt kehittymään mielipidelehdestä vahvaksi sekulaarin kulttuurin äänenkannattajaksi.

Lehti koettaa vakuutella, että se on suunnattu uskonnottomalle väestönosalle. (Uskonnollisiin yhdyskuntiin kuulumattomia on nyt yli 1,4 miljoonaa, mutta uskonnottomia on lisäksi paljon etenkin Suomen evankelis-luterilaisen kirkon jäseninä.) Kuitenkin se hyvin suuressa määrin on järjestölehti. Levikin jakautuminenkin osoittaa tämän. Maksullista levikkiä ei-jäsenille on enintään viisi prosenttia levikistä; lehti ei kiinnosta suurta yleisöä.

Lehti kuvittelee omaavansa keskeisen sijan ”uskonnottomien muodostamien ihmisoikeus- ja kulttuurijärjestöjen julkaisukentässä”. Tämä on tosiaan kuvittelua. Vapaa-ajattelijain liittoa laadukkaampia ihmisoikeusjärjestöjä on useita ja niiden fokus todella on ihmisoikeudet. Internet kaikkinensa on murtanut paperilehtien aseman, ja Vapaa Ajattelija on oikeasti tärkeä vain Vapaa-ajattelijain liitolle. Ilman järjestötaustaa se olisi jo kuollut ja kuopattu. Järjestölehtenä lehti ei kuitenkaan olisi täyttänyt kulttuurilehtituen saamisen ehtoja, joten se on suunnannut julkaisutoimintaansa toisin. Tästä on seurauksena, ettei se enää palvele hyvin edes Vapaa-ajattelijain liittoa. Liittoa ja sen jäsenyhdistyksiä sekä näiden toimintaa käsittelevä, lehdessä julkaistu aineisto on erittäin niukkaa.

OKM:n tukipolitiikka päättyi nollaan. Lopputalvesta 2018 nähdään, mikä on Taiken näkemys lehdestä kulttuurilehtituen mahdollisena saajana.

Kimmo Sundström