Helsingin seudun vapaa-ajattelijat ry:n (HSVA; 45349, perustettu 2.3.1936) Uskomaton-lehti (tuttavallisesti Uusmunaton) aloitti vuonna 2011 16-sivuisena ja on ohentunut 8-sivuiseksi. Tänä vuonna ilmestyy tosin kaksi numeroa, kevätnumeron laajuus oli 12 sivua. Mainokset pois lukien toimituksen tuottamaa aineistoa on alle seitsemän sivua.

Taitto on taas väljää. Maltillisemmankokoiset Pro-Kuppaus Oy:n ja Kantelupukin mainokset olisivat luoneet puoli sivua lisää tilaa jollekin hyvälle jutulle. Kevään 2017 numerossa sivun teksti oli aseteltu viidelle palstalle ja kirjainkoko oli reilusti pienempi kuin nyt. Tässä numerossa sivulla on vain kaksi palstaa.

 
Lehti hiihtelee vanhoja latuja ilmestyen Voima-lehden (9/2017) välissä. Aiempi ajatusitu lehden yhdistämisestä Vapaa Ajattelija -lehteen on kuollut. Lehti tarjoaa nyt vain neljä juttua, kolme miesten tekemää ja yksi HSVA:n nimissä kulkeva. Kun vajaritoiminta on aina ollut vahvasti miesvoittoista, kysymys siitä, miksi se kiinnostaa niin vähän naisia, on kai unohtunut.

ET-oppilaiden määrä kasvaa pääkaupunkiseudulla

ET-oppilaiden määrä kasvaa pääkaupunkiseudulla, kirjoittaa Esa Ylikoski (s. 3). Kouluasiat ovat hyvin tärkeitä, mutta ajankohtainen juttu ei ole, kun koulua on käyty jo lähes kolme kuukautta. Ylikoski puolustaa vanhaan tapaan sitä, että kuka hyvänsä voisi valita ET:n, koska se ”sopii” kaikille.

ET:n sopivuudesta olen sitä mieltä, ettei se tosiaan loukkaisi kenenkään vakaumusta. Mutta jokainen katsomusryhmä tarkastelee sopivuutta omalta kannaltaan. Esimerkiksi kristityn kannalta, joka tahtoo oppia paremmin kristinuskoa, kristinusko sopii tietysti valinnaksi paremmin kuin ET.

Lähes puolet kirjoituksesta on omistettu filosofian ja ET:n opettaja Arno Kotron näkemyksille. Kotro onkin jo pitkään ymmärtänyt vapaa-ajattelijoita paremmin ne riskit, mitkä seuraavat, jos evankelis-luterilaiset oppilaat miehittävät ET:n. Lopputulos voisi olla, että ET katoaa kokonaan ja sen tilalle tulee kaikille pakollinen uskontotieto. Tämä olisi vähemmistöuskoville ja uskonnottomille erittäin suuri vahinko. Palautuisi se tila, joka vallitsi ennen ensimmäistä uskonnonvapauslakia (voimaan 1.1.1923).

Hillsong

Laajin, lähes koko keskiaukeaman (s. 4–5) täyttävä juttu koskee uuskarismaattista Hillsong-liikettä. Voihan tämäkin olla vaara nuorisolle. Minusta vapaa-ajattelijain lehden tulisi kuitenkin mieluummin esitellä vapaa-ajattelijoiden, ateistien ja yleensä uskonnottomien omaa toimintaa.

Reykjavikin haaste

HSVA laati kehittämisesityksen Helsingin kaupungin kasvatus- ja koulutuslautakunnalle. Esityksessä on monia hyviä kohtia. Mukaan liitettiin Reykjavikin kaupungin ohje koskien uskonnollisten ja katsomuksellisten yhdistysten kanssa tehtävää yhteistyötä. Ohjeen tavoitteena on, että kaikki voisivat osallistua koulutyöhön.

Ohjeessa on kahdeksan kohtaa, tutustukaa niihin. Kuitenkin kohta 8. sanoo: ”Perinnelaulut ja tiettyihin vuodenaikoihin kuuluvat virret ja kuvaelmat katsotaan kuuluvan yleissivistykseen ja perinteisiin.” Ymmärsin tämän siten, että virsiäkin voitaisiin veisata mielin määrin. Suomessa normi on nyt, ettei yksi virsi tee koko juhlatilaisuudesta tunnustuksellista, mutta virsi sinänsä on laulettu rukous ja sen veisaaminen uskonnon harjoitusta. Näin jokaisella on aina oikeus kieltäytyä virren veisaamisesta. Onkohan Reykjavikissa virsien määrää rajoitettu?

Myös esimerkiksi kristillinen, joulun aikaan ajoittuva seimikuvaelma on uskonnon harjoitusta, josta kuka hyvänsä voi aina kieltäytyä. On riittävää, että tiedetään se kristittyjen kuvaelmaksi, mutta siihen ei tarvitse osallistua sen enempää esiintyjänä kuin katsojana.

Marraskuu ei unohdu

Kun nyt on marraskuu, lehdessä olisi ollut paikallaan myös pieni kehotus erota kirkosta. Vanhan uskonnonvapauslain aikana eron piti tapahtua marraskuun aikana, jotta se tulisi voimaan ennen vuoden vaihdetta ja eroaja muun muassa vapautuisi seuraavan vuoden kirkollisveroista. Nykyisin riittää, että eroaa joulukuun loppuun mennessä. Mutta vanhat taistelijat tulevat aina muistamaan marraskuun. Kehotus olisi kunnianosoitus heille.

Kimmo Sundström