Lehden numero 3/2017 saapui lukijoille 25.9.–27.9.2017 välisenä aikana eli luvatusti, syyskuun aikana. Lehdessä on liittokokousasioita 10.–11.6.2017 pidetystä Oulun liittokokouksesta (LK), mutta lehti on melko sekalainen paketti ilman teemaa.

Lehdessä on takakansi. Toimitukseen on tullut kaksi uutta nimeä, Eero Suorsa (toimitussihteeri) ja Maria Enebäck. Lehden linjassa tapahtuu ateistien toivomaa hienosäätöä. Lehti on nyt ”tunnustuksettoman kulttuurin” asemesta sekulaarin kulttuurin asialla. Se on myös luopunut kannattamasta ”globaalia etiikkaa” (mitä ikinä se tarkoittaakaan), mitä lehti kannatti Oulun liittokokoukseen saakka.

Pääkirjoitus

Liiton uusi puheenjohtaja Kaj Torrkulla arvostelee sitä, että liiton oppositio äänestytti joistakin asioista LK:sta. Taas luvataan tasapainottaa liiton tulot ja menot, mihin en enää usko. Myös liitto on ottanut perustavoitteeksi uskonnonopetuksen lopettamisen kouluissa, mitä liiton oppositio on kannattanut aina. Torrkulla ajattelee, että katsomusopetuksesta johtuvat kasvavat menot voisivat johtaa tavoitteen toteuttamiseen. Tähänkään en usko. Valtiolahkojen (evankelis-luterilainen ja ortodoksinen) uskonnonopetukselle löytyy aina rahaa. Talouspuhe on suunnattu vain vähemmistöopetusvaihtoehtoja vastaan. Jos uskonnollisille vähemmistöille annettavaa opetusta voidaan karsia tönimällä näitä oppilaita enemmistöopetukseen tai ET-opetukseen, tämä vähentää kuluja.

Yllättäen Torrkulla on sitä mieltä, että kirkosta eroamisen merkitys vähenee. Itse uskon, että se pysyy tärkeänä ja eronneiden kumulatiivinen vaikutus painaa kirkon taloutta yhä raskaammin alaspäin. Uusia merkkejä tästä saadaan koko aika. Näihin kuuluvat mm. seurakuntien omaisuuden myynti ja seurakuntien yhdistämiset toisiinsa. Kirkon omien talousjohtajien mukaan alamäki jyrkkenee reilusti vuodesta 2025 alkaen. Ehkä jonakin päivänä voidaan yhdistää hiippakuntiakin.

Tieteen puolesta

Vajaa-ajattelijoiden tavanomaista hömelöintiä reippaampaa tekstiä kirjoittaa Markku Myllykangas (s. 5). Kirjoituksen kärki suuntautuu Savon Sanomiin kirjoittavia jumaluusoppineita Jari Jolkkonen ja Kari Kuula vastaan. Ainakin Jolkkosta näyttää kismittävän Richard Dawkinsin kirjoitukset. Innostusta hän saa puolestaan Alister E. McGrathin kirjoista. Viime mainittu on kehittänyt ajatuksen ”tieteellisestä teologiasta”. McGrath on katkera, entinen marxilainen, joka nykyään pui nyrkkiä ateismille. Silti hänen ateismin historiaa käsittelevissä teksteissä on varteenotettavaa asiaa.

Myllykankaan mielestä Jolkkosen hellimä ajatus uskon ja järjen kumppanuudesta on ”pähkähullu”. Tieteen hän arvelee olevan ihmisen aikaansaannoksista suurimman ja tärkeimmän.

Tilankäyttö lehdessä on muuttunut osin järkevämpään suuntaan. Robert Brotheruksen kuva on pienentynyt kolmasosaan aiemmasta eikä numerossa ole ainuttakaan kirkon kuvaa. Toisaalta Pro-Kuppaus Oy:n mainos on paisutettu suotta puolen sivun kokoiseksi ja valoja ja vakuutuksia koskevan jutun tyhjänpäiväinen kuvituskuva haukkaa turhaan kokonaisen sivun.

Minun ateismini

Tämä otsikko kattaa kolme sivua Eero Suorsan toimittamia kirjoituksia yhteensä viideltä kirjoittajalta, joista neljä on vieläpä naisia. Alkukappaleessa olisi tosin ollut vielä editoimista, koska yksi sen kappale toistuu kahdesti. Tämä idea on uusi ja nyt se vaikuttaa hyvältä. Kirjoittajat kertovat lyhyesti henkilökohtaisen polkunsa ateisteiksi.

Kun varsinkin vanhemmasta väestä moni on joskus oikeasti eronnut kirkosta, kannattaisi heidänkin tarinansa tästä aiheesta kerätä talteen vaikkapa kirjoitussarjaan Kuinka erosin kirkosta. Olen havainnut kirkosta eroamisen merkitykselliseksi askeleeksi monen elämässä ja tämä askel pysyy mielessä loppuiän.

On hienoa, että meidän ateistien aikaansaamasta elämänkatsomustiedosta kirjoitetaan näin: ”Koulussa osallistuin et-tunneille. Se oli kouluviikon odotetuin tunti. Olin yksi harvoista, joita ei aivopesty uskontotunneilla.” Tällaista palautetta varten tarvitaan myös hyvä elämänkatsomustiedon opettaja. Kun koulun heittopussina olleen oppiaineen opettaja saa tällaista palautetta, hän voi olla tyytyväinen. Onhan koulussa paljon muitakin hyödyllisiä ja kivoja oppiaineita.

Jumalattomat kesäpäivät Porissa

Uutisia vapaa-ajattelijain paikallistoiminnasta on lehdessä erittäin vähän, koska tällaista paikallistoimintaa on vähän. Tässä numerossa (s. 21) on Satakunnan vapaa-ajattelijat ry:n (SAVA) puheenjohtaja Jukka Kimin juttu Pori Jazz -juhlien aikana järjestetystä tapahtumasta Porissa 15.7.2017. 15 hengen yleisömenestystä pidettiin hyvänä. Juttuun liittyy kaksi valokuvaa.

Valoja koskeva lainsäädäntö muutoksessa

Jori Mäntysalo kirjoittaa valoista ja vakuutuksista (s. 22–23). Asiassa on kysytty oikeuskanslerin kantaa ja kanteluitakin kansleri on saanut. Mistäköhän syystä Mäntysalo ei mainitse kantelujen tekijöitä?

Uusia luottamushenkilöitä

Uusista luottamushenkilöistä saamme tietää sivuilta 24–29. Lappeenrantalainen Olavi Korhonen lopetti jostakin syystä liittovaltuuston (LV) puheenjohtajana ja tilalle valittiin helsinkiläinen Jape Lovén. Hän on myös Helsingin seudun vapaa-ajattelijain (HSVA) puheenjohtaja. Hän näkee ensimmäiseksi ja tärkeimmäksi haasteeksi jäsenhankinnan. Luitte oikein. Lovén kirjoittaa: ”Tarvitsemme ihmisiä mukaan toimintaan.” Tässä onkin kova haaste liitolle, jonka jäsenmäärä on laskenut joka vuosi vuoden 2012 jälkeen.

Uusi liittohallituksen (LH) jäsen Mikko Muilu Seinäjoen Vapaa-ajattelijoista (SEVA) on kunnanvaltuutettu, aktiivinen ateisti ja tieteellisen maailmankatsomuksen edistäjä. Hän kertoo, että Seinäjoen yhdistyksen riittävän mielenkiintoisen toiminnan vähäisyys on johtunut aktiivien ajanpuutteesta.

Reetta Tuomainen Kouvolan Vapaa-ajattelijoista (KOUVA) kertoo yhdistyksen toiminnan hiljentyneen viime vuosista.

Terttu Rautiainen Kemin Vapaa-ajattelijoista (KEVA) sanoo, ettei kouluissa tarvitse opettaa uskontoa. Hänestä vasta 18-vuotias saisi itsenäisesti päättää, liittyykö jonkin seurakunnan jäseneksi.

Liiton varapuheenjohtajaksi valittu Antti Värri (Tampereen vapaa-ajattelijat (TAVA)) on siinä määrin nuori, että säästyi lapsikasteelta. Hänelle tärkeintä on ollut keskustella samanhenkisten seurassa, uskonnottomien edunvalvonta ja tasa-arvon edistäminen. Värri on kriittinen vallankeskitystä kohtaan, sillä kaikki vaadittavat ominaisuudet harvoin yhdistyvät yhdessä henkilössä, puheenjohtajassa. Tämä on hänestä näkynyt myös vapaa-ajattelijain toiminnassa.

Yki Räikkälä (Satakunnan vapaa-ajattelijat (SAVA)) sanoo syntyneensä uskonnottomaksi. Neljän lapsen isä kertoo, että kaikki lapset kävivät rippikoulun omasta halustaan ja jokainen myös erosi oma-alotteisesti kirkosta. Tiede edustaa todellisuutta, uskonnot ovat kuvitelmia.

Timo Karjalainen (Oulunseudun Vapaa-ajattelijat (OSVA)) tiedosti 8-vuotiaana olevansa ateisti. Keskeisin asia vapaa-ajattelijatoiminnassa on toimia uskonnottomien edunvalvojana. Uskonnottomien asema onkin parantunut monin tavoin 2000-luvulla.

Painopaperi vaihtui

Yksi liiton säästöidea vähän aikaa sitten oli painattaa lehti keveämmälle paperille postituskulujen säästämiseksi. Vielä edellisen numeron kiiltävä paperi on nyt vaihdettu. Numeron 2/2017 (32 sivua) paino oli 116 grammaa ja numeron 3/2017 130 grammaa. Mutta numero 3/2017 on 36-sivuinen. 32-sivuinen lehti olisi painanut samanverran kuin numero 2/2017. Säästöajatus epäonnistui.

Tämä ei tarkoita, että tässä asiassa säästämisellä olisi mitään vaikutusta liiton alijäämäiseen talouteen. Ongelmat ovat muualla. Hyvä alku säästötoimille oli, kun imagofasismin kiihdyttimeksi ostetusta Meltwater-mediaseurantapalvelusta luovuttiin 1.8.2017 lukien. Liitto salasi palvelusta aiheutuneet kulut. Niitä ei kerrottu tilinpäätöksissä, eikä edes liittokokouksissa. 

Ministeriön taloustarkastuksen pyydettyä liitolta lisäselvityksenä vuoden 2014 pitkän tuloslaskelman, selvisi kuitenkin, että tuona vuonna mediaseurantapalvelun kulut olivat olleet 4.191,20 euroa. Summa oli koko Tiedotustoiminta-toiminnanalan suurin kuluerä.

Jäsenyhdistysten yhteystietoja lehden takasivulla ei saada virheettömiksi lukuisista huomautuksista huolimatta. Jäsenyhdistysten lukumäärä (23) on kuitenkin nyt oikea.

Liiton ainoan palkatun työntekijän (Maarit Fredlund) mahdollisesta paluusta töihin ei kerrota mitään. Välitilinpäätöksestä 31.7.2017 ei kerrota mitään. Liittokokouksen laillisuutta vastaan tai oppositioon kohdistuneista mahdollisista kanteista tai rikosilmoituksista ei kerrota mitään.

Kimmo Sundström