Verottaja lähettää veronmaksajalle vuoden alussa verokortin päätoimen palkkatuloa varten. Samalla se antaa selvityksen ennakonpidätysperusteista alkavalle vuodelle. Jälkimmäisessä on sivun yläneljänneksessä selvitys ”Seurakuntaan kuuluminen 1.1.2017” sekä prosentti, joka on saatu kunnallis- ja mahdollisen kirkollisveron, sairaanhoitomaksun ja päivärahamaksun summana. 

Seurakuntaan kuuluminen selvitetään viiden ruudun avulla: (1) ”ev.lut.”, (2) ”ortodoks.”, (3) ”Suomen saksalainen”, (4) ”ei kirkollisverovelvollinen” ja (5) ”Rikssvenska Olaus Petri -församlingen”. 

”Ev.lut.” tarkoittaa vain Suomen evankelis-luterilaiseen kirkkoon kuuluvaa henkilöä (poislukien kohdat (3) ja (5)), ”ortodoks.” tarkoittaa vain Suomen ortodoksiseen kirkkoon kuuluvaa henkilöä (ei muuhun ortodoksiseen yhdyskuntaan kuuluvaa), ”ei kirkollisverovelvollinen” tarkoittaa kaikkia muita kuin edellä oleviin valtiokirkkoihin kuuluvia henkilöitä (muilla uskonnollisilla yhdyskunnilla ei ole verotusoikeutta). 

Kaksi poikkeustapausta 

Kun (3) ja (5) ovat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakuntia, miksi niitä varten on selvityksessä oma ruutu? 

Suomen saksalainen seurakunta eli Suomen saksalainen evankelis-luterilainen seurakunta syntyi nykymuodossaan 1990. Tällöin yhdistyivät keisari Aleksanteri II:n 6.8.1858 antamalla asetuksella perustettu Helsingin saksalainen seurakunta ja vuonna 1927 perustettu Turun saksalainen seurakunta. Vuodesta 1923 lähtien Helsingin saksalainen seurakunta oli kuulunut ruotsinkieliseen Porvoon hiippakuntaan. Seurakunnan väkiluku 31.12.2016 oli 2.570. 

Rikssvenska Olaus Petri -församling (vanhalta nimeltään Olaus Petriförsamlingen i Helsingfors) on ruotsinkielinen, Helsingissä toimiva seurakunta, joka oli ennen osa Ruotsin evankelis-luterilaisen kirkon ulkomaantoimintaa. Se perustettiin vuonna 1922 palvelemaan Suomessa asuvia Ruotsin kansalaisia. Seurakunta liitettiin 1.1.2007 osaksi Suomen evankelis-luterilaista kirkkoa ja Porvoon hiippakuntaa. Se sai tuolloin nykyisen nimensä. Seurakunnan väkiluku 31.12.2016 oli 851. 

Porvoon hiippakuntaan kuuluu (2017) 56 seurakuntaa. Kukin seurakunta päättää itse tuloveroprosentistaan. Vaihteluväli on 1,00-2,00 prosenttia. Alhaisin (1,00) veroprosentti on juuri yllä mainituissa kahdessa seurakunnassa. Seuraavaksi alin (1,45) veroprosentti on Maarianhaminan seurakunnassa. Korkeimpia (2,00) prosentit ovat seitsemässä seurakunnassa, joista osa on Manner-Suomen seurakuntia, osa Ahvenanmaan saaristoseurakuntia. Aikaisemmin veroprosentti oli ainakin Iniön seurakunnassa yli kaksi prosenttia (2,25), mutta seurakuntaliitosten vuoksi tällaisia seurakuntia ei enää ole. Keskustelua yli 2,00 prosentin veroprosentista ei ole käyty. 

Verottajan väärä vastaus 

Kysyin asiaa verottajalta. Sain väärän vastauksen 23.1.2017. Sen mukaan edellä mainittujen kahden seurakunnan tuloveroprosentti (molemmissa 1,00) poikkeaa Porvoon evankelis-luterilaisen seurakunnan tuloveroprosentista (1,45). Tästä johtuen mainitut kaksi seurakuntaa ovat omana kohtanaan verottajan selvityksessä. 

Parokiaaliperiaatetta ei sovelleta 

Kirkossa sovelletaan parokiaaliperiaatetta: seurakuntalainen on sidottu turpeeseen eli hänen asuinpaikkansa määrää hänen seurakuntansa. Seurakuntalainen ei voi itse valita vapaasti seurakuntaansa. 

Tätä periaatetta ei sovelleta Suomen saksalaiseen seurakuntaan eikä Rikssvenska Olaus Petri -seurakuntaan. Tästä seuraa, ettei ole olemassa yhtä ja samaa kunnallisveroprosenttia seurakunnan jäsenille kuten on laita kaikissa muissa seurakunnissa. Mainitut kaksi seurakuntaa ovat poikkeustapauksia. Niiden jäseniä koskeva, tämän kirjoituksen ensimmäisessä kappaleessa mainittu summa on laskettava erikseen kuntakohtaisesti. Verottajan selvityksessä olevat ruudut ovat siis edelleen tarpeellisia.

Kimmo Sundström