Ruotsin kirkko (Svenska kyrkan) menetti vuonna 2016 ennätysmäärän jäseniään. Ennakkotietojen mukaan kirkosta erosi 85.848 seurakuntalaista. Vuonna 2015 eronneita oli vain 46.895. 

Kirkko lohduttautuu sillä, että myös poliittisista puolueista ja muista Pohjoismaiden valtiokirkoista eroaa paljon väkeä. Eroliikkeeseen vaikuttivat nyt Ruotsin radion tekemät paljastukset. Ne koskivat sitä, kuinka kirkon johtajat panivat yksityisistä ulkomaanmatkoista ja luksushotellipalveluista kertyneet laskunsa sujuvasti kirkkoväen maksettaviksi. Lokakuussa erovirta oli vuolain, 20.374 jäsentä. Ruotsalaisten uskonnollisuus on haalistunut ja maksuhalukkuus heikentynyt. Se tekee eron helpommaksi. 

Kun vuonna 2000 valtion ja kirkon välisiin suhteisiin tehtiin lainsäädännöllisiä muutoksia, 82,9 prosenttia Ruotsin väestöstä oli kirkon jäseniä. Nyt prosentti on noin 63. (Suomessa n. 72.) Kirkko uskoo, että vuonna 2030 noin 45 prosenttia väestöstä kuuluu edelleen kirkkoon. Ruotsissa kehitys on kymmenisen vuotta Suomea edellä. Ruotsi on huomattavasti Suomea maallistuneempi maa ja myös maahanmuuttajien suurempi määrä painaa kirkkoväen suhteellista osuutta alaspäin. Ruotsin kirkko tahtoisi yhä olla ”kansankirkko” ja nauttia etuoikeuksistaan, vaikka kansa pakenee kirkosta kovaa vauhtia. 

Kirkkoon liittyjiä oli 7.553, mikä oli 646 henkilöä vähemmin kuin vuonna 2015.

Kimmo Sundström