Lukiolain (629/1998) uskonnon ja elämänkatsomustiedon opetusta koskevan 9 §:n 7 momentin mukaan opiskelijalle, joka aloittaa lukiokoulutuksen 18 vuotta täytettyään, opetetaan hänen valintansa mukaisesti joko uskontoa tai elämänkatsomustietoa. Lukioasetuksen (810/1998) 15 §:n 2 momentin mukaan taas kahdeksantoista vuotta täyttäneen opiskelijan katsotaan aloittaneen opintonsa alle 18-vuotiaana, jos hän jatkaa saman tai muun koulutuksen järjestäjän opetuksessa alle 18-vuotiaana aloittamiaan lukio-opintoja, eivätkä opinnot ole olleet keskeytyneenä vähintään vuoden ajan. Pykälän otsikossa momenttiin viittavat sanat "ja opintojen aloittamisajankohtaa koskeva määritelmä". 

Erityisesti siis nuorisolukiosta vähintään vuoden tauon jälkeen aikuislukioon siirtynyt 18 vuotta täyttänyt valtionkirkkoihin kuuluva opiskelija on siellä voinut valita elämänkatsomustiedon. Uskontoa/elämänkatsomustietoa on lukiolaissa tarkoitetun koulutuksen yleisistä valtakunnallisista tavoitteista ja tuntijaosta annetun valtioneuvoston asetuksen (942/2014) aikuisille annettavan koulutuksen tuntijaosta olevan 10 §:n 1 momentin mukaan yksi pakollinen kurssi. 

Opintojen aloittamisajankohtaa koskevaa määritelmää on tarvittu myös tulkittaessa seuraavaa lukiolain opetuksen laajuutta ja sisältöä koskevan 7 §:n 2 momenttiin sisältyvää säännöstä: "Taito- ja taideaineet sekä [liikunta ja] terveystieto ovat vapaaehtoisia niille opiskelijoille, jotka 18 vuotta täytettyään aloittavat lukiokoulutuksen." Hakasuluissa olevat sanat poistettiin lukiolain 7 §:n muuttamisesta annetulla lailla (454/2001), jossa liikunta luettiin "muihin" taito- ja taideaineisiin. Aikuisille tarkoitettuun lukiokoulutukseen osallistuvan lukio-opintonsa alle 18-vuotiaana aloittaneen opiskelijan velvollisuudesta osallistua noiden aineiden opetukseen taas säädetään lukioasetuksen 1 §:n 2 momentissa, jolloin näiden oppiaineiden pakollisten kurssien määrästä on säädetty yllä mainitun valtioneuvoston asetuksen 10 §:n 8 momentissa. 

Nyt kuitenkin lainaamani lukiolain 7 §:n 2 momentin säännös muutettiin 1.1.2017 voimaan tulleella lakimuutoksella (1499/2016) seuraavaan muotoon: "Taito- ja taideaineet sekä terveystieto ovat vapaaehtoisia niille opiskelijoille, jotka suorittavat lukiokoulutuksen aikuisille säädetyn oppimäärän mukaan." 

Muun muassa tätä lukiolain muuttamista koskeneen hallituksen esityksen (HE 206/2016) mukaan muutoksen syynä on hallitusohjelman tavoite vähentää kuntien kustannuksia karsimalla lakisääteisiä tehtäviä. Opiskelijaksi ottamisen perusteista lukiokoulutuksessa annetun opetusministeriön asetuksen (856/2006) 4 §:n 2 momentin mukaan alle 18-vuotias hakija saadaan ottaa aikuisille tarkoitettuun lukiokoulutukseen ainoastaan hakijaan liittyvästä erityisestä syystä, jolloin asetuksen perustelujen ja oikeuskirjallisuudessa esitetyn mukaan erityinen syy voi liittyä esimerkiksi sosiaalisiin ja terveydellisiin syihin. Hallituksen esityksen mukaan vuonna 2014 lukiokoulutuksen aikuisten oppimäärän mukaisessa koulutuksessa opiskeli noin 7700 opiskelijaa, joista alle 18-vuotiaana lukio-opintonsa aloittaneita opiskelijoita arvioidaan olleen noin 1330, siis yli kuudesosa. Esityksessä sanotaankin näyttävän, että näitä on otettu poikkeuksellisen paljon. 

Lukiolain muutoksen myötä vastaavia asetuksia oli muutettava. Valtioneuvosto antoikin 26.1.2017 asetuksen (45/2017) lukioasetuksen 1 ja 15 §:n muuttamisesta (kumoamalla niistä kohdat, joihin viittasin) sekä asetuksen (46/2017) valtioneuvoston tuntijakoasetuksen 10 §:n 8 momentin kumoamisesta. Nämä asetukset tulivat voimaan 30.1.2017 paitsi, että lukioasetuksen 15 §:n 2 momentin ja tämän pykälän otsikon vastaavan osan kumoaminen tulevat voimaan vasta 1.1.2018. 

Täten 1.1.2018 lainsäädännössä ei ole enää määritelmää sille, mitä tarkoittaa lukiokoulutuksen aloittaminen 18 vuotta täytettyään, vaikka se uskonnon ja elämänkatsomustiedon opetusta yhä koskeekin. Sellaiseen ei ainakaan voi vaatia alle 18-vuotiaana aloitettujen lukio-opintojen keskeytymistä vähintään vuodeksi, jos lainkaan. Mitä se merkitsee sellaiselle jompaankumpaan valtionkirkkoon kuuluvalle alle 18-vuotiaalle nuorisolukion opiskelijalle, joka on torjunut uskonnon kurssit lukion alusta lähtien ja joka haluaa suorittaa elämänkatsomustiedon pakolliset kaksi kurssia 18 vuotta täytettyään oppilaitosta vaihtamatta mutta kirkon jäsenenä pysyen? Voiko hän yksinkertaisesti julistaa, että hän aloittaakin 18-vuotispäivänään lukio-opintonsa uudestaan välittömästi aiempien opiskelujensa pohjalta mutta suuntaamalla ne silloin niin, että hän valitseekin elämänkatsomustiedon opetuksen uskonnon opetuksen sijasta? 

Tällaisesta mahdollisuudesta ei hallituksen esityksessä (HE 206/2016 vp) puhuttu. Mahdollisuuteen tarttumisen voidaankin arvioida jäävän harvinaiseksi. Onhan selvää, että vaadittua päättäväisyyttä uskonnon kurssien torjunnassa voisi odottaa enemmän sellaiselta opiskelijalta, joka erotukseksi äskeisen kaltaisesta opiskelijasta myös haluaisi jättää kirkon jäsenyyden ensi tilassa. Tähän mahdollisuuteen myös riittää jo nykyinen lainsäädäntö. (Omalta osaltani valitettavasti oman luokallisen lukioni aikainen lainsäädäntö ei siihen taas riittänyt.) 

Joka tapauksessa pelkona tuollaisesta kirkon halukkaan jäsenen oman uskonnonvapauden vähäisestäkin lavenemisesta nuorisolukiossa on, että sitä käytettäisiin yhtenä perusteena ajaa pakollista uskontotieto-uskonnonopetusta lukioon. 

Mutta vielä yllättävämpi vaikutus lukioasetuksen muutoksesta saattaa olla aikuislukiolle (erehdyin; ks. kommenttini alla). Valtionkirkkoon kuuluva nuori, joka on päättänyt erota kirkosta ensi tilassa sekä kieltäytyä uskonnon kursseista lukion alusta lähtien mutta joka ei saa kirkosta eroamiseensa huoltajiensa suostumusta, saattaisi juuri tähän erityiseen syyhyn vedoten hakea suoraan paikkaa aikuislukiossa voidakseen sitten heti (ei, vaan vasta 18 vuotta täytettyään) suorittaa siellä elämänkatsomustiedon pakollisen kurssin. Olisihan nuorisolukiossa se suuri vaara, että lukioaika venyisi yli kolmen vuoden sen tähden, että kirkosta eroamaan sekä elämänkatsomustiedon molemmat pakolliset kurssit suorittamaan pääsisi ehkä vasta kovin myöhään. Aikuislukion rehtorin saattaisi siksi olla hankalaa löytää pätevää syytä evätä nuorelta opiskelupaikka. Toki aikuislukioon saattaisi siirtyä vaikka vasta yhden nuorisolukiovuoden jälkeen. Oleellista on, että aikuislukiossa alle 18-vuotiaskin kirkkoon vastoin tahtoaan kuuluva voisi valita elämänkatsomustiedon (ei voisi) tarvitsematta siihen mitään välivuotta. Toisaalta johdonmukaisempaa olisi, että uskonnonvapauslakia muutettaisiin niin, että nuori saisi jättää kirkon omalla päätöksellään ja hankkia näin myös ulospäin rehellisenä näkyvän pohjan elämänkatsomustiedon opiskelulleen.

Kommentti 1.2.2017: Uutiseni viimeisessä kappaleessa erehdyin kuvittelemaan, että siitä, että lainsäädännössä ei olisi enää määritelmää lukiokoulutuksen aloittamisesta 18 vuotta täytettyään, seuraisi, että samalla poistuisi 18 vuoden alaikäraja valtionkirkkoon kuuluvan opiskelijan oikeudelle valita edes aikuislukiossa elämänkatsomustieto uskonnon sijaan. Ei poistuisi, vaan 18 vuoden ikäraja varmaankin säilyisi edelleenkin lukiolain 9 §:n 7 momentin tulkinnassa, vaikka mitään, saati vähintäänkin vuoden mittaista katkosta opinnoissa ei enää voisikaan valintaoikeudelle vaatia. Toinen kommenttini on, että on varmaankin nuoria, jotka menevät nuorisolukioon vasta vuosi peruskoulun jälkeen ja täyttävät 18 vuotta alkuvuodesta eli siis ensimmäisen lukiovuoden keväällä; näille lukioasetuksen muutoksella olisi merkitystä.

Jouni Luukkainen