Valtiokirkkojen asema yhteisöveron saajina lakkasi vuoden 2016 alussa. Valtio korvasi verotulomenetykset niille. Perusteena pidettiin niiden yhteiskunnallisia tehtäviä. Suomen ortodoksisen kirkon osalta peruste on lähes kokonaan vailla pohjaa. Suomen evankelis-luterilaisen kirkon osalta suurin tehtävä on yleisten hautausmaiden ylläpito. Tehtävän paino korissa on yli 90 prosenttia. 

Vuonna 2015 hautausmaiden ylläpidon nettokustannukset evankelis-luterilaiselle kirkolle olivat 103,7 Meur, väestökirjanpidosta aiheutuneet kulut arviolta 3,7 Meur ja kulttuuriperinnön ylläpitokustannukset 18,2 Meur eli kaikki nämä erät yhteensä 125,6 Meur. Valtionrahoitusta kirkko sai vuodeksi 2016 114 Meur. 

Suomen ortodoksisella kirkolla ei ole velvollisuutta ylläpitää yleisiä hautausmaita. Silti se sai osuuden yhteisöverosta. Muutenkin valtiokirkot tavallisesti kulkevat käsikynkässä. Ortodoksisen kirkon keskus- ja hippakuntahallinto on valtion budjetin näkökulmasta valtion virasto, valtio maksaa viulut. Määräraha kirkolle vuonna 2016 oli 2,543 Meur. 

Valtiovarainministeriön ennusteen mukaan kuluttajahintaindeksin muutos on 1,1 prosenttia vuonna 2017 ja 1,3 prosenttia vuonna 2018. Vuoden 2019 ennustetta ei ole, mutta laskelmissa käytettiin 1,3 prosentin muutosta myös tuon vuoden osalta. 

Näin indeksikorotuksen jäädytys aiheuttaisi evankelis-luterilaisen kirkon valtionrahoitukseen 1,254 Meuron menetyksen vuonna 2017, 1,498 Meuron menetyksen vuonna 2017 ja 1,518 Meuron menetyksen vuonna 2019. Vuodesta 2019 alkaen vaikutus olisi yhteensä 4,270 Meur vuodessa. Seurakunnilla on mahdollisuus korottaa hautaustoimen maksuja. 

Ortodoksisen kirkon osalta korotukset sen saamaan määrärahaan olisivat noin 28.000 euroa vuonna 2017, noin 33.000 euroa vuonna 2018 ja noin 34.000 euroa vuonna 2019. Indeksikorotuksen jäädytyksen vaikutus olisi yhteensä noin 95.000 euroa vuodesta 2019 alkaen. 

Vanhastaan yhteisöveron saamista ei perusteltu minkäänlaisten yhteiskunnallisten palvelusten tuottamisella. Vuosisatoja oli vain pahana tapana maksaa kirkkojen kuluja. Vuosina 2000-2015 ortodoksinen kirkko sai yhteisöverotilityksiä keskimäärin 87.451 euroa vuodessa. Nyt menossa oleva kirkon valtionavun jäädytys ei ole vääryys. Lopputulos olisi osapuilleen se, että yhteisöveron poiston kompensaationa kirkon saama lisäavustus karsiutuisi pois. 

Sopeutustoimien vastustus 

Molemmat valtiokirkot vastustivat valtiontalouden sopeutustoimia. 

Hallintovaliokunnassa sopeutustoimia vastustivat kansanedustajat Sirpa Paatero (SDP), Joona Räsänen (SDP), Olli-Poika Parviainen (Vihr.) ja Matti Semi (Vas.). Vastalauseessaan he tahtoivat hylätä lakiehdotukset. 

Lakimuutokset vahvistettiin eduskunnassa 21.12.2016 ja tulivat voimaan 1.1.2017. 

Kirkolla ei kannustetta lisätä hautaustoimen tehokkuutta 

Evankelis-luterilaisen kirkon hautaustoimen kustannukset ovat noin kymmenkertaiset yksityisten hautausmaiden kustannuksiin verrattuna. Kirkko saa periä palveluksistaan enintään niiden tuottamisesta aiheutuneet kulut. Nämä paisutetut kulut ovat myös valtionrahoituksen määrän perusteena. Kannustinta toiminnan tehostamiseksi ja kulujen hillitsemiseksi ei ole. Siksi hautaustoimeen pitäisi saada kilpailua yksityisen sektorin suunnasta. 

Hautaustoimessa kirkon markkinaosuus on ollut 98-99 prosenttia, mutta viime vuosina sen arvioidaan hieman kaventuneen. Joka tapauksessa se on edelleen ainakin noin 95 prosenttia eli käytännössä vallitsee monopoli. Sen rahoittaa valtio yli 90 prosenttisesti, vaikka kustannuksiksi otetaan paisutetut kustannukset. Esimerkiksi tuhkahautausten yleistyminen alentaa jonkin verran kustannuksia.

Kimmo Sundström