Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnilla ei ole rahapulaa, vaikka kirkostaeroaminen jatkuu kohtuullisen tasaiseen tahtiin (ks. Kirkosta eroaminen kasvoi hieman vuonna 2016 (1.1.2017)). Vain 13 seurakuntaa 400:sta korotti kirkollisveroprosenttiaan vuodelle 2017. 

Pääkaupunkiseudulla kirkollisverotulot kasvoivat Helsingissä (+1,2 %) ja Espoossa (+1,7 %), mutta vähenivät Vantaalla (-0,3 %) ja Kauniaisissa (-1,7 %). 

Kirkkoväen määrä alle 60 prosentin Vantaalla 

Vantaalla kirkkoon kuuluu noin 130.000 (31.12.2016) henkilöä, noin 59,3 prosenttia kaupungin asukkaista (n. 219 300; 31.12.2016). Kirkollisverotuloja Vantaan seurakunnat saivat noin 25,8 Meur ja lisäksi tuli yhteisöveron rippeitä noin 5,2 Meur eli verotuloja tuli yhteensä noin 31,0 Meur. Yhteisöveron rippeet liittyvät vanhoihin verotuksen muutoksiin ja verojen perintätilanteisiin. Yhteisöveron rippeitä tulee kirkolle vielä vähän vuonna 2017, sitten ne loppuvat. 

Kirkon asema yhteisöveron saajana lakkasi vuoden 2016 alussa. Sen tilalle tuli valtionrahoitus, jonka määrä oli 114.000.000 euroa vuonna 2016. Poliitikot kutsuvat rahoitusta korvaukseksi kirkon ”yhteiskunnallisista tehtävistä”. Kirkkoväki puhuu jopa ”yhteiskunnallisista palveluista”. Valtionrahoituksen määrää ei kasvateta vuosina 2017-2019. Eduskunta muutti asiaa koskevaa lakia (430/2015) ja jäädytti indeksikorotukset ”osana valtiontalouden sopeutustoimia” vuosiksi 2017-2019. 

Kirkollisvero 240 euroa veronmaksajaa kohti 

Vantaalla kirkollisverojen määrä oli noin 198 euroa/seurakuntalainen ja noin 240 euroa/kirkollisveronmaksaja. 

Kirkko toimii pääosin verorahan voimalla. Verorahavirran kääntyminen laskuun aiheuttaa pitkällä aikavälillä muutosta seurakuntien toiminnassa kuten se on vaikuttanut kuntien toimintaan. Seurakuntaliitokset, säästötoimet, tarpeettoman omaisuuden myynti ja potkujuhlat ovat lähes kokonaan vielä edessäpäin. 

Joskus kirkollisessa mediassa koetetaan sievistellä kirkollisveroa kuvaamalla se jäsenmaksuksi, jonka valtio vain perii. Näin ei ole. Vero on pakkomaksu, aivan toista kuin jäsenmaksu. Tietysti veron määrä on paljon korkeampi kuin tavanomaiset yhdistysten jäsenmaksut. Ei ole olemassa yhtään vapaa-ajattelija- tai ateistiyhdistystä, jonka vuosijäsenmaksu olisi 200 euroa. Väärien mielikuvien luominen tässäkin on tarkoitettu kirkon imagon puuteroimiseksi. Halutaan näyttää ulospäin miellyttävämmältä.

Kimmo Sundström

JK. Kirjoituksessa oletettiin, että kirkkoon kuuluvissa ja siihen kuulumattomissa on yhtä suuri suhteellinen osuus kunnallisveron maksajia.  Kirkollisvero maksetaan kunnallisveron alaisen tulon perusteella.  Veronmaksajien määrä ja kirkon jäsenten määrä on arvioitu vuoden 2015 tietojen ja vuoden 2016 väestön ennakkotietojen nojalla.