HEINOLAN VAPAA-AJATTELIJAIN HAUTAUSMAAHANKE HEINOLASSA (25.9.2016)


Heinola perustettiin 1776 Kymenkartanon läänin maaherran asuinpaikaksi. Kaupunkioikeudet se sai 1839. Vuoden 1997 lääninjakouudistukseen saakka Heinola kuului Mikkelin lääniin ja 1997–2009 Etelä-Suomen lääniin. 

Heinolan Vapaa-ajattelijat ry (58080) perustettiin Heinolassa 18.3.1951 ja rekisteröitiin 12.5.1951. Sen perustajat ovat: Vilho Juvonen, Aleksandra Korenius, Oscar Partanen, Tyyne Alina Pynnönen, Olavi Mikonpoika Terä ja Viljo Terä. 1960- ja 1970-luvulla puheenjohtajana oli Armas Arvid Vainoniemi (1899–1.1.1992). 

    Komostentie kulkee kartassa oikealla koillisesta lounaaseen. Yhdistykselle lahjoitetun määräalan, luoteinen (18), koillinen (19) ja lounainen (16) rajapyykki näkyvät kartassa. Kaakkoinen rajapyykki ei näy, mutta alue on likimain neliö. ©Maanmittauslaitos, lupa nro 4141/050000/2016. Kiinteistörajat ©Kunnat ja Maanmittauslaitos lupanro 4141/050000/MML/16.

Yhdistys kävi hautausmaa-asiasta neuvottelut kaupungin kanssa. Niiden perusteella kaupunginhallitus esitti kaupunginvaltuustolle, että kaupunki lahjoittaisi yhdistykselle 2.000 neliömetrin maa-alueen käytettäväksi hautausmaana (Heinolan kaupunginvaltuusto 20.12.1966 N:o 7 – 1966, N:o 179). 

    Viitta lemmikkieläinten hautausmaalle Komostentien eteläpäässä.

Lahjakirjan mukaan määräala lahjoitettiin Lahjoitusmaa-nimisestä tilasta RN:o 1:16 Heinolan kaupungin Heinolan kylässä seuraavin ehdoin: 

(1) Yhdistys sitoutuu kustannuksellaan perustamaan, rakentamaan ja hoitamaan aluetta hautausmaana kuten lait, asetukset ja niiden nojalla annetut säädökset sekä hyvä tapa edellyttävät. 

(2) Yhdistys sitoutuu hoitamaan hautausmaan ja haudat hyvin ja siten, etteivät ne silmiinpistävästi erotu muusta hautausmaasta. 

(3) Yhdistys sitoutuu kustannuksellaan huolehtimaan hautausmaan aitauksesta käyttäen ulkoaitana samanlaista aitaa, jolla Heinolan kaupunkiseurakunta on oman alueensa aidannut ja erottamaan yhdistyksen hautausmaan muusta hautausmaasta pensas- tai kuusiaidalla. 

(4) Yhdistys ei ole oikeutettu rakentamaan alueelle muita kuin hautausmaan käyttöä välittömästi palvelevia rakennuksia tai laitteita. 

(5) Kaupunki sitoutuu kustannuksellaan huolehtimaan siitä, että alue tullaan asemakaavassa merkitsemään hautausmaa-alueeksi. 

(6) Yhdistys sitoutuu kustannuksellaan huolehtimaan kaupanvahvistajan palkkiosta, alueen erottamiskustannuksista ja lainhuudatuskustannuksista. 

(7) Omistus- ja hallintaoikeus siirtyy yhdistykselle heti. 

(8) Luovutukseen ei sisälly irtainta omaisuutta. 

Kaupunginvaltuusto hyväksyi yksimielisesti kaupunginhallituksen esityksen. 

    Pieneläinhautausmaan opastaulu. Hautausmaan luoteispuolella vapaa-ajattelijoille lahjoitetun määräalan koilliskulma ja koillinen rajapyykki.

Heinolan kaupungin lahjoitusmaa -tila 

Nykyisen tilan Heinolan kaupungin lahjoitusmaa (111–401–21–23) pinta-ala on 2 496,8276 hehtaaria, josta maata on 1 848,0370 hehtaaria ja vettä 648,7906 hehtaaria. Tilalla on 39 palstaa ja sen omistaa Heinolan kaupunki. Tila syntyi lohkomalla 22.2.2000. 

    Vapaa-ajattelijoille lahjoitetun määräalan koillinen rajapyykki 19.

Maanmittauslaitoksen mukaan tilalla ei ole erottamattomia määräaloja. Jos määräalaa ei ole erotettu, sen pinta-ala sisältyy Heinolan kaupungin lahjoitusmaa -tilan pinta-alaan. Tilan asianomaisen palstan kaakkoiskulmassa tilan raja (punainen katkoviiva) rajaa kuitenkin vapaa-ajattelijoille lahjoitetun määräalan ulos Heinolan kaupungin lahjoitusmaa -tilasta. 

Vapaa-ajattelija Raimo Toivonen kävi maastossa vuonna 2002, löysi ja merkitsi kaikki neljä määräalan betonista rajapyykkiä. 

Erottamaton määräala 

Nykyisin yhdistykselle lahjoitetun määrä-alan ja Komostentien välissä on pieneläinhautausmaa, jonka katuosoite on Komostentie 248. 

Määräalaa ei ole erotettu omaksi tilakseen. Se on likimain neliönmuotoinen. Pohjoissivun pituus on 48,55 metriä, itäsivun 42,905 metriä, eteläsivun 45,0 metriä ja länsisivun 42,758 metriä. 

    Vapaa-ajattelijoille lahjoitetun määräalan maastoa.

Kirjoittaja vieraili paikalla 5.9.2016 ja 18.9.2016. Maasto on tältä osin melko tasaista nousten hieman kohti länttä. Alue on lähes puuton ja kasvaa puskikkoa, koivua, mäntyä, saniaisia, heiniä, puolukkaa, mustikkaa ja sammalta. Korkeimmat männyntaimet ovat noin 1,5 metrin mittaisia. Ympärillä kasvaa nuorehkoa mäntymetsää, jossa puut ovat tyvestä 25–30 cm:n vahvuisia. 

Pieneläinhautausmaan taitse kulkee polku (kartassa musta katkoviiva) koilliseen ja alueella on muitakin polkuja. Eläinten haudat ovat kaikki koilliseen vievän polun itäpuolella, polun ja Komostentien välissä. Polusta noin 20 metriä länteen on vapaa-ajattelijoille lahjoitetun alueen koillinen rajapyykki 19. Pyykki oli kokonaan sammaleen alla, mutta löysin sen. 

Armas Vainoniemi 

Heinolan Vapaa-ajattelijain innokkaana puheenjohtajana oli 1960- ja 1970-luvuilla Armas Vainoniemi. 

Heinolan Vapaa-ajattelijain omaa hautausmaata ei koskaan perustettu. Armas Arvid Vainoniemi, hänen vaimonsa Bertta Aleksandra Vainoniemi (1902–1967) ja poikansa Ilkka Vainoniemi (k. 1977) on haudattu samaan hautaan Heinolan seurakunnan hautausmaalla. Ilkka Vainoniemen nimeä ei ole hautakivessä. 

    Vainoniemien hauta.

Hauta on hautausmaan osastossa 9, tunnus 109–00–220–221. Osasto 9 sijaitsee hautausmaan luoteisosassa. Hauta on kiviaidan vieressä, noin 1,3 metriä kiviaidasta. Hautakiven (143x51 cm; pxk) vahvuus maanrajassa on 20 cm ja harjalla 6 cm. Kivi on harmaa, haudalla ei ollut kukkia. Haudan yhteyshenkilö seurakuntaan päin on Heikki Vainoniemi.

Kimmo Sundström


Lyhenteitä

VAJ Vapaa Ajattelija

Lähteitä

Arkistolähteet

Hautausmaa-alueen lahjoittaminen Heinolan Vapaa-ajattelijat ry:lle. Heinolan kaupunginvaltuusto N:o 7, 1966, asia n:o 179 sisältäen lahjakirjan tekstin.


Artikkeli

Sundström, Kimmo Vapaa-ajattelijain hautausmaat..VAJ 1987:6, 125–132.

Artikkeli pohjautuu tekijän selvitykseen Vaihtoehtoiset hautausmaat Suomessa (2007).

Lue myös


Hautausmaasarja [HTML]

Pääsivu Tiedotteet Palvelut Lehdet Uutisia ja artikkeleita
Kirkosta eroaminen Mitä uutta?