HÖGSÅRAN HAUTAUSMAA KEMIÖNSAARESSA (19.7.2016)


Högsåran saari (vanhastaan Haukisaari) kuului aikaisemmin Hiittisten kuntaan, joka liitettiin Dragsfjärdin kuntaan 1969. Dragsfjärdin kunta liitettiin 1.1.2009 Kemiönsaaren kuntaan. 

Dragsfjärd-Kasnäs-maantieltä nro 1830 on liittymä länteen Högsårantielle. Tie vie lossirantaan, johon on liittymästä noin 1,2 kilometriä. Lossimatka saareen kestää 12 minuuttia. Saaressa on 40-50 ympärivuotista asukasta ja 100-200 kesävierasta. 

Saaren pinta-ala on noin 550 hehtaaria, josta metsää noin 350 hehtaaria ja viljeltyä maata noin 20 hehtaaria. Saaren pituus on 3,5 kilometriä ja leveys 2,5 kilometriä. Saaren elämää hallitsi luotsitoiminta Kustaa Vaasan ajoista lähtien. Luotsaus loppui 1985. Siitä lähtien kylässä on ollut väyläasema. Kymmenen saaren 11 tilasta oli luotsitiloja. 

    Hautausmaa on lounais-koillissuuntainen suorakaide tilalla Högsåra begravningsplats (322-497-5-8). Hautausalue on merkitty vihreällä värillä. Neliönmuotoinen tapuli on luoteissivulla. ©Maanmittauslaitos, lupa nro MML 3115/05000201/2016, Kiinteistörajat ©Maanmittauslaitos lupanro MML 3115/05000201/16.

Gravgårdsföreningen Aftonklockan perustetaan 

Ajatuksen omasta hautausmaasta otti esille jo 1923 Johannes Örså, koska vainajien kuljetukset Hiittisten kirkonkylään olivat pitkiä ja vaivalloisia erityisesti kelirikkoaikana. Ajatus ei tuolloin saanut riittävästi kannatusta (Puranen 2004, 150). 

Hautausmaahanke lähti liikkeelle, kun Sally Alborg, Sven Örnell, Hilda Söderström, Rolf Larsson, Gösta Örså, E. Julin ja Arne Jansson perustivat 1.9.1946 yhdistyksen nimeltä Gravgårdsföreningen Aftonklockan. 

Ehdotuksen yhdistyksen nimeksi teki rouva Alexandra Fredriksson (Puranen, mts. 151). 

Perustamiskirjan todistivat Elsa Söderström ja Anna Johansson. 

    Tulotie hautausmaalle.

Yhdistyksen sääntöjen mukaan jäseneksi pääsi jokainen uskontunnustuksesta riippumatta (3 §). Sisäänkirjoitusmaksu oli 150 markkaa ja lisäksi vuosijäsenmaksu. Haudan hinta määräytyi siten, että kaikki kustannukset jaettiin hautojen määrällä. Hallitukseen kuului viisi jäsentä ja kaksi varajäsentä, jotka keskuudestaan valitsivat puheenjohtajan, varapuheenjohtajan, sihteerin ym. tarpeen mukaan (4 §). Jäsenellä oli oikeus hautaukseen ja hautapaikan lunastukseen itselleen ja perheelleen (10 §). Jäsen oli velvollinen maksamaan ylimääräisen jäsenmaksun, jonka suuruuden vuosikokous päätti, jokaista sellaista 16 vuotta täyttänyttä perheenjäsentä kohti, jonka oikeuden tulla haudatuksi jäsen tahtoi säilyttää. Jos yhdistys purkautuu, menee sen omaisuus Hitis Blomsterfondille käytettäväksi Högsåran kylän asukkaiden hautojen hoitoon yhdistyksen hautausmaalla (13 §). 

Yhdistyksen hallituskin valittiin Lill-Backassa pidetyssä kokouksessa 1.9.1946. Läsnä oli kuusi henkilöä. Puheenjohtajaksi valittiin Sven Örnell, sihteeriksi Sally Alborg ja rahastonhoitajaksi Hilda Söderström. 

    Pysäköintitilaa hautausmaan lounaispäädyn edessä.

Kärkihenkilöt olivat Hiittisten evankelis-luterilaisen seurakunnan jäseniä, joille kaikille kirkkoherra E. Selin oli antanut 20.11.1947 virkatodistukset. Sven Algot Örnell, Lill-Backa, oli syntynyt 27.12.1915 Turussa, maanviljelijä Rolf Lars Walentin Larsson, Söders, syntynyt 10.8.1908 Hiittisissä, talonpoika Gösta Johannes Örså, Örså, syntynyt 19.4.1904 Hiittisissä, rouva Sally Alborg, Gamlas, syntynyt 3.2.1894 Kruunupyyssä, rouva Hilda Vilhelmiina Söderström, Stor-Ers, syntynyt 3.4.1903 Sipoossa, kalastaja Karl Arne Jansson, Västergård, syntynyt 28.7.1907 Nauvossa ja nuorempi luotsi Ernst Walfrid Julin, Ollas, syntynyt 8.9.1901 Hiittisissä. 

Yhdistyksen rekisteröintihakemus, jonka Örnell oli päivännyt 1.9.1946, saapui oikeusministeriöön 11.10.1946. Sen mukaan hallituksen varajäseniä olivat Karl Janson ja Hilda Söderström. 

Yhdistys rekisteröitiin 30.5.1947 ja sai rekisterinumeron 45614. Gravgårdsföreningen Aftonklockan rf on sittemmin purettu 10.7.1991 ja poistettu rekisteristä 1991. 

    Pääportti ja portinpylväät.

Hautausmaan perustamislupa-anomus 

Yhdistyksen hautausmaan perustamislupa-anomuksen (22.12.1947 AD (1643/357) 1947, OPM, SVA) jätti 22.12.1947 oikeustieteen opiskelija K. Kerppola valtakirjan ja 49 liitteen kera. Sen olivat allekirjoittaneet puheenjohtaja Örnell ja sihteeri Alborg. 

Kahden todistajan todistama avoin valtakirja oli annettu Högsårassa 15.12.1947. 

Lääninlääkärin lausunto 

Turun ja Porin lääninlääkäri Bertil Sourander suoritti alueella, johon hautausmaa aiottiin perustaa, tarkastuksen 16.7.1947. Alue oli peltoa ja nimeltään Stor-Ers Lindal. Sen pinta-ala oli 2.030 neliömetriä eikä sitä vielä ollut aidattu. Yhteydet Hiittisten kirkonkylään olivat poikki kelirikkoaikana, joten oma hautausmaa Högsårassa näytti tarpeen sanelemalta. Lääkärin mukaan paikka oli hyvä hautausalueeksi. 

    Pääportin salpa. 

Kauppakirja 

Alue, jolle hautausmaa perustettaisiin, oli päätynyt Gösta ja Edna Örsålle kaupalla. Agda Örså myi 20.4.1934 omistuksensa verotalosta Örså nro 8 (5/24 manttaalia) ja tilasta Stor-Ers nro 5 (5/32 manttaalia) Högsårassa pojalleen Gösta Johannes Örsålle ja tämän vaimolle Edna Örsålle 40.000 markalla ja ehdoin, jotka ovat erillisessä syytinkisopimuksessa. Kauppa astui voimaan 1.5.1934, jolloin maksettiin käteisellä 2.000 markkaa sekä jäljellä oleva summa korottomana viiden vuoden aikana siten, että koko summa on maksettu 1.5.1939. Jos myyjä kuolee sitä ennen, ostaja maksaisi summan sisaruksilleen. Tilan irtaimisto kuului kauppaan. Nimikirjoitukset todisti oikeiksi S. F. Söderström ja T. Danielson. Kauppakirjan oikeellisuuden todisti Hiittisten kruununnimismiehen konttorissa 20.4.1934 Gunnar Voivalin. Läsnä oli todistaja S. F. Söderström. 

Lakimääräisillä syyskäräjillä 26.9.1934 Gösta Örså ja Edna Evelyn Örså (o.s. Sandell) saivat lainhuudon Stor-Ers-tilaan nro 5 poisluettuna Villan-tila nro 5:1 sekä Örså-verotalo nro 8. Tämän vahvisti Eino Rotkirch. 

    Pieni sivuportti hautausmaan kaakkoissivulla. 

Lahjakirja 

Högsårassa 15.9.1947 päivätyllä lahjakirjalla Gösta Örså ja Edna Örså lahjoittivat Stor-Ers-tilasta hautausmaayhdistykselle 2.200 neliömetrin alueen nimeltä Lindal. Ehtona oli, että hautausmaayhdistyksen tuli käyttää aluetta hautausmaana ja maksaa kaikki raivauskulut. 

Lahjan vastaanottivat yhdistyksen puolesta Alborg ja Örnell. Nimikirjoitukset todisti Ture Fredrikson ja Erik Söderström. 

Seurakunnan lausunto 

Seurakunnan lausunto hyväksyttiin kirkkovaltuustossa sunnuntaina 28.9.1947. Anomus hyväksyttiin kirkkoneuvoston 21.9.1947 ehdottamin ehdoin: 

(1) Gravgårdsföreningen Aftonklockan -yhdistyksen on sitouduttava työskentelemään ja ylläpitämään kaikkea seurakunnan omaisuutta, mihin kuuluu seurakunnan molemmat hautausmaat ja niillä olevat paarihuoneet; 

(2) hautausmaayhdistyksen sääntöjen 13 §:ään on liitettävä selvennys, että Hitis Blomsterfondilla tarkoitetaan ”Hitis begravningsplatsers blomsterfondia”; 

(3) 13 §:ssä tarkoitetut varat tulee käyttää osaksi Högsåran hautausmaan hoidon hyväksi, osaksi Högsåran kylän asukkaiden omistushautojen hoitoon Hiittisten hautausmailla. 

Hautausmaayhdistys piti kokouksen Villa-Ersissä 11.11.1947. Tällöin vakuutettiin (2 §), että seurakunnan asettamaa ehtoa (1) noudatetaan. Sääntöjen 13 § muutettiin kuulumaan kuten kirkkovaltuusto oli vaatinut eli noudatetaan myös kohtia (2)-(3). 

    Aitatolppa ja aitaa.

Porvoon tuomiokapituli suostuu anomukseen 

Arvo Salminen opetusministeriössä pyysi 23.12.1947 asiassa Porvoon hiippakunnan tuomiokapitulin lausuntoa. Kapitulin lausunnon allekirjoittivat piispa Max v. Bonsdorff ja Leonard Nördling 23.1.1948. Kapituli puolsi anomukseen suostumista. 

Maaherra puoltaa hakemusta 

Turun ja Porin lääninhallitukselta Salminen pyysi lausuntoa 9.2.1948. Ensin Hiittisten piirin nimismies Yrjö Kallio antoi lausuntonsa lääninhallitukselle Taalintehtaalla 24.2.1948. Hän puolsi hakemusta kaikissa suhteissa. Tämän jälkeen maaherra Wilho Kyttä ja lääninneuvos Jaakko Passinen lausuivat lääninhallituksen puolesta 26.2.1948 puoltavansa hakemusta. 

Kartta 

Sven Örnell piirsi kartan hautausmaasta 1947. Mittakaava oli 1:200. Hautausmaa oli suorakaide, jonka lounaispäässä oli kaksi kulkuaukkoa. Kulkuaukoilta johti pitkät käytävät hautausmaan halki sen toiseen päätyyn. Hautakorttelit oli aseteltu päätysivujen suuntaisesti, kolme rinnakkain ja 15 peräkkäin (yhteensä 45 korttelia). Jokaisessa korttelissa oli viisi hautapaikkaa eli yhteensä 225 hautapaikkaa. Kaakkoissivun nykyistä, pientä kulkuaukkoa ei piirroksessa ole. 

    Sven Örnellin piirtämä hautapaikkakartta (1947).

Karttaselitys 

Selityksen mukaan alue sijaitsi noin 500 metriä kylästä Stor-Ers-tilaan kuuluvalla Lindal-pellolla. Alueen pituus oli 70 metriä, leveys 29 metriä ja pinta-ala 2.030 neliömetriä. Pohjoisen suuntaan oli laajennusmahdollisuus. 

Pituussuuntaiset hiekkakäytävät olivat kahden metrin levyisiä. Hautakortteleiden koko oli 7x3 metriä. Poikittaissuuntaisten hiekkakäytävien leveys oli 1,5 metriä. 

Yksittäisen haudan suuruus oli 1x3 metriä, kahden hautasijan perhehaudan suuruus 2,5x3 metriä, kolmen hautasijan haudan suuruus 4x3 metriä, neljän hautasijan haudan suuruus 5,5x3 metriä ja viiden hautasijan haudan suuruus 7x3 metriä. 

Koko aluetta ympäröisi kivimuuri. Välittömästi sen sisäpuolella oli kahden metrin levyinen hiekkakäytävä. Alueen raivaus oli tehty lääninlääkärin läsnäollessa. Maa vietti lievästi. Kaivuu tehtiin maan alimmassa kohdassa, jossa vesi ulottui kolmen metrin syvyyteen. 

    Putkirunkoinen penkki.

Päätös 

Myönteinen päätös annettiin 18.3.1948. Yhdistys oikeutettiin perustamaan hautausmaa tarkoitukseen lahjoitetulle 2 030 neliömetrin alueelle Högsåran kylässä Hiittisten kunnassa (Päätöskonseptit 18.3.1948). 

Tila 

Högsåra begravningsplats lohkottiin 10.4.1952 tilasta Storers (40-442-5-3 X). Varmaa tietoa lainhuudosta ei Maanmittauslaitoksella ole. Tila lakkasi 24.8.1999 tunnuksella (40-442-5-4), jolloin pinta-alaksi mainitaan 2.100 neliömetriä. Samana päivänä tilan koko kasvoi 3.000 neliömetriin lohkomisen seurauksena. Vanhaan alueeseen (40-442-5-4) liitettiin lounaispäädyn lisäalue, Örså-niminen määräala (40-442-17-22), jonka pinta-ala oli 30x30=900 neliömetriä. 

Tilalla ei ole rasitteita eikä kiinnityksiä. Tilalla on oikeus käyttää tietä lakanneen kiinteistön Storers (40-442-5-5 X) alueella. 

Yhdistys puretaan ja poistetaan rekisteristä 

Kun Gravgårdsföreningen Aftonklockan rf ei vuosikymmeniin lähettänyt ilmoituksia yhdistysrekisterille, se purettiin viranomaisen toimesta. Purkamispäivä on 10.7.1991 ja yhdistys poistettiin rekisteristä. 

    Kaivo ja vesipumppu luoteissivulla, hautausalueen ulkopuolella. 

Uusi yhdistys perustetaan 

12.11.2015 perustettiin uusi yhdistys, Gravgårdsföreningen Aftonklockan, jolla on siis täysin sama nimi kuin aiemmalla yhdistyksellä. Perustajat olivat: Bengt Alborg, Gunilla Örnell, Birgit Örså, Maj-Gret Hellström, Stina Jansén, Monica Jansén ja Ulla Örså. 

Yhdistyksen puheenjohtajaksi valittiin Bengt Johan Alborg, varapuheenjohtajaksi Gunilla Elisabeth Örnell ja sihteeriksi Stina Maria Jansén, kaksi ensin mainittua Högsårasta ja kolmas Turusta. 

Yhdistyksen tarkoituksena on taata sellaisille vainajille, jotka asuvat tai joilla on juuret Högsårassa, hautaus Högsåran kylään. Tarkoitusta toteutetaan omistamalla ja ylläpitämällä hautausmaata (kohta 2.). Yhdistyksen jäsen voi olla uskontunnustuksesta riippumatta (kohta 3.). Jäsenet maksavat yhdistykselle liittymis- ja jäsenmaksua, joiden suuruudesta vuosikokous päättää (kohta 4.). Hallitukseen kuuluu viisi varsinaista ja yksi varajäsen, jotka vuosikokous valitsee. Hallitus valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan ja keskuudestaan tai ulkopuolelta sihteerin, rahastonhoitajan ja muut tarpeelliset toimihenkilöt (kohta 5.). Yhdistyksen hautausmaata koskevien erityissäännösten vahvistaminen tai muuttaminen kuuluu vuosikokoukselle (kohta 10., kohta 10). Jos yhdistys purkautuu, sen omaisuus menee Hitis Blomsterfondille käytettäväksi kaikkien Högsåran kyläläisten hautojen hoitoon yhdistyksen hautausmaalla. 

    Tapuli. Sen takana oikealla näkyy tuulimyllyn siipi. 

Uuden yhdistyksen säännöissä luovuttiin siis käytännössä kaikista aiemmin kerrotuista, seurakunnan asettamista ehdoista. 

Yhdistys rekisteröitiin 20.5.2016. 

Lainhuutohakemus vireillä 

Uuden Gravgårdsföreningen Aftonklockan rf:n asiamiehenä toiminut Staffan Sundström pani 1.6.2016 vireille yhdistyksen nimissä lainhuutohakemuksen koskien hautausmaatilaa. Asiaa ei ole vielä ratkaistu. 

    Yleiskuva hautausmaan vasemmasta puolesta. Oikealla maan halki johtava pääkäytävä.

Hautausmaa 

Kirjoittaja vieraili hautausmaalla 23.6.2016. Hautausmaa on saaren keskiosassa, noin 1,5 kilometrin päässä rannasta. Kävellen matka vie noin 20 minuuttia. Parin sadan metrin päässä on kolme vuonna 2007 pystytettyä tuulimyllyä, Ilo, Frej ja Flora. Myllyt saivat nimensä saaren kolmen työhevosen mukaan. Tuulimyllyn humina kuuluu hautausmaalle. 

Maanmittauslaitoksen kartassa hautausalue on puolisuunnikkaanmuotoinen, mutta maastossa sekin vaikuttaa suorakaiteelta. Puita tai pensaita hautausmaalla ei ole paitsi yksi tuija Hjalmar ja Eva Söderströmin haudan vieressä. Vähän jotakin pensastoa on myös hautausmaan keskellä olevan ristin juurella. Pinta on nurmea ja nurmi leikattu. Alunperin hautausmaalla oli hiekkakäytäviä, mutta rikkaruohojen torjumiseksi ei enää haluttu käyttää torjunta-aineita ja hiekkakäytävät poistettiin arviolta 1990-luvulla. 

Purasen teoksessa on vanhempi värivalokuva hautausmaalta (s. 150). Siinä näkyvät vielä hiekkakäytävät molemmilla pitkillä sivuilla aidan vieressä. Lisäksi on kaksi pituussuuntaista hiekkakäytävää keskellä olevan ristin molemmin puolin. Etusivun aidan vieressä on poikittaissuuntainen hiekkakäytävä. Tämän takana on toinen poikittaissuuntainen käytävä. Kolmas poikittaissuuntainen käytävä on vain kahden, hautausmaan keskellä olevan pituussuuntaisen käytävän välinen. Vielä näkyy neljäskin poikittaisuuntainen käytävä, joka on vasemmalta lukien kahden pituussuuntaisen käytävän välissä.

Valokuva kertoo, että etusivulla oli aiemmin ruskea tai punainen puuaita. Siinä oli vaakarimat ja kärjistään viistotut pystyrimat. Hautakiviä oli vain maan etuosassa ja vasemmassa etuneljänneksessä.  Ainakin kuusi hautaa on näkyvissä ja haudoilla näkyy reunakiviä. On menossa hautajaiset, sillä lippuja on puolitangossa ja maalla on useita kymmeniä henkilöitä. 

Hautausmaan ulkopuolella, kaakkoissivulla, sekä tilan lounaissivun ulkopuolella kasvaa mäntymetsää. Kaakkoissivun ulkopuolella on myös pienehköjä pihlajia ja koivuja. Aidan ulkopuolella on myös muutama kataja. 

Varustukset 

Tilan lounaispäädyssä, aidan ulkopuolella, on pysäköintilaa autoille. Tämänkin alueen pinta on nurmea ja nurmi leikattu. Alueelle johtaa pieni tie kaakosta. 

    Yleiskuva hautausmaan oikeasta puolesta kohti koilliskulmaa.

Portit 

Pääportti on hautausmaan lounaispäädyssä (etusivulla). Aukon leveys on 224 cm. Portti on puuta, valkoinen, aukeaa ulospäin ja molempien portinpuolien koko on 105x110 cm (lxk). Portissa on ulkopuolella metallisalpa. Portinpylväät ovat betonia. Oikeanpuoleisen pylvään mitta kärjestä on 25x28 cm ja korkeus 117 cm, lisäksi kärjessä on matala (8x11 cm; lxk) rautaristi. Vasemman pylvään mitat ovat kärjestä 25x25 cm ja korkeus 110 cm. Myös sen kärjessä on samanlainen rautaristi. Portinpylväät ovat vielä paksumpia pylvään juuresta. 

Toinen, pieni, lukitsematon, valkoinen, salvaton puuportti on kaakkoissivulla, noin 2,8 metriä koilliskulmasta. Portinaukon leveys on 115 cm ja portin koko 100x81 cm (lxk). 

Aita 

Hautausalue on aidattu. Aidantolpat ovat betonia ja vankkoja (18x18x110 cm). Kulmatolpat ovat vielä leveämpiä alaosastaan ja kapenevat hieman kohti tolpan kärkeä. Myöhemmin mainittavan tapulin takana on tallessa muutama aidantolppa. Niiden pituus on 170 cm, joten tolpasta on maan pinnan alla 60 cm. Etusivulla on kymmenen tolppaa, vasemmalla sivulla (luoteissivu) 19 tolppaa, takasivulla (koillissivu) yhdeksän tolppaa ja oikealla sivulla (kaakkoissivu) 20 tolppaa. Kulmatolpat laskettiin tässä kahdesti. Tolpissa on ylhäällä ja alhaalla metalliosat aidan vaakapuiden kiinnittämistä varten. Mahdollisesti aikaisempi aita on ollut puuta. Nyt aita on vihreää, muovipinnoitettua metalliverkkoaitaa, jonka korkeus on noin metri. 

    Gösta ja Edna Örsån hauta ja hautakivi hautausmaan keskellä.

Penkit 

Keskellä hautausmaata olevan puuristin ääressä on kaksi valkoista puupenkkiä (120x30x63 cm; pxlxk). Niissä on putkirunko ja matala selkänoja. 

Risti 

Keskellä hautausmaata on sen tunnuksena korkea, valkoinen puuristi. Ristillä on harmaanvihreä betonijalusta (100x50x23 cm; pxlxk). Risti (140x236 cm; lxk) on tehty 19,5 cm leveästä, vahvasta lankusta. Sen juuressa on ristin molemmin puolin kaareva kiinnitysrauta, joista risti on kiinnitetty betonijalustaansa. 

Kaivo ja pumppu 

Hautausalueen ulkopuolella, luoteissivulla, pääportista vasemmalle on kaivo ja pumppu. Kaivosta voi pumpata kasteluvettä kukkasille. Kaivon äärellä on muovisia kastelukannuja ja ämpäreitä sekä pieni, vedettävä kärry, jolla niitä voi kuljettaa haudoille. 

Kellotapuli 

Kellotapuli on kartan osoittamassa paikassa luoteissivulla, lähellä tilan länsikulmaa. Se valmistui 1957, ja tapulin vihki käyttönsä 14.9.1957 asessori, myöhemmin Porvoon piispa Karl-Erik Forssell. Tapuli on pystytetty betonisokkelille, jonka korkeus on 24-37 cm. Oven edessä on kaksi betoniaskelmaa, joiden leveys on noin 210 cm. Tapulin pohjamitat ovat 358x358 cm ja korkeus kymmenisen metriä. Purasen teos kertoo korkeudeksi 13 metriä. Korkeus räystään alahelmaan on 336 cm.

Tapulissa on puinen, harmaa, lukittu pariovi. Sen vasemman puolen mitat ovat 80x200 (lxk) ja oikean 77x200 cm (lxk). Rakennuksen sivut on rimalaudoitettu ja väri valkoinen. Pyramidikatto kohoaa räystäästä noin kuusi metriä ja katon huipulla on vielä metalliristi, arviolta 60x40 cm (kxl). Katon kullakin sivulla on suorakulmaiset metalliluukut (n. 80x120 cm; lxk).

Kellotapulissa on kaksi kelloa, joita soitetaan hautajaisten yhteydessä. Vielä 1970-luvulla kelloja soitettiin kesäkuukausina myös aina lauantai-iltaisin kello 18 pyhän alkamisen merkiksi. Hautauksiin ja hautausmaan hoitoon tarvittavia työkaluja säilytetään tapulin alakerrassa. Aikaisemmin haudattavia vainajia voitiin säilyttää siellä lyhyitä aikoja ennen hautausta. Nykyisin näin ei enää tehdä. Hautaustoimiston ruumisauto tuo vainajan hautausmaalle vähän ennen hautausta.

Ennen kuin kellot saatiin tapuliin, haudattiin seitsemän vainajaa ilman kellojen soittoa. Kelloista pienempi on sumukello Utöstä. Sen lahjoitti Merenkulkuhallitus. Suurempi kello valettiin Taalintehtaalla ja sen lahjoitti Wärtsilä-konserni. Kellossa on ”hopeinen ääni”, sillä malmiin sekoitettiin 2,5 kg hopeaa, kun kello valettiin. Kellossa on sanat Psalmien kirjasta 48:10: ”Vi tänka o Gud på din nåd när vi stå i detta tempel.”

Käytännön työt hautausmaan perustamiseksi tehtiin talkoilla. Jokainen talo velvoitettiin toimittamaan tarvepuita tapulin, hautausmaan portin ja keskellä olevan ristin tarveaineiksi. Kahden vuoden kuluttua yhdistyksen syntymästä hautausmaa oli valmis tapulia lukuun ottamatta. Maan vihkimisen toimitti 8.8.1948 rovasti Elis Selin. 

    Luontoaihe Hans ja Taimi Söderströmin hautakivessä.

Haudat ja hautakivet 

Ensimmäinen hautaus tapahtui maaliskuussa 1950, kun entinen luotsi Artur Gustrén haudattiin. Tähän liittyen yhdistys päätti muodostaa kukkasrahaston (Blomsterfonden) hautausmaan hoidon kustantamiseksi. 

Kaikkien hautakivien nimisivut ovat kohti porttia, lounaaseen. Muita muistomerkkejä kuin hautakiviä en havainnut. Hautaukset on tehty harvaan, hautarivejä on 15. Hautausmaan jakaa lounais-koillissuuntainen pääkäytävä, joka myös on nurmella, vaikka nurmi on hieman kulunut. Hautakivistä 22 on pääkäytävän vasemmalla eli luoteispuolella, loput käytävän oikealla eli kaakkoispuolella. 

Rivi Hautakiviä Nimiä hautakivissä
R1
3
6
R2
7
7
R3
7
10
R4
3
4
R5
4
6
R6
4
7
R7
5
8
Penkki
R8
3 suuri puuristi
6
R9
3
5
R10
5
12
R11
2
4
R12
6
8
R13
1
1
R14
3
5
R15
4
6
Takasivu (koillissivu)
Yht.
60
95

Hautakivet ovat tavanomaisia. Suurin osa niistä on mustia, mutta on myös mm. punagraniitista veistettyjä kiviä. Yleisilme on avara ja yksinkertainen. Reunakiviä haudoilla ei ole. Lähes kaikki hautakivissä olevat symbolit ovat ristejä, mutta joukossa on muutama luontoaihekin. Liekkimaljoja en havainnut. Joillakin haudoilla oli kukkasia.

Hautausmaan hoito

Hautausmaan hoito tapahtuu pääosin vapaaehtoisvoimin. Kellotapulin kattoluukkujen karmit korjasi kuitenkin ammattitimpuri.

Kuluja on syntynyt esimerkiksi kellotapulin korjauksista.  Tapulia korjattiin 1960-luvulla ja viimeksi keväällä 2016.  Ruohonleikkuukoneita uusitaan tarpeen mukaan ja niihin ostetaan  polttoainetta.

Aikaisemmin yhdistys peri aivan pieniä jäsenmaksuja. Uuden rekisteröitymisen jälkeen maksuja ei ole vielä määrätty, koska niiden määrääminen kuuluu yhdistyksen kokoukselle. Bengt Alborg kertoo, ettei ainakaan hänellä ole tietoa mistään yhdistyksen saamista avustuksista.

Hautausmaan ylläpidossa on ollut kolme avainhenkilöä. Sven Örnell käynnisti koko hankkeen ja toimi monta vuotta yhdistyksen puheenjohtajana.  Purasen teoksessa on valokuva Sven Örnellistä ja kesävieraista (s. 176). Gösta Örså lahjoitti maa-alueen hautausmaaksi. Johan Örså lahjoitti lisämaata hautausmaalle ja on myös toiminut monta vuotta yhdistyksen puheenjohtajana. 

Yhdistyksellä on hautakirjanpito koko hautausmaan toiminta-ajalta. Yhdistyksen sihteerin hallussa on muistikirja, johon on merkitty hautausmaalla tapahtuneet toimet ja hautausmaayhdistyksen kokoukset. Alborg kertoo, että viimeisin haudattu vainaja on Kari Rautio. Hänet haudattiin vuonna 2014. Hautausten määrä vaihtelee nollasta kolmeen vainajaan vuosittain.

Hautaukset ovat tapahtuneet vain yhteen tasoon. Hautapaikkoja on vielä paljon vapaana. Myös tuhkauurnia on haudattu.

Aikaisemmin haudoilla oli reunakiviä, mutta koneellisen ruohonleikkuun helpottamiseksi ne poistettiin arviolta 1970-luvulla. 

Vuonna 1993 kyläläiset kokoontuivat ensimmäistä kertaa hautausmaalle jouluaattona, iltapäivällä. Kaikille haudoille sytytetään kynttilä ja lauletaan Härlig är jorden (Maa on niin kaunis). Näin kunnioitetaan poismenneitä kyläläisiä.

Kimmo Sundström


Lyhenteitä

AD Anomusdiaari
OPM Opetusministeriö
SVA   (Suomen) Valtionarkisto, vuodesta 1995 Kansallisarkisto

Lähteitä

Arkistolähteet

Anomusdiaari 1947, OPM, SVA.
Päätöskonseptit 1948, OPM, SVA.

Kirjallisuus

Puranen, Clara Henriksdotter (2004) Högsåra vid Jungfrusund. Högsåra byalag, Åbo. -.Hautausmaayhdistystä koskevan luvun on kirjaan kirjoittanut Stina Jansén.

Högsåra, saaressa jaossa ollut esite.

Internet-lähteet

www.hogsara.eu

Tiedonannot

Bengt Alborg, vastauksia kysymyksiin, sähköposti 12.7.2016.
Staffan Sundström, Gravgårdsföreningen Aftonklockan rf:n asiamies, sähköposti 26.6.2016.

Artikkeli pohjautuu tekijän selvitykseen Vaihtoehtoiset hautausmaat Suomessa (2007).

Lue myös


Ateistien hautausmaa Lepomäki Siikaisissa (31.1.2007)
Marttakummun hautausmaa Kittilässä (5.9.2012)
Väinölän hautausmaa Siikajoella (25.9.2012)
Piehingin hautausmaa Raahessa (26.9.2012)
Rahjan hautausmaa Kalajoella (27.9.2012)
Kauhajoen Rauhanmaa (3.10.2012)
Poronkankaan hautausmaa Jurvassa (4.10.2012)
Kurikan Vapaaseurakunnan ja Kurikan Helluntaiseurakunnan hautausmaa Kurikassa (5.10.2012)
Laihian vapaahautausmaa (15.10.2012)
Isonkyrön vapaahautausmaa (16.10.2012)
Ristinummen hautausmaa Marttilassa (29.10.2012)
Varmon hautausmaa Kesälahdella (27.11.2012)
Vallan nummen hautausmaa Humppilassa (30.11.2012)
Karinaisten Rauhamaa (2.12.2012)
Merikarvian Rauhanmaa (4.12.2012)
Merikarvian Lepomaa (5.12.2012)
Jämsän helluntaiseurakunnan hautausmaa Jämsässä (18.12.2012)
Kuusankosken Lepola (27.12.2012)
Forssan Rauhanmaa (11.5.2013)
Karkkilan Lepola (17.5.2013)
Kotkan Vapaa-ajattelijain hautausmaa (24.5.2013)
Kullervon aluehautausmaa Vaasassa (4.6.2013)
Santalan hautausmaa Hangossa (7.6.2013)
Käpylän hautausmaa Suonenjoella (11.6.2013)
Joensuun Rauhanmaa (20.6.2013)
Kajaanin Tuonenviita (27.6.2013)
Vapaitten kristittyjen hautausmaa Lapualla (4.7.2013)
Seinäjoen vapaaseurakunnan ja Seinäjoen Helluntaiseurakunnan hautausmaa Seinäjoella (10.7.2013)
Lavian ja Suodenniemen Helluntailähetyksen hautausmaa Laviassa (24.7.2013)
Lauttakankaan hautausmaa Jämijärvellä (1.8.2013)
Villalan metodistihautausmaa Lappeenrannassa (9.8.2013)
Keltnummen hautausmaa Eurassa (5.9.2013)
Kihniön Vapaaseurakunnan hautausmaa Kihniössä (11.9.2013)
Karttulan Vapaaseurakunnan hautausmaa Kuopiossa (27.9.2013)
Ilmajoen Helluntaiseurakunnan hautausmaa Ilmajoella (7.10.2013)
Honkajoen Rauhanmaa (25.10.2013)
Vapaa-ajattelijain hautausmaa Jyväskylässä (3.11.2013)
Karttulan Vapaaseurakunnan hautausmaa Tervossa (19.11.2013)
Islamilainen hautausmaa Jyväskylässä (12.12.2013)
Katolinen hautausmaa Turussa (31.5.2014)
Kauhavan Lepomaa (3.6.2014)
Teuvan Rauhanmaa (13.6.2014)
Polvijärven vapaahautausmaa (20.6.2014)
Helluntaiseurakunnan hautausmaa Pyhäjärvellä (13.7.2014)
Juutalainen hautausmaa Haminassa (28.7.2014)
Peltokankaan hautausmaa Paltamossa (8.8.2014)
Kotivaaran hautausmaa Kolarissa (15.8.2014)
Luopioisten Lepomaa (18.9.2014)
Juuan Lepola (7.10.2014)
Ristikankaan hautausmaa Kemissä (12.12.2014)
Halikon sairaalan hautausmaa Salossa (6.5.2015)
Forsbyn hautausmaa Pedersöressä (7.7.2015)
Pedersören Ebenhaeser (12.7.2015)
Kuorsalon hautausmaa Haminassa (20.7.2015)
Närpiön Solbacken (31.7.2015)
Oxkangarin hautausmaa Vöyrissä (14.8.2015)
Vassorin hautausmaa Mustasaaressa (22.8.2015)
Moikipään hautausmaa Korsnäsissä (27.8.2015)
Yttermarkin hautausmaa Närpiössä (3.9.2015)
Uudenkaarlepyyn Aftonfrid (6.9.2015)
Maalahden Aftonro (18.9.2015)
Uudenkaarlepyyn Vilan (21.9.2015)
Sundomin hautausmaa Vaasassa (1.10.2015)
Närpiön Aftonvila (3.10.2015)
Korsnäsin kirkonkylän hautausmaa (15.11.2015)
Suomen Islam-seurakunnan Helsingin Tataarihautausmaa (16.5.2016)
Helsingin juutalaisen seurakunnan Vanha juutalainen hautausmaa (17.5.2016)
Helsingin juutalaisen seurakunnan Uusi juutalainen hautausmaa (30.5.2016)
Ortodoksinen Pyhän Nikolauksen Seurakunnan hautausmaa Helsingissä (5.6.2016)
Taivallahden sotilashautausmaa Helsingissä (8.6.2016)
Gravgårdsföreningen Fridin hautausmaa Vöyrissä (14.6.2016)
Kaunissaaren hautausmaa Pyhtäällä (28.6.2016)
Köklot Gravplatsföreningin hautausmaahanke Koivulahdessa (6.7.2016)
Kalle Sipilän hautausmaahanke Pohjois-Pirkkalassa (29.7.2016)
Siltasalmen hautausmaa Saarijärvellä (22.8.2016)
Pitkäniemen sairaalan hautausmaa Nokialla (31.8.2016)
Asarias Makkosen hautausmaahanke Tottijärvellä (11.9.2016)
Heinolan Vapaa-ajattelijain hautausmaahanke Heinolassa (25.9.2016)
Hyrylän varuskunnan uusi ortodoksinen sotilashautausmaa Tuusulassa (6.10.2016)
Åbergin hautausmaa Helsingissä (4.12.2016)

Pääsivu Tiedotteet Palvelut Lehdet Uutisia ja artikkeleita
Kirkosta eroaminen Mitä uutta?