Köklot (Kaukaluoto) on Mustasaaren kuntaan kuuluva saari, joka aikaisemmin kuului Koivulahden (Kvevlax) kuntaan. Koivulahti liitettiin 1973 Mustasaareen. Kiinteä maayhteys Köklotiin rakennettiin 1975. 

Saarelaisilla oli hanke oman, yksityisen hautausmaan perustamiseksi, tätä varten lahjoituksena saatu maa-alue, rekisteröity hautausmaayhdistys ja opetusministeriön lupa hautausmaan perustamiseksi. Vaikka hautausmaata ei lopulta perustettukaan, tässä artikkelissa kerrotaan hankkeesta. 

    Nykyisen Köcklot-tilan (499–436–7–124) tien oikealla puolella oleva osa on kartan keskellä. Suunniteltu hautausmaa oli tien vieressä, tien oikealla puolella. Sen luoteispääty on ollut jokseenkin edellä mainitun tilanosan luoteiskulmassa. ©Maanmittauslaitos, lupa nro 3213/MML/16, Kiinteistörajat ©Maanmittauslaitos lupanro 3213/MML/16. 

Perustamislupahakemus 

Hautausmaan perustamislupahakemuksen (16.2.1948/21.2.1948 AD (282/58) 1948 OPM, SVA) lähetti tilallinen Gottfrid Toppar Köklot Gravplatsförening -yhdistyksestä. Haluttiin perustaa yksityinen hautausmaa Köklotin saarelle Koivulahden pitäjässä. 

Köklotista oli mantereelle noin kymmenen kilometriä ja Koivulahden hautausmaalle noin 18 kilometriä. Erityisesti syksyin ja keväin jäät olivat usein viikkoja kulkukelvottomia. Tällöin oli hyvin vaikeaa ja vaarallista kuljettaa vainajia hautausmaalle. Syksyllä 1947 sattui kuolemantapaus saarella eikä vainajaa voitu kelirikon takia haudata ja hautausta oli odotettava neljä viikkoa. 

Lääninlääkärin lausunto 

Vaasan läänin lääninlääkäri O. A. Hokkanen oli kalastaja Topparin pyynnöstä tehnyt tarkastuksen alueella 10.9.1947. Läsnä olivat myös opettaja Oscar Fors ja kauppias Albert Bertholm. Alue sijaitsi Norrskata-kylätien itäpuolella, tien vieressä, ja oli kymmenen aarin suuruinen. Lähimmät naapurit olivat noin 200 metrin päässä. 

Maaperä oli mullansekaista soraa. Paikka oli hyvin kuiva eikä pohjavesi vaikeuttanut hautojen kaivuuta. Hokkanen antoi lausuntonsa Vaasassa 11.9.1947. Sen mukaan paikka oli hyvä hautausmaaksi ehdolla, että Toppar hankkii siihen omistusoikeuden ja erotuttaa alueen, jolloin sen rajat lopullisesti määrätään. Lisäksi oli hankittava asemapiirustus hautojen ja käytävien sijoituksesta alueelle, tasoitettava paikka sekä varustettava se aidalla ja piiriojituksella. 

    Liittymä Alskatissa Köklotintielle. Takana seututie 724, horisontissa näkyy Raippaluodon silta. Etäisyydet liittymästä ovat Köklotiin 14 km, Raippaluotoon 7 km ja Vaasaan 15 km.

Lahjakirja 

Maa-alueen aiotuksi hautausmaaksi lahjoitti maanviljelijä Sigfrid Smeds. Lahjakirja on päivätty Vaasassa 9.2.1948. Sen mukaan Smeds antoi Gottfrid Topparille perusteilla olevan Köklot Gravplats -nimisen yhdistyksen edustajana Smedsille kuuluvan, 0,0083 manttaalin suuruisen osan Norrgårdin verotaloa nro 7 Koivulahden kylässä ja pitäjässä. Alue rajoittui lännessä Norrskata-kylätiehen ja sen eteläraja kulki noin 200 metriä pohjoiseen Gottfrid Topparin asuintontista. Aluetta ympäröivät rajat oli merkitty maalle. Lahjoituksen ehdot olivat: 

(1) Aluetta on käytettävä hautausmaana; 

(2) Hallinta siirtyy heti, vastaanottajalla on oikeus kustannuksellaan lohkoa alue itsenäiseksi tilaksi; 

(3) Lahjaa ei seuraa mitään irtainta omaisuutta; 

(4) Lahjakirjaa oli tehty neljä kappaletta, lahjoittajalle, vastaanottajalle ja kaksi julkiselle kaupantodistajalle. 

Lahjakirjan allekirjoitti hovioikeuden auskultantti Carl-Erik Boström Sigfrid Smedsin antamalla valtakirjalla ja tämän asiamiehenä. 

Gottfrid Toppar vakuutti tyytyvänsä tähän. Kaupanvahvistaja, julkinen notaari Viljo Syrenius, todisti asian Vaasan raatihuoneella 9.2.1948. 

Seurakunta suostuu hakemukseen 

Koivulahden seurakunnan puolesta lausunnon Porvoon tuomiokapitulille antoi kirkkoherra E. Hemmer Koivulahdessa 28.4.1948. Hemmer lähetti kirkkovaltuuston 18.4.1948 antaman lausunnon ja viittasi kapitulin 17.3.1948 lähettämään kirjeeseen. Seurakunta oli yksimielisesti päättänyt suostua hakemukseen, mihin kirkkoherra yhtyi. 

Tuomiokapituli puoltaa hakemusta 

Hallitusneuvos Arvo Salminen opetusministeriöstä oli pyytänyt 23.2.1948 Porvoon tuomiokapitulin lausuntoa asiassa. Tuomiokapituli antoi lausuntonsa OPM:lle 3.6.1948. Se oli hankkinut Koivulahden seurakunnan kirkkovaltuuston ja Koivulahden kirkkoherranviraston lausunnon. Kapituli puolsi suostuttavan hakemukseen kuitenkin siten, ettei kylän seurakunnan jäseniä vapauteta seurakunnan yleisten hautausmaitten ylläpitovastuusta. Lausunnon allekirjoittivat piispa Max v. Bonsdorff ja Leonard Nordling. 

    Köklotin entinen koulurakennus, jossa hautausmaayhdistys Köklot Gravplatsförening perustettiin. Rakennus tehtiin talkoilla 1905 ja sitä laajennettiin 1927. Koulu lakkasi vuonna 2000. Viimeisessä luokkakuvassa 31.5.2000 oli viisi poikaa luokilta 1–6 (eikä tyttöjä lainkaan) ja kaksi naisopettajaa. Vähimmillään oppilaita oli vain kolme. Nyt koulurakennus toimii kylätalona, jota vuokrataan mm. kokouksia, häitä ja syntympäiviä varten.

Lääninhallitus yhtyy tuomiokapitulin lausuntoon 

21.9.1948 Arvo Salminen pyysi asiassa lausuntoa Vaasan lääninhallitukselta. 

Vaasan lääninhallituksessa lääninneuvos Eino Orkamo pyysi 24.9.1948 asiassa lausuntoa Mustasaaren piirin kruununnimismieheltä. Tämä vastasi 30.9.1948 puoltavansa suostuttavan hakemukseen. 

Tämän jälkeen lääninhallitus vastasi OPM:lle 2.10.1948. Se sanoi yhtyvänsä Porvoon tuomiokapitulin lausuntoon. Lausunnon antoivat maaherra K. G. R. Ahlbäck ja lääninneuvos Eino Orkamo. 

Päätös 

Myönteinen päätös annettiin 26.10.1948. Hakija oikeutettiin perustamaan hautausmaa Köklotin asukkaita varten maa-alueelle, joka oli sitä varten lahjoitettu ehdolla, että Gottfrid Toppar hankkii omistusoikeuden alueeseen ja suunnitelman hautojen sekä käytävien sijoittamisesta alueelle. Köklotissa asuvia Koivulahden seurakunnan jäseniä ei vapauteta velvollisuudesta ottaa osaa seurakunnan yhteisen hautausmaan ylläpitoon (Päätöskonseptit 26.10.1948). 

    Alue, jolle hautausmaa aiottiin perustaa, kasvaa nyt nuorta metsää. 

Hautausmaayhdistys perustetaan 

Samanaikaisesti hautausmaata ylläpitämään perustettiin yhdistys, Köklot Gravplatsförening. Se perustettiin Köklotin kansakoulussa lauantaina 18.1.1948. Perustajia oli seitsemän: Gottfrid Toppar, Jenny Toppar, Sigfrid Bäck, August Pada, Elin Blomberg, Albert Bertholm ja Oskar A. Fors. 

Perustavan kokouksen puheenjohtajana toimi Fors ja sihteerinä Jenny Toppar. Yhdistys perustettiin yksimielisesti ja sille hyväksyttiin säännöt. 

Yhdistyksen hallitukseen valittiin G. Toppar, Bertholm, Fors, J. Toppar ja Bäck sekä varajäseniksi Pada ja Blomberg. Tilintarkastajiksi valittiin Ellen Bertholm ja Evert Pada sekä varamieheksi Uno Toppar. 

Hallitus järjestäytyy 

Myös hallituksen järjestäytymiskokous pidettiin kansakoululla 18.1.1948. Yhdistyksen puheenjohtajaksi valittiin G. Toppar, varapuheenjohtajaksi Bertholm, sihteeriksi Fors ja rahastonhoitajaksi Bäck. 

Kaikki virkatodistukset oli annettu Koivulahden seurakunnassa 22.1.1948. Gottfrid Toppar (s. 1.9.1915), Eerik Sigfrid Bäck (s. 19.4.1908) ja August Pada (s. 10.10.1884) mainitaan kalastajiksi. Anders Albert Bertholm (s. 14.10.1894) oli kauppias ja Oskar August Fors (s. 2.4.1902) kansakoulun opettaja. Jenny Elisabet Toppar (s. 17.1.1911) oli neiti ja Elin Blomberg (s. 5.1.1912) rouva. 

Yhdistyksen säännöt 

Sääntöjen 2 §:n mukaan tarkoitus oli ostaa ja perustaa hautausmaa sekä hoitaa sitä. Pykälän 3 mukaan yhdistykseen sai kuulua uskontunnustuksesta riippumatta. Sisäänkirjoitusmaksu oli 200 markkaa. Lisäksi oli vuosijäsenmaksu, jonka suuruudesta vuosikokous päätti. Jäsenet otti ja erotti yhdistyksen kokous. Hallitus päätti hautapaikkojen hinnat (4 §). Jäsenellä oli oikeus hautaukseen ja hautapaikan lunastukseen itselleen ja perheelleen. Lisämaksu oli maksettava perheenjäseneltä, joka oli täyttänyt 16 vuotta. Maksun suuruudesta päätti yhdistyksen kokous (5 §). Hallitukseen kuului viisi vakinaista ja kaksi varamiestä, jotka valittiin vuodeksi kerrallaan (7 §). Hallitus valitsi keskuudestaan puheenjohtajan, varapuheenjohtajan, sihteerin, rahastonhoitajan ym. virkailijat. Jos yhdistys purkautuu, sen omaisuus meni Koivulahden seurakunnalle (14 §). 

Gottfrid Toppar päiväsi yhdistyksen perustamisilmoituksen Köklotissa 28.2.1948. Se saapui paikallisviranomaiselle 4.6.1948 ja oikeusministeriöön 7.6.1948. Köklot Gravplatsförening rekisteröitiin 27.9.1949 ja sai rekisterinumeron 53081. 

Nähtävästi Köklot Gravplatsförening toimi vain muutaman vuoden. Tietysti asiaan vaikutti se, ettei hautausmaata koskaan perustettu, kun kyläläiset olivat siitä keskenään erimielisiä. 

31.8.1950 päivätty nimenkirjoittajien muutosilmoitus jäi yhdistyksen viimeiseksi ilmoitukseksi rekisteriviranomaiselle. Nimenkirjoittajista Fors oli eronnut ja hänen tilalleen ilmoitettiin Jenny Toppar. Muutos merkittiin rekisteriin 29.8.1952. Virkatodistus kertoo, että Jenny Toppar oli siirtynyt siviilirekisteriin. 

Kun yhdistys ei vuosikymmeniin tehnyt ilmoituksia yhdistysrekisterille, se poistettiin rekisteristä rekisterin suursiivouksen yhteydessä. Purkautumispäivä on 10.7.1991. 

    Talo, jossa hankkeen kärkihahmo Gottfrid Toppar asui, noin 200 metriä etelään aiotusta hautausmaan paikasta. 

Tila 

Aiottu hautausmaan paikka on nyt tilalla Köcklot (499–436–7–124), jonka pinta-ala on 4,395 hehtaaria. Voimassa oleva lainhuuto on annettu 22.4.2015 puoliksi Karl Mikael Brandtille ja Vidar Anders Brandtille. Tila on pysynyt Brandt-suvun omistuksessa. Sigfrid Smedsin tilan nimittäin osti myöhemmin varhaisempi, samaan kokkolalaiseen nahkateollisuussukuun kuulunut Brandt. 

Kun mitataan välimatkoja Gottfrid Topparin asuman tilan pohjoisrajalta luoteeseen pitkin tien oikeata sivua, havaitaan, että välimatka Köcklot-tilan etelärajalle on noin 114 metriä ja pohjoisrajalle noin 201 metriä. Aiotun hautausmaan leveys, pituus tai muoto ei käy mistään selville. Jos se on suunniteltu suorakulmioksi, sen luoteispääty on ollut lähellä tien itäpuolella olevan (sama tila jatkuu tien länsipuolella) tilanosan luoteiskulmaa. 

Hautausmaayhdistys ei koskaan erotuttanut maa-aluetta omaksi tilakseen eikä hakenut siihen itselleen lainhuutoa. 

Hautausmaahanke kuivuu kokoon 

Bror Bertholmin vanhemmat, Albert Bertholm ja Ellen Bertholm, olivat mukana hautausmaahankkeessa. Ellen Bertholm toimi opettajana Köklotin koulussa. 

Bror Bertholm kertoo, että kylän pohjoisosan asukkaat eivät halunneet perustaa omaa hautausmaata (vaikka August Pada oli kylän pohjoisosasta), kun taas kylän keskiosan asukkaat kannattivat hanketta. Bertholmin mukaan hanke hiipui jo 1940-luvun lopussa tai viimeistään 1950-luvun alkuvuosina. 

Alueella oli tienrakennustarpeisiin erittäin hyvää soraa. Sitä kaivettiinkin sieltä, kun 1956 rakennettiin tietä pohjoiseen, Norrskatiin. Tien pituus oli noin viisi kilometriä ja sora riitti sopivasti rakennusurakkaan. Hautausmaahankkeesta ei jäänyt mitään jälkiä maastoon eikä hautausmaan aiottua paikkaa ole muutoinkaan millään tavalla merkitty. 

Hautausmaaksi suunniteltu alue oli tiensuuntainen, tien oikealla puolella. Nyt paikalla kasvaa nuorta sekametsää. Sen takana, noin 30 metrin päässä tiestä, kasvaa vanhempaa metsää. Alueen lahjoittaja Sigfrid Smeds omisti maata tien molemmin puolin. Kun edellä kerrottu Brandt osti Smedsin tilan, myös hautausmaaksi aiottu alue luovutettiin ostajalle.

Kirjoittaja vieraili hautausmaan aiotulla paikalla 1.7.2016.

Kimmo Sundström