Kaunissaari (Fagerö) on Pyhtään kuntaan kuuluva ulkosaari Suomenlahdella ja Pyhtään kylä. Se sijaitsee noin 14 kilometrin päässä Pyhtään Siltakylästä ja noin 17 kilometrin päässä Kotkasta. Saari on osa harjumuodostumaa ja poikkeaa saariston yleensä karujen kallioiden muodostamista saarista. 

Ympärivuotisia asukkaita on vain 5–10. Kaunissaaren koulu, jonka rakentaminen aloitettiin 1901, lopetettiin vuonna 1965, kun koululaisten määrä väheni. Koulurakennus on edelleen olemassa. 

    Hautausmaa on lähes neliönmuotoisella tilalla Hautausmaa (624–406–3–7). Huoltorakennusta lounaissivun ulkopuolella ei ole merkitty karttaan. ©Maanmittauslaitos, lupa nro MML 3115/05000201/2016, Kiinteistörajat ©Maanmittauslaitos lupanro 3115/05000201/MML/16.

Perustamislupa-anomus 

Hautausmaan Pyhtäällä 23.4.1910 päivätty perustamislupa-anomus lähetettiin Savonlinnan tuomiokapitulille ja tuli sieltä kapitulin lausunnon kera senaattiin. Tämän takia anomusasiakirjat (KD (7/295) 1910, SVA) eivät ole senaatin anomusdiaarissa (AD) vaan kirjediaarissa (KD), mikä on epätavallista. 

Kirkonkokous, joka pidettiin Pyhtään kirkossa sunnuntaina 8.5.1910 kello 12, antoi asiassa yksimielisen lausuntonsa (§ 6). Sillä ei ollut muistuttamista hakemusta vastaan. Jos anomukseen suostutaan, kaunissaarelaiset vapautetaan vastaisista kustannuksista, jotka syntyvät seurakunnan yleisen hautausmaan kunnossapitämisestä. 

Anomuksessa merikapteeni Anton Korpas ym. Pyhtään seurakuntalaiset anoivat oikeutta perustaa uusi hautausmaa Kaunissaaren ulkosaarella sijaitsevalle, Korpaksen tarkoitusta varten lahjoittamalle ja varamaanmittari J. G. Björksténin mittaamalle sekä kartoittamalle maa-alueelle, jonka asianomainen piirilääkäri oli katsonut hautausmaaksi sopivaksi (Senaatin talousosaston ptk 7.10.1910, asia 4), aukeama 434–435. STO:n 1910X 4.10.–7.10. 7.10.–14.10. Sen., mf. 878, SVA). 

    Viittoja kylätien varrella.

Anomus on merkitty esitettäväksi Savonlinnan tuomiokapitulille 2.6.1910. Saaren asema oli anomuksen mukaan syrjäinen ja eroitettu. Mantereelle oli noin 20 kilometriä, suurimmaksi osaksi aavaa merta. Lisäksi tuli noin kahdeksan kilometrin matka maanteitse pitäjän hautausmaalle. Kelirikon aikana keväisin ja syksyisin oli joskus mahdotonta päästä mantereelle. Vainajia oli ollut useampia viikkoja hautaamatta. 

Saaren väkiluvuksi kerrottiin 134. Hautausmaa tulisi noin 0,5 kilometrin päähän kylästä ja 1/6 kilometrin päähän meren rannasta, korkealle paikalle. 

Vaikka saarelaiset tahtoivat perustaa oman hautausmaan, he kuitenkin samalla yhdessä sitoutuivat pitämään kunnossa pitäjän hautausmaata. 

Anomus oli tehty kokouksessa, jonka osanottajista 18 allekirjoitti anomuksen: Anton Korpas (pj), Anton Wallenius, A. Kantola, Erik Tyni, A. Tyni, Arthur Korppas, Emil Korppas, Matti Tyni, Aatu Torniainen, Erik Tyni (tämännimisiä henkilöitä siis kaksi), Alexander Kantola, L. Korppas, K. Kantola, K. Tyni, W. Tyni, Alb. Kajander, Hj. Korppas ja H. Eriksson. Avoin asianajovaltakirja oli annettu Kaunissaarella 23.4.1910. Siinä oli 19 allekirjoittajaa, yllä mainittujen lisäksi O. Kantola. Sen todistivat Emil Hetin ja Eemil Suomalainen. 

Kartta 

Kaunissaari kuului Pyhtään pitäjään, Kymin kihlakuntaan ja Viipurin lääniin. Kartan piirsi J. G. Björkstén. Hautausmaaksi aiottu alue oli hiekkakangasta, muodoltaan kärjellään oleva nelikulmio, jonka pinta-ala oli 1.520 neliömetriä. 

    Portti, jossa puusalpa. Takasivun aidan vieressä puupenkkejä.

Piirilääkärin lausunto 

Piirilääkäri A. Ehrström oli tarkastanut alueen 10.5.1910 ja antoi lausuntonsa 12.5.1910 Haminassa. Sen mukaan maa-ala oli 20 sylen (=35,6 metriä) pituinen ja samanlevyinen sekä sijaitsi noin 3/4 kilometrin päässä kylästä. Alue oli hiekkakangasta ja ”muutenkin kaikin puolin tarkoitukseensa erittäin sopiva”. 

Kuvernöörin välipäätös 

Lääninkuvernööri teki asiassa 19.8.1910 välipäätöksen, joka lähetettiin Kymin kihlakunnan kruununvoudille. Tätä vaadittiin toimittamaan kruununnimismiehen kirjallinen lausunto asiassa. 

Kruununnimismies kannattaa anomusta 

Kymin ja Pyhtään pitäjien piirin kruununnimismies H. Warjus antoi lausuntonsa Kotkassa 29.8.1910 ja kannatti anomusta. 

Kihlakunnan kruununvouti puoltaa anomusta 

Kymin kihlakunnan kruununvouti antoi asiassa lausuntonsa Viipurin lääninkuvernöörille 5.9.1910. Hän palautti asiakirjat ja puolsi anomusta. 

Lääninkuvernöörillä ei muistuttamista 

Lääninkuvernööri Birger von Troililla ei ollut muistuttamista asiassa. Hänen lausuntoaan oli pyytänyt 17.8.1910 Hjalmar Markelin senaatin kirkollisasiain toimituskunnasta. Kuvernööri vastasi 9.9.1910 ja liitti oheen mainitut Pyhtään piirin kruununnimiesmiehen ja Kymin kihlakunnan kruununvoudin antamat lausunnot. 

Päätös 

Senaatti suostui 7.10.1910 anomukseen ehdoin, että hakijat hankkivat laillisen saannon palstatilalleen, alue vihitään tarkoitukseensa kirkkolain 298 §:n mukaisesti ja että uuden hautausmaan käytössä tarkoin noudatetaan 22.12.1879 terveydenhoidosta annetun armollisen asetuksen säännöksiä ja että hautausmaa pidetään aidattuna. Päätöskirjeestä oli lähetettävä kirkollisasiain toimituskunnasta oikeaksi vahvistettu jäljennös tiedoksi Savonlinnan tuomiokapitulille ja Viipurin lääninkuvernöörille. 

    Varastorakennus, kompostori ja roska-astia. 

Tila 

Hautausmaa-nimisen tilan (624–406–3–7) pinta-ala on 0,1500 hehtaaria ja tila rekisteröitiin 11.11.1910. Se muodostui tilasta Korppa (624–406–3–5) palstatilan murtamisella. Kiinteistötietojärjestelmän mukaan asiaa koskevat asiakirjat ja kartta ovat tuhoutuneet. Tila Korppa lakkasi ja poistettiin rekisteristä 17.8.1972. 

Hieman toisin kuin perustamislupa-anomuksessa todettiin, osakaskunnan lähde kertoo, että kyläkunta osti hautausmaaksi tulevan alueen 11.7.1910 sadalla markalla. Myyjinä olivat Anton Korpas, Henrik Korpas, Anna Korpas ja Aleksandra Korpas. 

Palstatilan omisti alunperin Kaunissaaren kyläkunta, jolle myönnettiin lainhuuto Kymin ja Pyhtään talvikäräjillä 4.3.1913 (§ 46). Kyläkunnan seuraaja on Kaunissaaren osakaskunta, jolle annettiin selvennyslainhuuto Loviisan käräjäoikeuden päätöksellä 24.1.2008. Alueella on yleiskaava. Tilalla on oikeus Verkkoniemen venevalkamaan sekä Nuotta-apajaan (000–2009–K26169; voimaantulo 10.9.1984, rekisteröintipäivä 6.8.2009). Kiinnityksiä tai rasitteita ei ole. 

    Vesisäiliö. 

Hautausmaan kirkollisesta vihkimisestä ei ole varmuutta eikä sitä koskevaa asiakirjaa ole löytynyt. Osakaskunnan kotisivu pitää sitä kuitenkin ”ilmiselvänä”. Osakaskunnan mielestä 27.7.1909 hukkuneen Lyydia Kantolan ruumista ei olisi muuten siirretty Pyhtään hautausmaasta Kaunissaaren hautausmaahan. 

Mutta haudattiinko Kantola tosiaan ensin Pyhtään hautausmaalle ja siirrettiinkö hänen ruumiinsa toiseen hautausmaahan ja milloin? Vanhoina aikoina ei ollut tavatonta, että hautauksia tehtiin jo ennen kuin hautausmaan perustamislupa-anomus oli jätetty ja perustamislupa saatu. 

Pinnan muoto 

Hautausmaa sijaitsee lähellä saaren itärantaa, noin 1,3 kilometriä pohjoiseen kylän satamasta. 

Maan hiekkakerroksen vahvuus on vähintään viisi metriä. Maan pinta viettää loivasti luoteissivulta kohti kaakkoissivua ja merta. Se on kuudesta kahdeksaan metriä meren pinnan yläpuolella. Meri on noin sadan metrin päässä, sen kohina kuuluu hautausmaalle. 

Luoteissivun ohitse kulkee metsätie. Lounaissivun eli etusivun sivuitse menee polku merenrantaan. 

Kasvillisuus 

Hautausmaa on kuivaa hiekkamaata. Alueella on 16 vanhaa honkaa, joista yksi on kelottunut kokonaan ja toinen osittain. Pensaita tai nurmea ei ole. Muutamissa kohdissa kasvaa kanervaa ja muita varpuja. Kaakkoiskulmassa, jossa ei ole hautoja, kasvaa vähän mustikkaa. 

    Näkymä kohti hautausmaan luoteiskulmaa.

Varustukset 

Hautausmaalle johtaa yksi, ulospäin aukeava portti, joka on tehty kyllästetystä laudasta ja rimasta. Portin aukko on 248 cm leveä. Portinpuolien leveys on 120 cm ja korkeus yläreunassa olevien ristien (10x7 cm; kxl) huippuun 118 cm. Portin molemmin puolin on valkoinen, puinen portinpylväs (15x15x115 cm), joiden päät on viistottu sisäänpäin. Portinpylväät ovat luonnonkivien päällä. Portissa on puusalpa. 

Aita on vankkaa, hyväkuntoista, valkoista puuaitaa. Lounaissivulla on kahdeksan, kaakkoissivulla seitsemän, koillissivulla kahdeksan ja luoteissivulla seitsemän tolppaa. Kulmatolpat laskettiin tässä kahdesti. Portin kohdalla aidan korkeus maasta on 113 cm, etusivulla olevan varaston kohdalla 110 cm ja takasivulla vain 98 cm. Aidan tarkka pystytysajankohta ei ole tiedossa. Hautarekisterin pitäjä Jouko Tyni arvelee sen olevan 1990-luvulta kuten varastorakennuksenkin. 

    Näkymä kohti hautausmaan lounaiskulmaa. 

Taka- eli koillissivulla on lankkuja ja kaksi puupenkkiä (171x30 cm; pxl) sekä neljä pitempää (400x30 cm; pxl) puupenkkiä. 

Hautausmaan ulkopuolella, portista vasemmalle on kesäaikana metallinen, vihreä, pyörillä liikuteltava vesisäiliö, josta saa kasteluvettä kukkasille. Säiliön halkaisija on 115 cm, pituus noin 125 cm ja tilavuus noin 1 300 litraa. Hautausmaan hoitokunta täyttää säiliön kylän vesijohdosta. 

Portista oikealle, hautausmaan ulkopuolella, on puurunkoinen, vihertävä varastorakennus (2x2 m; pxl) kyllästetystä laudasta. Sen etusivulla on perustuksena kaksi betonitolppaa. Rakennus näyttää uudehkolta. Siinä on pulpettikatto ja huopakate. Ovi on etusivulla ja antaa kohti hautausmaata. Sisällä on lapioita, kastelukannuja, kottikärryt, haravia, hautalyhtyjä, harja, ämpäreitä, tikkaat, köyttä, pressu ym. hautausmaan tarpeistoa ja työkaluja. 

Edestä katsoen varaston vasemmalla sivulla on metallinen, vihreä roska-astia (53x38x100 cm; lxsxk). Tämän vieressä on muovinen, vihreä Biolan-kompostori (128x83x85 cm; lxsxk). Opasteen mukaan kompostoriin ei saa panna hiekkaa, havuja eikä havunneulasia. 

Havuja on viety jonkin verran varaston taakse. Samoin hautausmaan takasivun aidan takana on 3–4 kasaa, joihin on läjitetty neulasia ym. maatuvaa jätettä. 

Hautausmaan ulkopuolella, portin oikealla puolella on suursäkki, jossa on multaa kukkasia varten. 

Hautausmaalla ei ole sähköä, ojitusta eikä salaojia. 

Haudat 

Mitään eri sukujen kortteleita ei hautausmaalla ollut, kun se perustettiin. Vainajat sai haudata sopivaksi katsomaansa kohtaan. Pian kuitenkin suunniteltiin ”asemakaava”, jossa oli 30 kappaletta 635x750 cm:n kokoista ruutua. 24 ruutua osoitettiin silloisille saaren taloille ja ulkopuolisille varattiin yksi vajaan puolen ruudun kokoinen alue. 

    Anton Korpaksen hautakivi.

Hautaukset olivat arkkuhautauksia 1970-luvulle asti. Tällöin hautaussyvyys oli kaksi metriä, kun uudemmissa hautauksissa ensimmäisen arkun hautaussyvyys on 2,7 metriä. Osakaskunta suosittelee uurnahautauksia. 

Kirjoittaja vieraili hautausmaalla 15.6.2016. Hautarivit kulkevat sivujen suuntaisesti luoteesta (rivi 1) kaakkoon, jossa viimeinen rivi on 11. Rivin 1 länsikulmassa on hauta nro 1, johon on haudattu hukkumalla kuollut Lyydia Kantola. Muistomerkissä on teksti: ”Tässä lepää aaltoihin väsynyt Lyydia Kantola 29/3 1889–27/7 1909 20 vuoden 5 kk. 28 p. vanhana Kaunissaarelta”. (Elinaika on tässä laskettu kaksi kuukautta liian pitkäksi.) Osakaskunnan kotisivulla on ajateltu, että Kantolan ruumis on siirretty Pyhtään hautausmaasta Kaunissaaren hautausmaahan. 

Pyhtään seurakunta kertoo Lyydia Tomasdottir Kantolan syntymäajaksi 14.7.1889. 

Hautarivejä on 11: 

Osakaskunnan kotisivun mukaan haudattuja vainajia on 162 ja hautoja 90. Myös kahden vainajan, joiden tuhka on siroteltu mereen, hautamuistomerkit ovat hautausmaalla. Ennen vuotta 2008 hautarekisteriä ei ollut ylläpidetty. ”Jokainen suku on tiennyt vainajansa.” Muutamissa hautamuistomerkeissä ei ole nimiä. 

    Yksityiskohta Lyydia Kantolan hautarististä.

Kaunissaaren kylässä oli vain kolme vanhaa maakirjataloa, Tyni (No 1), Jaakkola (No 2) ja Korppas (No 3). Tämä näkyy vainajien nimissä, joista yleisimmät ovat Tyni (36), Korpas (myös Korppas ja yhdessä hautakivessä Korbbas) (32) sekä Kantola (17). Kaikki muistomerkkien nimisivut antavat merelle, myös pääkäytävän päässä olevan hautakiven. 

Reunakivellisiä hautoja on vain kuusi. Muutama hauta on hiekkapintainen. Joillakin haudoilla on kukkasia. Myös muutamia kynttilälyhtyjä on haudoilla. 

Eniten vapaata tilaa on vielä hautausmaan eteläkulmassa ja rivin 11 sekä kaakkoissivun aidan välissä. Ehkä uusi rivi 12 olisi vielä mahdollista perustaa. Toistaiseksi tällaista ei kuitenkaan suunnitella. 

Hautamuistomerkit 

Suurin osa hautamuistomerkeistä on hautakiviä, mutta myös rauta- ja puuristejä on niiden joukossa. Rivissä 1 on vanhoja hautoja kuten Väinö Tynin (1907–1911) hauta. Haudalla on rautaristi ja siinä teksti ”Muisto saarelaisilta”. Samoin rivissä 1 on Tuomas Häggblomin (1833–13.2.1912) hauta ja Antti Jaakkolan (17.10.1833–22.5.1913) hauta. Rivissä 3 olevassa Olga Tynin hautamuistomerkissä mainitaan kuolintapa (1884–mereen hukkunut 17.1.1927). 

Korkein maan hautakivi kuuluu merikapteeni Anton Korpakselle (12.12.1851–22.12.1913). Hauta on pääkäytävän luoteispuolella. Kiven alareunassa, oikeassa kulmassa, lukee pienin kirjaimin ”J. Kankainen. Kotka”. Teksti viittaa Kotkan-Kymin seudulla toimineeseen, vuonna 1909 perustettuun Johan Kankaisen kiviveistämöön (Harjunpää 2008, 81). 

Lähes kaikki hautakivien symbolit ovat ristejä, mutta myös luontoaiheita näkyy. Havaitsin myös kaksi liekkimaljaa. Rivissä 9 on hautakivi, jossa oikealla on liekkimalja. Vainaja on Emil Hetin (25.5.1876–10.2.1940). Toinen liekkimalja on oikealla sivulla kivessä, joka on rivissä 11. Vainaja on Eedit Tyni o.s. Korppas (10.2.1885–16.2.1956). 

    Suuret reunakivet luotsi Anton Kantolan ja hänen vaimonsa Amanda Kantolan haudalla.

Hautausmaan hallinto ja hoito 

Osakaskunta on yhteiseen alueeseen osuuden omistavien kiinteistönomistajien joukko. Kaunissaaren osakaskunta valitsee yleisessä kokouksessaan hautausmaan hoitokunnan vuodeksi kerrallaan. Siihen kuuluu puheenjohtaja ja kolme muuta jäsentä, joista yksi vastaa hautarekisteristä ja yksi on hautausmaan vahtimestari. 

Hautausmaksuja ei peritä. Hautaoikeus on tilojen 1, 2 ja 3 omistajien sukujen jälkeläisillä suoraan alenevassa polvessa ja heidän puolisoillaan, jos näillä on ollut kiinteä yhteys Kaunissaareen. Osakaskunta voi myöntää hautaoikeuden myös muille, merkittävästi Kaunissaaren hyväksi toimineille henkilöille. 

Vainajan omaiset valitsevat hautapaikan ja esittävät sen hoitokunnalle, joka osoittaa hautapaikan. Ensisijassa noudatetaan alkuperäistä ruutujakoa. Arkkuhautojen koko on 115x220 cm ja jokaisessa haudassa on kolme hautasijaa. Arkkuhaudan ensimmäisen vainajan hautaussyvyys on 2,7 metriä. 

Tuhkauurnia on sijoitettu riveihin 1–11, mutta hautausmaan koilliskulmaan voidaan myös perustaa uurnahautakortteli, jossa uurnahaudan koko on 60x60 cm. Toistaiseksi tällaista aluetta ei ole perustettu vaan uurnat haudataan vanhoihin hautoihin, ylempään kerrokseen. Uurnien hautaussyvyys on 90 cm uurnahaudan pohjasta lukien. 

Yleensä vainajan tuhka tuodaan hautausmaalle uurnassa. Tuorein arkkuhautaus on arviolta 1990-luvulta. Hautauksia ei ole joka vuosi, mutta jonakin vuonna voi olla kaksikin hautausta. Vuonna 2016 on tähän mennessä ollut yksi hautaus. 

Hoitokunta myös hyväksyy hautausmaalle pystytettävät muistomerkit. Ajatuksena on, etteivät vierekkäiset muistomerkit poikkeaisi suuressa määrin toisistaan. Muistomerkkejä ei saa poistaa ilman painavaa syytä ja osakaskunnan lupaa. 

Hoitokustannukset ja avustukset 

Hautausmaan kustannuksista vastaa osakaskunta. Kustannuksia tulee ainakin vedestä. Kiinteistöveroa ei ole jouduttu maksamaan. Toiminnalle pyritään saamaan hautaustoimilain perusteluissa tarkoitettua valtion tukea. Myös Pyhtään seurakunnan tuki on mahdollista. Seurakunta päättikin vuonna 2008 ottaa vuosittain talousarviomäärärahan budjettiinsa Kaunissaaren hautausmaan avustamiseksi. Sitä on maksettu vuosittain 400–500 euroa perusteena perinnearvojen vaaliminen. Avustus on haettava erikseen vuosittain. 

Vuosittain, yleensä heinäkuussa, seurakunta järjestää hautausmaalla hartaustilaisuuden. Edellä mainitut puupenkit ovat tällaisia tilaisuuksia varten, kun hautausmaalla on enemmän väkeä. 

Jos haudalla ei ole vastuullista hoitajaa, hoitokunta esittää osakaskunnalle joko haudan ottamista uudelleen käyttöön tai sen hoitamista osakaskunnan varoin. 

Hautarekisteri 

Aikaisemmin hautarekisteriä ei pidetty. Hautapaikkakartta laadittiin suunnitelman mukaisesti (31.12.2008 mennessä). Tällöin suurin osa vanhoista tiedoista oli etsittävä Pyhtään seurakunnan arkistosta. Kaikki tämän jälkeen haudatut vainajat on pantu rekisteriin. Myös hautauspäivä kirjataan rekisteriin. 

Tyni arvioi, että yhteensä haudattuja vainajia on yli 260. Portista tultaessa oikealla on hautoja, joilta vanhat puuristit olivat lahonneet pois. Tilalle pantiin uusia ristejä, mutta vainajien nimiä niihin ei voitu tietojen puuttuessa panna. 

Hautapaikkakarttaan merkitään hautausmaan suunnitelman hyväksymisestä (20.7.2008) lähtien myös vapaana olevat hautapaikat. Hautapaikkakartta tuli laatia 31.12.2008 mennessä. Tämän Pertti Jokisen laatiman suunnitelman Kaunissaaren osakaskunnan hoitokunta hyväksyi kokouksessaan 20.7.2008. 

    Liekkimalja Hetinien hautakivessä.

Osakaskunnan puheenjohtaja on Juha Metsäranta ja hautausmaan hoitokunnan puheenjohtaja Pertti Jokinen. Muut hoitokunnan jäsenet ovat Jouko Tyni (hautarekisterin pitäjä), Veijo Korppas (vahtimestari) ja Tuula Korppas-Salonen (jäsen). 

Haudan avaamisesta, peittämisestä ja hoidosta vastaavat vainajan omaiset. Haudat on kaivettava lapiolla. Hautapaikkojen arvioidaan riittävän vielä ainakin sadaksi vuodeksi.

Kimmo Sundström