HELSINGIN JUUTALAISEN SEURAKUNNAN UUSI JUUTALAINEN HAUTAUSMAA (30.5.2016)

Päivitetty 15.7.2016

Sijainti 

Helsingin juutalaisen seurakunnan (HJS) Uusi juutalainen hautausmaa (UJH) sijaitsee Etu-Töölön kaunginosassa, Hietaniemen krematorion luoteis- ja pohjoispuolella. Sitä rajaavat pohjoisessa entinen venäläinen Taivallahden sotilashautausmaa (1826-1918; ainakin kahdeksan siviiliä haudattu tämän jälkeen 1920-luvulla, hautaukset kiellettiin 1930), joka nykyisin on puistona ja idässä ensin Ortodoksisen Pyhän Nikolauksen Seurakunnan (OPNS) hautausmaa, sitten Tuonelankuja ja sen jälkeen Hietakannaksentie. Etelässä UJH:ta rajaavat Krematoriontie ja evankelis-luterilaisen seurakunnan Hietaniemen uurnalehto sekä lännessä uurnalehdon ulkopuolinen metsikkö. 

Tilan nimi, jolla UJH on, on Mooseksen uskolaisten seurakunta (91-13-9908-101) ja sen pinta-ala on 8.450 neliömetriä. Tila on rekisteröity 30.5.1980. Lainhuutomerkintää kiinteistötietojärjestelmässä ei ole. 27.5.2016 pinta-alaksi ilmoitetaan 8.439 neliömetriä.

       Hietakannaksentieltä johtaa suora Tuonelankuja länteen UJH:n portille. Hautausmaa-alue on paljolti suorakaiteenmuotoinen. Laajennusalue (HJS:n merkinnän mukaan Helsinki 3) on Tuonelankujan eteläpuolella oleva monikulmio. Alueilla on yhteinen kulmapiste kappelin kaakkoiskulmassa, josta myös käynti laajennusalueelle on järjestetty. Kartassa vanha hautausmaa-alue on merkitty ristinmerkillä. ©Maanmittauslaitos, lupa nro 2443/MML/16, Kiinteistörajat ©Maanmittauslaitos lupanro 2443/MML/16.

Hautausmaan historiaa 

Gideon Miramo kertoo, että sille alueelle tai sen alueen tienoille, johon UJH myöhemmin perustettiin, oli jo ennen hautausmaan perustamista haudattu juutalaisia vainajia. Näitä oli haudattu sinne jopa ennen vuotta 1864, jolloin hautausapuyhdistys Chevra Kadišha perustettiin. 

Kruununrabbiinin anomus 

Mooseksenuskolaisten sotilasseurakunnan kruununrabbiini teki anomuksen Ruoholahden rannalla olevan mooseksenuskolaisten hautausmaan laajentamisesta. Läänin kuvernööri pyysi asiassa kaupunginvaltuuston lausuntoa. Valtuusto lähetti (kvsto ptk 7.2.1882, 6 §) asian rahatoimikamariin. Rahatoimikamarin lausunnossa kerrottiin, että Ruoholahden rannalla oli tarkoitukseen sopiva rantakaistale, mutta se kuului Lapinlahden sairaalalle. 

Sopiva alue voitaisiin kuitenkin saada täytemaata lisäämällä venäläisen sotilashautausmaan vierestä. (Kertomus Helsingin kaupungin kunnallishallinnosta. Vanhempi sarja. Kaupunginvaltuusto. 2. 1879-1883. Helsingin kaupungin tilastotoimiston julkaisema. Helsinki 1940, s. 209-210.) 

Venäläisen sotilashautausmaan läntinen puolisko ulottui etelässä jotakuinkin siihen asti, jossa nykyisin on UJH:n pohjoismuuri. Sen sijaan sotilashautausmaan itäinen puolisko ulottui kauemmas etelässä, jokseenkin siihen asti, jossa nyt on OPNS:n hautausmaan eteläraja (esim. kartta Helsingfors stad och dess omgifningar. 1888.) Varhain haudatut juutalaiset eivät kuitenkaan olleet sotilasvainajia, Miramo sanoo. 

Välgörenhetssällskapet för saligen afsomnade judar oli kirjelmöinyt hautausmaa-asiassa jättäen Helsingin juutalaisen hautausmaan hoitajalle kirjeen, jonka tämä antoi kaupungin komendantille. Komendantti jätti kirjoituksen läänin kuvernöörille. Kuvernööri antoi kirjeen tiedoksi maistraatille 1.8.1895, ja maistraatti ilmoitti asiasta kirjeellä 10.8.1895 kaupunginvaltuutetuille. Seura anoi, että hautausmaaksi, joka oli tarkoitettu mooseksenuskoisille sotilaille (kuolleille, aktiivipalveluksessa oleville, reserviin kirjoitetuille ja palveluksesta eronneille) saataisiin maksutta luovuttaa esimerkiksi kahden tynnyrinalan (tynnyrinala=4 940 neliömetriä) laajuinen maakappale venäläisen kruunun hautausmaan vierestä tai Malmin aseman vierestä. Anomuksen mukaan myös kaupungin viranomaisten aikaisemmin tarkoitusta varten osoittama alue Koskelassa olisi sopimaton. 

    Tuonelankuja, jonka päässä hautausmaan portit. 

Rahatoimikamarin ehdotuksesta kaupunginvaltuutetut päättivät (29.10.1895, § 21) luovuttaa maksutta noin 4 500 neliömetrin suuruisen, venäläisen sotaväen hautausmaan vieressä olevan alueen. Alue oli käytöstä poistettu hiekanottopaikka. Se voitiin suunnittelulla tehdä hautausmaaksi, ja anoja oli selittänyt olevansa siihen tyytyväinen (Berättelse angående Helsinginfors stads kommunalförvaltning år 1895 jemte statistiska uppgifter för samma och föregående tid (1896), Helsinki, s. 23-24). 

Helmikuussa 1896 Helsingin venäläisen sotilassairaalan päällikkö Tšepurnov lähetti Uudenmaan maaherralle kirjelmän. Hän valitti sitä, että venäläisen sotilashautausmaan äärelle oltiin kaupunginhallituksen toimeksiannosta rakentamassa juutalaista hautausmaata. Paikalle oli aikojen kuluessa muodostunut valtava kuoppa kaupungin otettua siitä hiekkaa. Nyt kuoppa täytettiin ja tasoitettiin. Hiekka otettiin venäläisen sotilashautausmaan koko länsisivun pituudelta ja niin läheltä aitaa, että se oli vaarassa sortua. Tšepurnov halusi tietää miten aita aiottiin suojata (Seppovaara 2002, 132). 

Näin UJH sai alkunsa. 

    Hautausmaan portti ja portinpylväät. Äärimmäisenä oikealla kävelijäin kulkuportti.

Hautausmaajärjestely 1917 

Vuonna 1917 oli tarve järjestellä UJH:ta uudelleen ja muuttaa kaupunginvaltuuston 29.10.1895 tekemää päätöstä. 

Rahatoimikamari esitti kaupunginvaltuuston päätettäväksi, että Helsingin mooseksenuskoisen seurakunnan hautausmaaksi luovutettaisiin maksutta Töölön uudessa asemakaavassa osoitettu, venäläisen sotaväen hautausmaan vieressä oleva, noin 9 200 neliömetrin laajuinen alue niin kauaksi aikaa, kun sitä käytetään hautausmaana. Valtuusto hyväksyi ehdotuksen (kvsto ptk 17.4.1917, 8 §, 24.4.1917, 2 §; Kertomus Helsingin kaupungin kunnallishallinnosta 1917 (1921), s. 7-8). 

Hautausmaa-alueen järjestelyt 1930-luvulla 

Mooseksenuskoinen seurakunta oli anonut vuonna 1929 rahatoimikamarille lähettämässään kirjelmässä saada kaupunginvaltuuston vuonna 1917 tekemän päätöksen mukaisesti sille luvattu hautausmaa käyttöönsä. 

    Huoltorakennus hautausmaan koilliskulmassa.

Asiaa ryhdyttiin valmistelemaan 1934. Havaittiin, että (entisestä) venäläisen sotaväen hautausmaasta oli käyttämättä melkoisia osia, joista voitaisiin luovuttaa alueita niitä anoneille seurakunnille. Kiinteistölautakunta laaditutti useita hautausalueiden uudelleenjärjestelyehdotuksia. Sen jälkeen kaupunginvaltuusto päätti kiinteistölautakunnan laadituttaman kartan n:o 1,449 mukaisesti luovuttaa alueita roomalais-katoliselle seurakunnalle ja yksityiselle kreikkalais-katoliselle seurakunnalle. 

    Näkymä kohti luoteiskulmaa. Oikealla pohjoismuuri, vasemmalla, takana, länsipäädyn muuri. 

Sopimus 1935 

Kaupunginvaltuuston 14.3.1934 ja 14.3.1935 tekemiin päätöksiin nojautuen tehtiin 30.3.1935 Helsingin kaupungin ja Helsingin juutalaisen seurakunnan välillä sopimus seurakunnalle luovutettavasta hautausmaasta ehdoin, että 

(1) Helsingin kaupunginvaltuuston 29.10.1895 ja 24.4.1917 tekemiin päätöksiin perustuvat, juutalaiselle seurakunnalle tehdyt luovutukset perutaan ja juutalainen seurakunta luopuu kaikista vaatimuksista näiden päätösten perusteella; 

(2) Helsingin kaupunki luovuttaa seurakunnalle korvauksetta kartalla A'-B'-C'-D'-A' merkityn 8.400 neliömetrin alueen käytettäväksi hautausalueena "niin kauaksi aikaa kun aluetta käytetään hautausmaatarkoitukseen"; 

(3) Helsingin kaupunki sitoutuu omalla kustannuksellaan hajoittamaan alueen sisälle jäävän osan kiviaitaa, kartalla "Muuri tarkoitettu siirrettäväksi", ja siirtämään ja pystyttämään sen uudelle aluerajalle, rajaviivalle B'-C', sekä panemaan sen asianmukaiseen kuntoon. 

(Tässä järjestelyssä näyttää hautausmaan silloisen koilliskulman ulkopuolella ollut varastorakennus tulleen hautausmaa-alueen punaisella linjalla merkityn alueen sisäpuolelle.) 

    Karttapiirros hautausmaan rajoista. (1) Rajat (aidattu alue) A-B-C-D-A; (2) raja kaupunginvaltuuston 24.4.1917 tekemän päätöksen mukaan A”-B-K-L-A”, n. 9 200 neliömetriä; ja (3) uusi raja kaupunginvaltuuston 14.3.1934 tekemän päätöksen mukaan A'-B'-C'-D'-A', n. 8 400 neliömetriä (punainen viiva). 

(4) Juutalainen seurakunta sitoutuu siirtämään omalla kustannuksellaan nykyisen kiviaidan, joka erottaa sen nykyisen hautausmaan entisestä venäläisen sotaväen hautausmaasta, uudelle aluerajalle, kartalla A'-B' (pohjoissivu), ja panemaan aidan asianmukaiseen kuntoon. Seurakunta sitoutuu olemaan kaatamatta niitä 10 puuta, jotka tulevat jäämään seurakunnan alueelle. 

(Kartalla pohjoisrajan pituus oli 28,7 cm, joka vastasi 143,5 metriä maastossa. Raja siirtyi kartalta mitaten 3-4 mm eli maastossa 1,5-2 metriä pohjoisemmaksi.) 

(5) Kaupunki sitoutuu, kun Sivutie-niminen katu rakennetaan, laittamaan vesijohdon ja tien aluerajalle; 

    Santeri Jacobssonin muistomerkki hautausmaan länsipään muurin vieressä.

(6) Kaupunki sitoutuu puhdistamaan kustannuksellaan alueen lounaiskulman; 

(7) Kaupunki sitoutuu juutalaisen seurakunnan kustannuksella ja seurakunnan hyväksymän sopimuksen mukaan täyttämään alueen lounaiskulman hiekalla. 

Sopimuksen allekirjoittivat Helsingissä 30.3.1935 kaupunginhallituksen puolesta Antti Tulenheimo ja Einar Cavonius sekä Juutalaisen seurakunnan puolesta I. Pergament ja Jac Weinstein B. Schwartzmannin ja N. Plutennishakin todistaessa asian. 

    Näkymä kappelin vierestä kohti luoteiskulmaa.

Laajennus 1938 

Hautausmaaksi luovutetun alueen pinta-ala oli pienentynyt noin 800 neliömetriä. Nyt kuitenkin olemassaolevaa hautausmaata alettiin laajentaa suunnittelemalla lisää aluejärjestelyjen mahdollistamia hautapaikkoja. 

Sandelinin, Lindgrenin ja Ingmanin heinäkuussa 1938 laatiman kartan mukaan uudelleenjärjestelyssä syntyi 

(1) hautausmaan länsiosaan kuusi uutta hautakorttelia ja näiden lisäksi yksi kapea hautakortteli, jossa oli vain puolitoista hautariviä; 

(2) länsipäätyyn yksi uusi hautarivi; 

(3) itä-länsisuuntaisen puistokäytävän ja hautausmaan eteläsivun väliin viisi uutta hautakorttelia ja lisäksi kolme etelä-pohjoissuuntaista hautariviä; 

(4) koilliskulmaan, joka oli korkeammalla oleva tasanne, kaksi uutta hautakorttelia; ja 

(5) koilliskulman hautakortteleiden lounaispuolelle uusi hautakortteli. Tämän korttelin kaakkoiskulman päällä oli ruumishuone, joka purettaisiin; 

(6) lopuksi kaksi pohjoisrajan suuntaista hautakorttelia laajenisi pohjoiseen yhden hautarivin verran ja näiden länsipuolelle syntyisi vielä yksi hautarivi lisää. 

    Pääpiirustus hautausmaan laajennuksesta, heinäkuu 1938. Vanhat haudat on merkitty vinoviivoituksella. Uudet haudat ovat viivoittamattomia. Purettava ruumishuone näkyy nelikulmiona Daavidin tähden oikealla puolella. Suunniteltu kappeli on kaakkoiskulmassa, mutta suunnitelma ulottuu itäsivulla myös portin pohjoispuolelle. Portin pohjoispuolelle ei kuitenkaan rakennettu mitään. 

Hautausmaan vahvuuden tuli olla vähintään kaksi metriä. Täyttämistyöt tultiin suorittamaan puhtaalla hiekalla tai muuta hyväksyttävää täyteainetta käyttäen. Uusi alue salaojitetaan Yrjö V. Virtasen laatiman suunnitelman ja ohjelman mukaan. 

    Kivipylväin ja rautaketjuin ympäröity sankarihauta-alue sisääntulon jälkeen oikealla. Sen pohjoispäässä alueen yhteinen, korkea, musta muistomerkki.

Suunniteltu hautojen koko oli 1x2,4-2,5 metriä. Pienemmät haudat tulivat lapsihaudoiksi. Ympärysmuurin viereen istutetaan puita ja pensaita, hautakentille muutamia yksittäisiä puita. Ympärysmuurin korkeus oli noin 1,5 metriä ja kaupungin hyväksymää rakennetta. Sandelinin, Lindgrenin ja Ingmanin suunnitelma on päivätty Helsingissä 9.7.1938. 

Suunniteltu uusi kappeli ja ruumishuone oli sijoitettu hautausmaan kaakkoiskulmaan, mutta myös itäsivulle, portista oikealle noin 15 metriä pohjoiseen. Portin pohjoispuolelle ei kuitenkaan myöhemmin rakennettu mitään. Laaditussa kartassa ei näy hautausmaan koilliskulmassa yhä olevaa puista varastorakennusta. 

Suunnitelma salaojituksesta ja kastelujohdoista päivättiin 13.5.1938. Koska alue oli notkelma, perusvettä valui sinne eteläsivulta ja osittain länsisivulta. Sinne suunniteltiin salaojitus. Viemärin alin kohta oli hautausmaan luoteiskulmassa. Kastelupisteitä oli suunniteltu neljä. 

Lupaa hautausmaan laajentamiseen HJS haki (9.7.1938/11.7.1938 AD (866/214) 1938 OPM, SVA) opetusministeriöltä seurakunnan varapuheenjohtaja Rubinsteinin ja sihteeri J. Weinsteinin allekirjoittamalla hakemuksella. Hakemuksen liitteenä oli piirustussalkku. 

    Pieniä hautoja hautausmaan keskiosassa, monet vailla hautakiveä.

Rakennushallituksella ei huomautettavaa 

Nuorempi hallitussihteeri Arvo Salminen lähetti asian 13.7.1938 lausunnolle Rakennushallitukselle. Se palautti asiakirjat 15.7.1938 todeten, ettei järjestyssuunnitelmaa vastaan ollut mitään muistuttamista. Lausunnon allekirjoittivat Väinö Vähäkallio ja Otto I. Meurman. 

    Erikoinen hautakivi. Sen takana vasemmalla kaksi yli kaksi metriä korkeaa hautamuistomerkkiä.

Piirilääkäri puoltaa hakemusta 

Helsingin piirin piirilääkäri J. Vitali oli tarkastanut maa-alueen 26.4.1938. Tarkastuksessa olivat mukana arkkitehdit A. S. Sandelin ja K. R. Lindgren, insinööri A. Vinocour sekä juutalaisen seurakunnan kirjuri J. Weinstein. Hän antoi lausuntonsa 28.4.1938. Siinä todettiin uuden alueen liittyvän L:n muotoisena lohkona olemassa olevaan, suorakaiteenmuotoiseen hautausmaahan, jonka pinta-ala on 8 400 neliömetriä. L:n jalustaa vastaavan, hautausmaan itäpäähän rajoittuvan osan muodostaa monta metriä paksu hiekkakerros, jossa on tarpeen "suuri leikkaus vanhan ja uuden osan korkeuserojen tasoittamiseksi". Eteläsivuun (L:n varsi) liittyvä alue oli vielä matalana vesilätäkkönä. Siitä saatiin hautausmaaksi kelvollinen alue salaojituksella ja siirtämällä sinne alueen itäpäästä 2,25 metrin vahvuudelta täytemaata. 

Lähimmässä ympäristössä ei ollut yleisiä kaivoja tai muita vedenottopaikkoja. Hautausmaalta peräisin olevat vedet voitiin johtaa kaupungin likaveden viemäriverkostoon. Piirilääkäri puolsi anomusta. 

Myönteinen päätös hautausmaan laajentamiseen annettiin 19.7.1938 (Päätöskonseptit 19.7.1938). 

    Kappeli. Vasemmalla portti, josta käynti kappelin itäpäädyn sivuitse hautausmaan laajennusalueelle. 

Uusi laajennusalue 2000 

Laajennushanke alkoi jo 15.5.1991, kun HJS jätti kaupunginhallitukselle ehdotuksensa hautausmaansa laajentamiseksi pohjoiseen, puistoalueelle (Vaihtoehto 1). Tällöin hautavaranto oli 60 paikkaa. Kaupungin kaavoitusosasto ei pitänyt tätä laajentumissuuntaa mahdollisena puistoyhteyden ja sotilashautojen takia. Se esitti laajennusta kaakkoon (Vaihtoehto 2). HJS ei kuitenkaan tässä vaiheessa hyväksynyt ehdotusta lähinnä taloudellisista syistä. Vaihtoehto 1 olisi mahdollistanut noin 450 uutta hautapaikkaa, joka olisi riittänyt yli 20 vuodeksi. 

    UJH:n laajennusvaihtoehdot. Mittakaava 1:2000.

Insinööritoimisto Viatek Oy suoritti HJS:n toimesta vaihtoehtojen vertailun 1996. Vaihtoehdon 1 kustannukset olisivat noin 350.000 markkaa, hautapaikkoja tulisi 420 ja rakentamiskustannus olisi 835 markkaa/hautapaikka. Vaihtoehto 2:ssa alueen pinta-ala olisi 4 000 neliömetriä. Puiden kaato, louhiminen vähintään 1,7 metrin syvyyteen ja hiekkatäyttö maksaisivat 1.650.000 markkaa. Hautapaikkoja tulisi 890 ja rakentamiskustannus olisi 1.850 markkaa/hautapaikka. Tekniset verkostot ja viherrakentaminen eivät sisältyneet hintaan. 

Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti jatkaa suunnittelua vaihtoehdon 2 pohjalta (Kaupunkisuunnittelulautakunnan ptk 13.11.1997, 52 §). 

Laajennusta vastusti Töölö-Seura - Sällskapet Tölö r.y., joka halusi säilyttää alueen virkistysalueena. Myös UJH:n naapuri, Ortodoksinen Pyhän Nikolauksen Seurakunta, vastusti laajennusta. Se halusi alueen omaan käyttöönsä. OPNS:n mukaan UJH kasvaa nyt pinta-alaltaan viisinkertaiseksi heidän hautausmaahansa nähden, vaikka seurakunnat ovat väkiluvultaan yhtä suuret. OPNS:n omaa hautausmaa-aluetta laajennettiin hieman 1994. Krematoriosäätiöllä ei ollut huomauttamista laajennussuunnitelmaan edellyttäen, ettei alueelle tule rakennuksia. 

Hautausmaan laajennusalueesta päästiin sopimukseen kaupungin kanssa vuoden 2000 alkupuolella. Valmistavat rakennustyöt oli tarkoitus aloittaa kesällä 2000. Dan Kantor arvioi uusien hautapaikkojen määräksi noin 500, joka riittäisi noin 40 vuodeksi (Azui! - näin meillä. - HaKehila 1/2000 (3/5760), s. 51). 

Helsingin kaupunginhallitus hyväksyi 16.10.2000 asemakaavan muutoksen, jossa kallioinen, Tuonelankujan eteläpuolella sijaitseva, 3 900 neliömetrin puistoalue liitettiin UJH:han. Muutos vaati vielä kaupunginvaltuuston hyväksynnän. 

Kaupunginvaltuusto vahvisti asemakaavan muutosehdotuksen 25.10.2000. Laajennuksen piti valmistua syksyllä 2001. Sen arvioitiin maksavan noin 5,5 miljoonaa markkaa. Rahoitus tapahtui lainalla ja myymällä omaisuutta (Dan Kantor Azui! - näin meillä. - HaKehila 5/2000 (2/5761), s. 42). 

Laajennusalue on vanhemman hautausmaa-alueen kaakkoispuolella. Alueella kasvoi kuusia, nuorehkoja mäntyjä ja siellä on arvokas kalliopaljastuma, jotka säilytetään. Laajennusosaan tulee noin 590 uutta hautapaikkaa. 

Samalla Tuonelankujan katualuetta laajennettiin viisi metriä etelään, jonne tuli uusia pysäköintipaikkoja. 

    Portaikko laajennusalueen ylemmälle tasolle, jossa on toistaiseksi vain yksi hauta. 

Laajennusalue valmistui 5.10.2001 ja vihittiin käyttöönsä syksyllä 2001. Helsingin kaupunki on säätänyt hautakivien enimmäiskorkeudeksi 110 cm. Hautausmaan vanhassa osassa on yli kaksi metriä korkeitakin hautapaasia. 

Varustukset 

Hautausmaan varustuksiin kuuluu portit, muurit, varastorakennus, kappeli, vesipisteitä, roska-astioita ja valaistus. 

Pääportti, muurit ja aita 

Pääsisäänkäyntiä reunustavat jykevät (leveys 90 cm) portinpylväät, joissa on ympyrän (halkaisija 36 cm) sisällä Daavidin tähti (33x28 cm; kxl). Portinpylväässä on opastaulu (70x40 cm; lxk). Rautaportteja on kaksi. Pienen kulkuportin aukon leveys on noin 85 cm ja portin leveys 77 cm. Isomman portin leveys on 265 cm. Portissa vasemman puoliskon leveys on 132 cm ja oikean 131 cm. 

Kivimuurin korkeus ulkoa katsoen portin oikealla puolella on 168 cm. Siitä lähtee itämuuri (korkeus 155 cm), jonka korkeus alenee siten, että hautausmaan koilliskulmassa olevan rakennuksen eteläkulman kohdalla muurin korkeus on noin 130 cm. 

Pohjoissivulla on kivimuuri, jonka korkeus maan koilliskulmassa olevan rakennuksen länsikulmassa on noin 155 cm. 

    Yleiskuva laajennusalueen alemmasta tasosta. Oikealla etualalla Veteraanilehto.

Heti pohjoismuurin sisäpuolella on idästä lukien 16 haapaa, joiden jälkeen viisi koivua ja lopuksi kaksi muuta puuta. Haavat kasvavat nopeammin, mutta vanhimmat koivut saattavat olla niitä puita, joista hautausmaajärjestelyssä 1935 sovittiin, ettei niitä saa kaataa. Hautausmaa on jonkinlainen notkelma, eikä pohjoissivulla kasva mäntyjä, vaikka muurin toisella puolella, entisen venäläisen sotilashautausmaan puolella, kasvaa mäntyjä lähelläkin muuria. Maanpinta on siellä korkeammalla, ja maaperä lienee kuivempi. 

Hautausmaan luoteiskulmassa ympärysmuurin korkeus on noin 170 cm. Länsipäädyn muurin korkeus vaihtelee, mutta sivun keskikohdalla se on jopa noin kolme metriä. Muurin takana kasvaa isoja kuusia. Hautausmaan lounaiskulmassa muurin korkeus on noin kaksi metriä. 

Etelämuurin korkeus on noin 2,5 metriä. Muurin takana, evankelis-luterilaisen uurnalehdon pohjoisrajalla, muurin korkeus on noin metri. Korkeusero hautausmaiden pintojen välillä on suuri. 

Hautausmaalla on liuskekivellä päällystetty matala kiviaita, jolta laskeutuu kuusiaskelmaiset portaat kohti hautausmaan pohjoissivua. Tämäkin kertoo hautausmaan pinnanmuodoista. Miramo kertoo, että 1930-luvulla rakennettuihin ympärysmuureihin käytettiin kivilohkareita, joita saatiin louhittaessa olympiastadionin rakennuspaikkaa. Stadionin rakennustyöt alkoivat 12.2.1934. Stadion vihittiin käyttönsä 12.6.1938. 

Rakennukset 

Hautausmaalla oli aikaisemmin harjakattoinen lautarakennus, jonka katolla oli Daavidin tähti. Rakennus saattaa olla vanha, sittemmin purettu ruumishuone. Sen päädyssä on vasemmalla leveä ovi, keskellä kapea ovi ja oikealla ikkuna. Maasto nousee rakennuksen vasemmalla puolella, takana ja toisessa päädyssä. Rakennuksesta on toukokuussa, kaatuneiden ensimmäisenä muistopäivänä 1940 otettu valokuva. Valokuvassa rakennuksen edessä on ainakin 27 ihmistä (HaKehila 4/2000 (1/5761), s. 47). 

Pohjoissivulla, hautausmaan koilliskulmassa on puurakenteinen, suorakaiteenmuotoinen, ruskea varastorakennus (10,3 m x 5,2 m; pxl), jossa on harjakatto ja aaltopeltikate. Sen länsipäässä on pariovi (leveys 170 cm) ja eteläsivulla kaksi aukkoa, jotka on suljettu. Rakennuksen itäpääty on kiinni itämuurissa ja pohjoissivu pohjoismuurissa. 

Hautausmaalla on arkkitehti K. R. Lindgrenin 1940-luvulla suunnittelema kappeli (Pehkonen 2008, 81). Kappeli vihittiin käyttöönsä 1953. Wikipedian mukaan kappeli valmistui jo 1940-luvulla (luettu 6.1.2014 ja 21.5.2016). 

Haudat ja hautakivet 

Kirjoittaja vieraili hautausmaalla 30.12.2013, 1.1.2014, 3.1.2014, 13.5.2016 ja 17.5.2016. Pääportista tultaessa oikealla on muuta hautausmaata korkeammalla oleva tasanne, jossa on kymmenen hautariviä. Hautakivien nimipuoli on kohti etelää: 

R108 hautaa
R210 hautaa
R306 hautaa; vasemmalta alkaen vain puoli riviä
R407 hautaa; oikealta alkaen vain puoli riviä
R509 hautaa
R611 hautaa
R712 hautaa; 14 hautakiveä
R810 hautaa
R910 hautaa
R1011 hautaa; 12 hautakiveä

Yhteensä 94 hautaa ja 97 hautakiveä.

Ylempänä olevasta tasanteesta hieman länteen on Jaarin (vuoteen 1936 Jankeloff) suuri sukuhauta, jossa on kymmenen hautapaatta. 

    Veteraanilehdon muistomerkki. 

In memoriam 1939-1944 -muistomerkki 

Sankarihaudalla, hieman Jaarin sukuhaudasta luoteeseen, on 1953 pystytetty graafikko Leo Engellin ja taidemaalari Sam Vannin suunnittelema muistomerkki In memoriam 1939-1944, jossa on muistolause: "Jumala siunatkoon heidän tuntemattomat leposijansa." (Pehkonen 2008, 82). Alueelle on haudattu 13 sankarivainajaa ja kuuden kadonneen nimet on merkitty muistokiveen. 

Hautojen ja hautakivien lukumäärä 

Hautausmaan pohjoispuolen läpi kulkee leveähkö pääkäytävä, jonka keskivaiheilla on suuri puu. Tämän puun pohjois- ja länsipuolella on seitsemän hautariviä etelästä pohjoiseen: 

R137 hautaa
R239 hautaa
R330 hautaa
R440 hautaa
R543 hautaa
R645 hautaa
R717 hautaa

Yhteensä 251 hautaa ja 253 hautakiveä. 

Pääkäytävän eteläpuolella tuijapensasaitaan (84 pensasta) saakka on seitsemän hautariviä etelästä pohjoiseen: 

R138 hautaa
R232 hautaa
R330 hautaa
R412 hautaa; vain puoli riviä
R535 hautaa
R637 hautaa
R731 hautaa

Yhteensä 215 hautaa ja 220 hautakiveä. 

Tällä alueella on yksi hautakivi (Abraham Knaster 2.5.1892-7.10.1964), jossa on Daavidin tähden lisäksi liekkimalja. 

Hautausmaan länsipäädyssä on penkki, jonka pohjoispuolella on kuusi hautaa ja hautakiveä. Näiden hautakivien nimipuoli antaa itään. Tässä rivissä on mm. Santeri Jacobssonin (1883-1955) muistolle pystytetty kivi. Hän oli tarmokas juutalaisten oikeuksia puolustaja. 

Itä-länsisuuntaisen tuijapensasaidan ja etelämuurin välissä on viisi hautariviä, joista eteläisin rivi on lyhyin: 

R110 hautaa
R214 hautaa
R319 hautaa
R427 hautaa
R523 hautaa

Yhteensä 93 hautaa ja 92 hautakiveä. 

Pääkäytävän ja etelämuurin välissä, kappelin länsipuolella olevalta huoltoalueelta aina edellä mainitun suureen puuhun saakka on neljä hautariviä, joissa on hautoja etelästä pohjoiseen näin: 

R118 hautaa
R210 hautaa
R314 hautaa
R415 hautaa

Yhteensä 57 hautaa ja 58 hautakiveä. 

Sankarihaudan länsipuolella, liuskekivillä päällystetyn kiviaidan ja edellä mainitun suuren puun välissä on yhdeksän hautariviä: 

R132 hautaa, 10 hautakiveä
R205 hautaa, 0 hautakiveä
R325 hautaa, 18 hautakiveä
R412 hautaa, 4 hautakiveä
R522 hautaa, 18 hautakiveä
R618 hautaa, 15 hautakiveä
R716 hautaa, 15 hautakiveä
R819 hautaa, 19 hautakiveä
R918 hautaa, 18 hautakiveä

Yhteensä 167 hautaa ja 117 hautakiveä. 

Alueella on useita pieniä hautoja. Ne ovat kuolleina syntyneiden tai nimettömien lasten hautoja. Sankarihaudan pohjoispuolella, edellä mainitun suuren puun ja hautausmaan pohjoismuurin välissä, on seitsemän hautariviä etelästä pohjoiseen: 

R118 hautaa, 18 hautakiveä
R219 hautaa, 20 hautakiveä
R323 hautaa, 23 hautakiveä
R422 hautaa, 23 hautakiveä
R521 hautaa, 22 hautakiveä
R617 hautaa, 16 hautakiveä
R719 hautaa, 19 hautakiveä

Yhteensä 139 hautaa ja 141 hautakiveä. 

Sankarihaudan oikealla puolella, Jaarin sukuhaudan takana, on kymmenen hautariviä etelästä pohjoiseen: 

R13 hautaa, 3 hautakiveä
R23 hautaa, 3 hautakiveä
R37 hautaa, 6 hautakiveä
R47 hautaa, 7 hautakiveä
R57 hautaa, 7 hautakiveä
R67 hautaa, 7 hautakiveä
R77 hautaa, 7 hautakiveä
R88 hautaa, 6 hautakiveä
R94 hautaa, 9 hautakiveä
R107 hautaa, 7 hautakiveä

Yhteensä 60 hautaa ja 62 hautakiveä. 

Samalla haudalla olevat kaksi hautakiveä laskettiin eri kiviksi, jos ne ovat toisistaan selvästi erillään. Jos kivien välissä on vain jonkinlainen välikivi, joka yhdistää kaksi hautakiveä, kokonaisuus laskettiin yhdeksi hautakiveksi. Myös palasiksi särkynyt hautakivi tai -laatta laskettiin yhdeksi hautakiveksi. 

Näin hautojen määräksi saatiin: 94+251+215+6+93+57+167+139+60=1.082 hautaa. 

Hautakivien määräksi saatiin: 97+253+220+6+92+58+117+141+62=1.046 hautakiveä. 

Tässä Jaarin sukuhauta laskettiin yhdeksi haudaksi, vaikka haudassa on kymmenen vainajaa. Samoin laskettiin sankarihauta, jossa on 14 hautakiveä, yhdeksi haudaksi. Kun nämä lisätään aiemmin saatuihin summiin, saadaan hautausmaan koko vanhan alueen hautojen määräksi 1.084 ja hautakivien määräksi 1.061. Lukuja ei esitetä tässä ehdottoman oikeina vaan maastossa tehtyinä arvioina. 

    Roska-astioita ja työkaluja metalliaitauksessa laajennusalueella. Oikealla vesipiste.

Laajennusalue 

Vuonna 2001 käyttöönsä vihitylle, hautausmaan kaakkoispuolella olevalle laajennusalueelle johtaa kappelin itäpäädyn sivuitse omat, viisiaskelmaiset portaat. Alue nousee kohti etelää ja kaakkoa ja on rakennettu kaksitasoiseksi. Alemmalla tasanteella on Tuonelankujalta katsoen ensin useita tavallisia hautoja ja sen jälkeen, osittain pensasaidan erottamana, Veteraanilehto. 

Ylemmälle tasanteelle johtaa portaikko, jossa on viisi askelmaa. Tämän tasanteen lounaiskulmassa on pensain ja verkkoaidalla rajatulla, noin 4,5x6,5 metrin (lxk) suuruisella alueella, vain yksi hauta. Hautakivessä on kolmen vainajan nimet. 

Laajennusalueelle johtaa pieni kulkuportti, jonka aukon leveys on 123 cm ja portin leveys 120 cm. Sen yhteydessä on isompi portti (leveys 309 cm), jonka molempien portinpuolien leveys on 150 cm. Portit ovat metallia ja harmaita. 

Ylemmän tasanteen alasivun kivimuurin korkeus on noin 145 cm kohdassa, josta alueen länsipäässä olevat portaat nousevat ylemmälle tasanteelle. Idempänä on toiset portaat, joiden kohdalla muurin korkeus on 65-75 cm. Näissä portaissa (200x38 cm; leveys x syvyys) on viisi askelmaa. Muuri jatkuu vielä itään, itäpäässä sen korkeus on enää 37 cm. 

Laajennusalueella on kaksi vankkaa puupenkkiä (177x60 cm) sekä viisi valaisinpylvästä. 

    Uusi hauta ja väliaikainen hautalaatta laajennusalueella. 

Veteraanilehto 

Alueella on juutalaisten sotaveteraanien hautausalue, jossa on 30 hautaa. Alueen kaikki hautakivet ovat punagraniittia ja samantapaisia niin, että niiden yläreuna on kaareva. Pariskuntien haudoilla on leveämpi hautakivi. 

Alueella on musta alueen muistomerkki, jonka Suomen Juutalaiset Sotaveteraanit -yhdistys paljasti 28.4.2002. Tällöin yhdistyksen puheenjohtaja Aron Livson ja seurakunnan varapuheenjohtaja Gideon Miramo pitivät juhlapuheet. Sotaveteraaniyhdistys luovutti tilaisuudessa muistomerkin seurakunnalle. Muistopaaden suunnittelivat Aron Livson ja sotaveteraaniyhdistyksen sihteeri Harry Matso. HaKehila-lehti julkaisi tilaisuudesta jutun ja neljä valokuvaa. Kerrotaan, ettei vastaavia lehtoja ole muualla maailmassa paitsi Israelissa (Veteraanilehto vihittiin käyttöön, HaKehila 3/2002 (4/5762), s. 52). 

Laajennusalueen hautojen ja hautakivien lukumäärät

Laajennusalueen hautojen, hautakivien ja niissä olevien nimien lukumääriä laskettiin uudelleen 17.5.2016. Tuonelankujalta katsoen ensin on tavallisia hautoja, joiden hautakivien nimisivut ovat poispäin Tuonelankujasta: 

Hautoja ja hautakiviäNimiä hautakivissä
Rivi1 (lähinnä Tuonelankujaa)2223
R22525
R3 (riviä ollaan täyttämässä)911
R4 (puoli riviä)77
Yhteensä6366

Tämän jälkeen on Veteraanilehdon muistomerkki, jonka jälkeen osin pensasaidalla erotettu Veteraanilehto. Lehdossa on neljä hautariviä. Hautakivien nimisivut ovat taas poispäin Tuonelankujasta: 

Hautakiviä
Rivi 1 (lähinnä Tuonelankujaa)7
R28
R38
R47
Yhteensä30

30 hautakivessä havaittiin yhteensä 40 vainajan nimet. 

Lopuksi lisätään laajennusalueen ylätasanteella oleva hauta ja siinä olevat kolme nimeä. Näin laajennusalueen hautakivien määräksi saatiin 63+30+1=94 ja niissä olevien vainajien nimien määräksi 66+40+3=109. 

Hautakivien symbolit 

Hautakivien ylivoimaisesti yleisin symboli on Daavidin tähti. Myös seitsenhaarainen kynttelikkö on yleinen. Joissakin hautakivissä on kahta kämmentä esittävä kuvio, mikä merkitsee, että vainaja kuului Kohen-pappissukuun (Seppovaara 2002, 132). 

    Laajennusalueen itäosat ovat vielä käyttämätöntä hautausmaata. Ne kasvavat nurmea ja pienehköjä mäntyjä.

Hautapaikkojen varaaminen 

Hautausmaan laajennusosasta on mahdollista varata etukäteen hautapaikkoja. Tätä koskeva päätös tehtiin 30.5.2001 seurakuntavaltuustossa. Ehdot ovat: 

(1) Alueesta voidaan varata korkeintaan 50 prosenttia; 

(2) Varattavien paikkojen määrää ei rajata, mutta ne tulee nimetä etukäteen; 

(3) Paikan sijoituskohta määritellään tarpeen syntyessä vallitsevan tilanteen mukaan; 

(4) Varausmaksu on 15.000 markkaa/hautapaikka, mikä ei sisällä hautausmaksua; 

(5) Seurakuntavaltuusto vahvistaa varausmaksun vuosittain varsinaisessa kokouksessaan (Dan Kantor Azui! Näin meillä. - HaKehila 4/2001 (6/2761), s. 44). 

Juutalaisen seurakunnan hautausasioita hoitaa hautausapuyhdistys Chevra Kadišha, joka on perustettu 1864 (Pehkonen 2008, 81).

Kimmo Sundström


Lyhenteitä

ADAnomusdiaari
HJSHelsingin juutalainen seurakunta
OPMOpetusministeriö
OPNSOrtodoksinen Pyhän Nikolauksen Seurakunta
SVA(Suomen) Valtionarkisto, vuodesta 1995 Kansallisarkisto
UJHUusi juutalainen hautausmaa

Lähteitä

Arkistolähteet

Anomusdiaari 1938, OPM, SVA
Päätöskonseptit 1938, OPM, SVA
Helsingin kaupungin kaupunkisuunnittelulautakunnan pöytäkirja 13.11.1997.

Kirjallisuus ja lehtijutut

Berättelse angående Helsinginfors stads kommunalförvaltning år 1895 jemte statistiska uppgifter för samma och föregående tid (1896), Helsinki.
HaKehila 4/2000 (1/5761).
HaKehila 3/2002 (4/5762).
Kantor, Dan Azui! - näin meillä. - HaKehila 1/2000 (3/5760).
Kantor, Dan Azui! - näin meillä. - HaKehila 5/2000 (2/5761).
Kantor, Dan Azui! - näin meillä. - HaKehila 4/2001 (6/5761).
Kertomus Helsingin kaupungin kunnallishallinnosta 1917 (1921).
Kertomus Helsingin kaupungin kunnallishallinnosta 1934 (1936). Helsingin kaupungin tilastotoimisto, Helsinki.
Kertomus Helsingin kaupungin kunnallishallinnosta.  Vanhempi sarja.  Kaupunginvaltuusto. 2. 1879-1883. Helsingin kaupungin tilastotoimiston julkaisema. Helsinki 1940.
Pehkonen, Marja (2008) Hauraita muistoja Helsingin hautausmailta, Helsingin kaupunginmuseo, Narinkka-sarja, Porvoo.
Seppovaara, Juhani (2002) Elävä hiljaisuus Hietaniemen hautausmailla, Otava, Keuruu
.

Kartta

Helsingfors stad och dess omgifningar. 1888
.

Tiedonanto

Gideon Miramo, Chevra Kadišha hautausapuyhdistyksen puheenjohtaja, 19.5.2016.

Artikkeli pohjautuu tekijän selvitykseen Vaihtoehtoiset hautausmaat Suomessa (2007).

Lue myös

Ateistien hautausmaa Lepomäki Siikaisissa (31.1.2007)
Marttakummun hautausmaa Kittilässä (5.9.2012)
Väinölän hautausmaa Siikajoella (25.9.2012)
Piehingin hautausmaa Raahessa (26.9.2012)
Rahjan hautausmaa Kalajoella (27.9.2012)
Kauhajoen Rauhanmaa (3.10.2012)
Poronkankaan hautausmaa Jurvassa (4.10.2012)
Kurikan Vapaaseurakunnan ja Kurikan Helluntaiseurakunnan hautausmaa Kurikassa (5.10.2012)
Laihian vapaahautausmaa (15.10.2012)
Isonkyrön vapaahautausmaa (16.10.2012)
Ristinummen hautausmaa Marttilassa (29.10.2012)
Varmon hautausmaa Kesälahdella (27.11.2012)
Vallan nummen hautausmaa Humppilassa (30.11.2012)
Karinaisten Rauhamaa (2.12.2012)
Merikarvian Rauhanmaa (4.12.2012)
Merikarvian Lepomaa (5.12.2012)
Jämsän helluntaiseurakunnan hautausmaa Jämsässä (18.12.2012)
Kuusankosken Lepola (27.12.2012)
Forssan Rauhanmaa (11.5.2013)
Karkkilan Lepola (17.5.2013)
Kotkan Vapaa-ajattelijain hautausmaa (24.5.2013)
Kullervon aluehautausmaa Vaasassa (4.6.2013)
Santalan hautausmaa Hangossa (7.6.2013)
Käpylän hautausmaa Suonenjoella (11.6.2013)
Joensuun Rauhanmaa (20.6.2013)
Kajaanin Tuonenviita (27.6.2013)
Vapaitten kristittyjen hautausmaa Lapualla (4.7.2013)
Seinäjoen vapaaseurakunnan ja Seinäjoen Helluntaiseurakunnan hautausmaa Seinäjoella (10.7.2013)
Lavian ja Suodenniemen Helluntailähetyksen hautausmaa Laviassa (24.7.2013)
Lauttakankaan hautausmaa Jämijärvellä (1.8.2013)
Villalan metodistihautausmaa Lappeenrannassa (9.8.2013)
Keltnummen hautausmaa Eurassa (5.9.2013)
Kihniön Vapaaseurakunnan hautausmaa Kihniössä (11.9.2013)
Karttulan Vapaaseurakunnan hautausmaa Kuopiossa (27.9.2013)
Ilmajoen Helluntaiseurakunnan hautausmaa Ilmajoella (7.10.2013)
Honkajoen Rauhanmaa (25.10.2013)
Vapaa-ajattelijain hautausmaa Jyväskylässä (3.11.2013)
Karttulan Vapaaseurakunnan hautausmaa Tervossa (19.11.2013)
Islamilainen hautausmaa Jyväskylässä (12.12.2013)
Katolinen hautausmaa Turussa (31.5.2014)
Kauhavan Lepomaa (3.6.2014)
Teuvan Rauhanmaa (13.6.2014)
Polvijärven vapaahautausmaa (20.6.2014)
Helluntaiseurakunnan hautausmaa Pyhäjärvellä (13.7.2014)
Juutalainen hautausmaa Haminassa (28.7.2014)
Peltokankaan hautausmaa Paltamossa (8.8.2014)
Kotivaaran hautausmaa Kolarissa (15.8.2014)
Luopioisten Lepomaa (18.9.2014)
Juuan Lepola (7.10.2014)
Ristikankaan hautausmaa Kemissä (12.12.2014)
Halikon sairaalan hautausmaa Salossa (6.5.2015)
Forsbyn hautausmaa Pedersöressä (7.7.2015)
Pedersören Ebenhaeser (12.7.2015)
Kuorsalon hautausmaa Haminassa (20.7.2015)
Närpiön Solbacken (31.7.2015)
Oxkangarin hautausmaa Vöyrissä (14.8.2015)
Vassorin hautausmaa Mustasaaressa (22.8.2015)
Moikipään hautausmaa Korsnäsissä (27.8.2015)
Yttermarkin hautausmaa Närpiössä (3.9.2015)
Uudenkaarlepyyn Aftonfrid (6.9.2015)
Maalahden Aftonro (18.9.2015)
Uudenkaarlepyyn Vilan (21.9.2015)
Sundomin hautausmaa Vaasassa (1.10.2015)
Närpiön Aftonvila (3.10.2015)
Korsnäsin kirkonkylän hautausmaa (15.11.2015)
Suomen Islam-seurakunnan Helsingin Tataarihautausmaa (16.5.2016)
Helsingin juutalaisen seurakunnan Vanha juutalainen hautausmaa (17.5.2016)
Ortodoksinen Pyhän Nikolauksen Seurakunnan hautausmaa Helsingissä (5.6.2016)
Taivallahden sotilashautausmaa Helsingissä (8.6.2016)
Gravgårdsföreningen Fridin hautausmaa Vöyrissä (14.6.2016)
Kaunissaaren hautausmaa Pyhtäällä (28.6.2016)
Köklot Gravplatsföreningin hautausmaahanke Koivulahdessa (6.7.2016)
Högsåran hautausmaa Kemiönsaaressa (6.7.2016)
Kalle Sipilän hautausmaahanke Pohjois-Pirkkalassa (29.7.2016)
Siltasalmen hautausmaa Saarijärvellä (22.8.2016)
Pitkäniemen sairaalan hautausmaa Nokialla (31.8.2016)
Asarias Makkosen hautausmaahanke Tottijärvellä (11.9.2016)
Heinolan Vapaa-ajattelijain hautausmaahanke Heinolassa (25.9.2016)
Hyrylän varuskunnan uusi ortodoksinen sotilashautausmaa Tuusulassa (6.10.2016)
Åbergin hautausmaa Helsingissä (4.12.2016)

Pääsivu Tiedotteet Palvelut Lehdet Uutisia ja artikkeleita
Kirkosta eroaminen Mitä uutta?