Helsingin Vapaa-ajattelijat ry (HVA, 45349; perustettu 2.3.1936) on Vapaa-ajattelijain liitto ry:n suurin jäsenyhdistys. Jäsenmäärä oli vuoden 2015 lopussa 415. 

Yhdistys oli aikoinaan pitkään ”kukkoslovakia”. Sen käytössä oli kauan Vapaa-ajattelijain liitto ry:n jäsenyhdistyksen mallisääntö, josta Patentti- ja rekisterihallituksen yhdistysrekisteri oli antanut ennakkotarkastuspäätöksensä 15.1.1996. HVA:n säännöiksi mallisäännöt rekisteröitiin 10.11.1997. 

Juha Kukkonen oli 25.10.1997 valittu liittoneuvoston toimesta Vapaa-ajattelijain liiton puheenjohtajaksi ja pääsi sen jälkeen täydellä höyryllä hajoittamaan liittoa. 

Näissä säännöissä on autoritaarinen kuosi, erityisesti jäsenien erottamisessa. Sääntöjen 7 §:n mukaan jäsenen erottamisesta päättää kaikissa tapauksissa yhdistyksen hallitus. Erotettu jäsen ei voi vedota erottamispäätöksestä mihinkään. 

Tavallisesti erottamisoikeus on hallituksen toimivallassa vain kun on kyse jäsenmaksun laiminlyömisestä ja muissa tapauksissa yhdistyksen kokouksella. 

Tämän kirjoittaja ei ole syytön autoritaariseen sääntömääräykseen. Olin itse laatimassa mallisääntöä Vapaa-ajattelijain liitossa ja myös hyväksymässä sitä HVA:n käyttöön. Koska vapaa-ajattelijayhdistyksissä yhdistysten hallituksiin voidaan valita yhtä hyvin asiansa osaavia ja harkitsevia ihmisiä kuin kaheleita ja hörhöjä, tällaista sääntömääräystä ei voida puoltaa näille yhdistyksille. 

Tämän kirjoittaja erotettiin HVA:sta 24.9.2002 erheellisin ja valheellisin perustein juuri tämän pykälän nojalla. Erottamista ei riitautettu tuomioistuimessa. 

Sääntömuutoksia mallisäännön pykäliin 4 ja 5 

”Kukkoslovakian” aikana, aina näihin päiviin saakka, HVA:n sääntöihin tehtiin vain pari pientä lisäystä. Pykälään 4 tehtiin lisäys: ”Jäseneksi voidaan hyväksyä varsinaisia jäseniä, nuorisojäseniä (alle 22-vuotias) ja varsinaisen jäsenen tai nuorisojäsenen kanssa samassa taloudessa asuvia perhejäseniä.” 

Tarkoituksena oli saada lisää nuorisojäseniä nimenomaan Prometheus-leirin tuki ry:n piiristä, mutta kukkosmeno ei montaa nuorta kiinnostanut. Perhejäsenistäkään ei ole kuulunut juuri mitään, mutta näitä voi jäsenistössä olla, koska heitä varten perustettiin jäsenluokkakin. 

Sääntöjen 5 pykälään tehtiin lisäys: ”Nuorisojäsenelle ja perhejäsenelle voidaan vahvistaa alennetut jäsenmaksut.” 

Nämä kaksi sääntömuutosta merkittiin yhdistysrekisteriin 6.11.2002. Sen jälkeen sääntömuutoksia ei tehty. 

Uusi sääntömuutos 

Kukkonen oli tullut HVA:n puheenjohtajaksi 11.2.1993. Kukkosvalta kumottiin syyskokouksessa 14.12.2008. Uudeksi puheenjohtajaksi valittiin Jussi K. Niemelä, mutta hallitukseen jäi vielä useampia ”kukkoslovakeja”. 

Niemelän puheenjohtajakaudella ei tehty sääntömuutoksia. Niemelä itsekin totesi joutuneensa hörhölahkon johtoon ja erosi kaikista luottamustehtävistään liitossa ja HVA:ssa 15.11.2010. Tämän jälkeen HVA:n toiminnassa on ollut vähemmän dramatiikkaa. Nyt yhdistysrekisterin käsiteltävänä on HVA:n sääntöjen muuttaminen kokonaan. Ilmoitus saapui viranomaiselle maaliskuussa. 

Yhdistys muuttaa nimensä (1 §) muotoon Helsingin seudun vapaa-ajattelijat ry. 

Aiemmin HVA:n tarkoituksena oli (2 § a)) ”koota sen toimialueella asuvat, vapaa-ajatuksellisen katsomuksen omaavat henkilöt yhdistyksen jäseniksi toimimaan yhteiskunnallisen ja oikeudellisen asemansa parantamiseksi, tieteellisen maailmankatsomuksen levittämiseksi sekä uskonnottoman kulttuurin kehittämiseksi”. 

Sääntömuutos hylkää vapaa-ajattelun. Sitä ei enää mainita lainkaan Tarkoitus ja toiminnan laatu pykälässä (2 §). On siirrytty paljon yleisemmille vesille, edistämään ”ihmisten yhdenvertaista kohtelua lainsäädännössä ja yhteiskunnassa”. Tärkeäksi koetaan uskonnon- ja omantunnonvapauden toteutuminen. Ateisminvapautta ei mainita. Yhdistys myös ”tavoittelee uskontoihin sitoutumattoman etiikan muotoutumista”. Tällaista etiikkaa ei siis vielä ole olemassa. Minkälaisen etiikan varassa yhdistys oikeastaan toimii? 

Sääntöjen mukaan yhdistys kuitenkin toimii ”uskonnottomien ihmisten yhdyssiteenä”. Ateistien syrjimistä ei oikeuteta. Myöskään uskovia ei tämän mukaan kaivata yhdistykseen. 

Maininta Prometheus-leireistä on poistettu säännöistä. 

Jäsenen erottaminen muuttuu tavanomaiseen suuntaan 

Uusien sääntöjen 3 §:ään on otettu määräykset jäsenten erottamisesta. Jäsenen erottamisoikeus on hallituksen toimivallassa vain, kun jäsenellä on enemmän kuin yksi vuosi jäsenmaksurästejä. Muissa tapauksissa erottamisoikeus on yhdistyksen kokouksella hallituksen ehdotuksesta. 

Pykälä 4 määrää maksuista. Nykysäännöissä ei ole muita maksuja kuin jäsenmaksu. Yhdistys on kuitenkin perinyt, ainakin takavuosina, jäsenhakijoilta ”kynnysrahaa” jo ennen kuin näitä on hyväksytty yhdistyksen jäseniksi. Uusissa säännöissä mainitaan jäsenmaksun lisäksi ”mahdollinen liittymismaksu”. Siitä ja jäsenmaksusta päättää yhdistyksen syyskokous. 

Nykysääntöjen mukaan jäsenmaksun maksamisesta voidaan vapauttaa ”esimerkiksi sairauden, työttömyyden ynnä muun sellaisen syyn perusteella kunakin maksukautena erikseen”. Uusien sääntöjen mukaan peruste jäsenmaksusta vapauttamiseen tai maksun alentamiseen on ”jäsenen ansiotason väliaikainen lasku”. 

Uusi määräys on lyhyempi, mutta ongelmallinen, eikä vapautuksen kestoa ole rajoitettu. Eihän kaikilla ihmisillä ole ansiotuloja ja jos on, niiden lasku voi olla pysyvää. Kun jäsenmaksu joka tapauksessa on vaatimaton, siitä vapauttaminen on turhaa. Jokainen tuntee pienestäkin jäsenmaksusta kitiseviä ihmisiä. Parempi, että nämä kitisevät jossakin muualla. 

Hallituksen koko supistuu 

Vajaa-ajattelijoille on ominaista laumahenkisyys mistä seuraa suurten hallitusten suosiminen. Nyt hallitukseen voi kuulua enimmillään 11 varsinaista jäsentä ja neljä varajäsentä. Uusien sääntöjen mukaan enimmäismäärä on yhdeksän varsinaista ja neljä varajäsentä. 

Muutoksia koollekutsumisajoissa 

Nykysäännöissä on maininta yhdistyksen ylimääräisistä kokouksista, joita koskee kahden päivän koollekutsumisaika. 

Uusissa säännöissä ylimääräisen kokouksen voi saada koolle yhdistyksen kokous, hallitus tai vähintään 1/10 yhdistyksen äänioikeutetuista jäsenistä. Viime tapauksessa ylimääräistä kokousta on vaadittava hallitukselta erityisesti ilmoitettua asiaa varten kirjallisesti. Kokous on pidettävä 30 vuorokauden kuluessa vaatimuksen esittämisestä. Tässäkään sääntökohdassa (8.4.) ei ole mainintaa seitsemää päivää lyhyemmistä koollekutsumisajoista. 

Liittokokousedustajien valitseminen 

Yhdistyksen liittokokousedustajien valitsemisen sääntömuutos määrää yhdistyksen kevätkokouksen tehtäväksi, mutta vain liittokokousvuonna. Kirjoitustapa vihjaa siihen suuntaan, ettei ylimääräisen liittokokouksen mahdollisuutta ole huomioitu. 

Aikaisemmin asiasta ei ollut sääntömääräystä. ”Kukkoslovakit” katsoivat edustamisen liittokokouksessa asiaksi, johon muita kuin yhdistyksen juntan eli hallituksen jäseniä ei voinut päästää sekaantumaan. Tietysti hallitus myös valitsi edustajat keskuudestaan. Tehty muutos on parannus kukkosmenoon verrattuna. Tavallinen rivijäsen voi sen ansiosta suoraan päästä vaikuttamaan yhdistyksen edustukseen keskusjärjestön liittokokouksessa. 

Sääntöjen muuttamista helpotetaan 

Nykyisin sääntöjä voidaan muuttaa 3/4:n määräenemmistöllä. Asia helpottuu, jatkossa vaadittu määräenemmistö on 2/3:a. 

Yhdistyksen purkamiseen vaaditaan edelleen 3/4:n määräenemmistö. 

Uusissa säännöissä ei ole mainittu aiemmin saavutettujen jäsenetujen turvaamista. Vaikka yhdistyslaki turvaa tämän, on hyvä tapa, että aiemmin saavutettujen jäsenetujen turva kirjataan sääntöjen loppuun. Muutoin epäluotettavat vajaa-ajattelijat voivat ”unohtaa” asian.

Kimmo Sundström