Suomen evankelis-luterilaisen kirkon ja Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnat elävät suurimmaksi osaksi verotuloilla. Suurin tulonlähde on seurakuntalaisten maksama tulovero, kirkollisvero. Verohallinto antaa vuosittain luettelon seurakuntien tuloveroprosenteista. Vuoden 2016 luettelo annettiin 24.11.2015. 

Evankelis-luterilaiset seurakunnat 

Tuloveroprosentit vaihtelevat näissä seurakunnissa 1,00-2,00:n välillä. Aikaisemmin prosentti saattoi olla yli kaksi, mutta tällä erää näin korkeita prosentteja ei löydy. Alhaisin prosentti (1,00) on kuudessa kunnassa: Espoo, Helsinki, Kaarina, Kauniainen, Turku ja Vantaa. 

Näiden lisäksi yhden prosentin kirkollisvero peritään Suomen saksalaisessa evankelis-luterilaisessa seurakunnassa ja Rikssvenska Olaus Petri församlingenissa. 

Ainakin Helsingin osalta veroprosentin nostoon on aihetta. Silloin rahaa riittäisi seurakuntayhtymän 20-sivuisen vuositilaston monistuttamiseen. Nyt raha ei riitä. 

Korkein veroprosentti (2,00) on näissä 15 kunnassa: Brändö, Eckerö, Föglö, Honkajoki, Karijoki, Kemiönsaari, Kihniö, Kristiinankaupunki, Kruunupyy, Kumlinge, Kyyjärvi, Kökar, Sottunga, Sund ja Vårdö. Kahdeksan näistä on Ahvenanmaan kuntia. 

Ortodoksiset seurakunnat 

Suomen ortodoksisessa kirkossa veroprosentit ovat selvästi korkeammat, 1,75-2,20. 53 kunnassa prosentti on 1,75. 

Korkein prosentti, 2,20, on 16 kunnassa: Enontekiö, Inari, Kemijärvi, Kittilä, Kolari, Pelkosenniemi, Pello, Posio, Muonio, Ranua, Rovaniemi, Salla, Savukoski, Sodankylä, Utsjoki ja Ylitornio. Lapin ortodokseja kannustetaan omavastuisuuteen eli maksamaan suurempi osa kirkkonsa kuluista. 

Lapin kunnissa myös kuntien tuloveroprosentit ovat korkeita. Kun kunnan ja seurakunnan tuloveroprosentti lasketaan yhteen, korkeimmat summat, 23,95 prosenttia, saadaan Posion ja Savukosken kunnissa. 

Kimmo Sundström