Helsingin seurakuntayhtymän Vuositilasto 2015 on pettymys ateistille. Niiden alueiden lukumäärä, joissa kirkkoon kuuluvuus (seurakunnan jäsenprosentti) on jo alle 50, ei kasvanut. Helsingin Mikaelin seurakunnan alue jäi seisomaan kynnykselle. Siellä kirkkoon kuuluvuus on tasan 50,0 prosenttia. 

Prosentti saadaan, kun seurakuntalaisten määrää verrataan alueen koko asukasmäärään. Asukasmäärät ovat Tilastokeskuksen tuottamia ennakkotietoja ajankohdasta 31.12.2015. Vuonna 2014 50 prosentin rajan alle pääsivät ensimmäisinä Paavalin ja Kallion seurakuntien alueet. 31.12.2015 Paavalin alueen prosentti oli 49,3 ja Kallion alueen prosentti 49,6. Jos ajatellaan eroliikkeen tapahtuvan sekä alueellisesti että ajallisesti tasaisesti, aivan näinä päivinä myös Mikaelin seurakunnan alue voidaan toivottaa tervetulleeksi tähän kerhoon. 

Seuraavaksi tähän kerhoon odotetaan Vuosaaren seurakunnan aluetta (nyt 52,6 %), Herttoniemen seurakunnan aluetta (nyt 53,0 %) ja Vartiokylän seurakunnan aluetta (nyt 53,3 %). 

Kirkkoon kuuluu 55,5 prosenttia kaupunkilaisista 

Koko yhtymän tasolla seurakuntalaisten jäsenprosentti painui 55,5:een (2014: 56,4 %). Vuosina 2010–2015 jäsenprosentti on alentunut vuosittain 0,9–2,2 prosenttiyksikköä, keskiarvon ollessa 1,4. Vuoden 2015 tulos oli selvästi ajanjakson heikoin. 

Läsnä olevasta kirkon jäsenistöstä 6,9 prosenttia oli ruotsinkielistä. 

Seurakuntien jäsenmäärät laskevat 

Yhtymään kuuluu 21 seurakuntaa, 18 suomenkielistä ja kolme ruotsinkielistä seurakuntaa. Suurin on Malmi (54.962 jäsentä) ja pienin suomenkielinen seurakunta Vartiokylä (9.524 jäsentä). Ruotsinkielisistä seurakunnista suurin on Johannes (11.657 jäsentä) ja pienin Matteus (5.851). 

15 seurakunnan jäsenmäärä laski ja kuuden nousi. Jäsenmäärän huippu, 401.879 jäsentä, saavutettiin vuonna 2001. Vuoden 2015 lopussa jäseniä oli 348.496, jäsenmäärä on laskenut 13,3 prosenttia huipusta yhteensä 14 vuodessa. 

Kuolleita enemmän kuin kastettuja 

Kuolleiden määrä oli kastettuja (ei sisällä aikuiskasteita) suurempi 16 seurakunnassa. Viidessä seurakunnassa kastettuja oli enemmän kuin kuolleita. Yhtymän tasolla kuolleita oli 757 enemmän kuin kastettuja. 

Kirkosta erosi 5.560 henkeä ja siihen liittyi 2.391 henkeä, joten nettoeroaminen oli 3.169. Tämä on peräti 45,1 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2014, jolloin nettoeroaminen oli 5.773. 

Lisäävä muuttoliike seurakuntiin oli 45.354 ja vähentävä muuttoliike 42.852, joten muuttovoittoa kertyi 2.502 henkeä. 

Kirkollisia vihkimisiä avioliittoon oli 1.310 ja siviilivihkimisiä 1.260. Vastoin vuosi sitten arvaamaani, siviilivihkimisten määrä ei ylittänyt 50 prosenttia kaikista vihkimisistä. Kirkollisia vihkimisiä oli edelleen 51 prosenttia ja siviilivihkimisiä 49 prosenttia kaikista vihkimisistä. Ateisti jää ihmettelemään, miksi siviilivihkimisten määrä on näin korkea, kun vähintään toinen kihlakumppaneista on kirkon jäsen. Tässä maallistuminen on edennyt pitkälle, kun kirkon palveluja ei enää aseteta suuremmassa määrin etusijalle. 

Missä eroliike on voimakkainta? 

Vertailtaessa seurakuntien jäsenmääriä 31.12.2014 ja vuoden 2015 erolukuja, selviää missä eroliike kirkosta on voimakkainta. Se on voimakkainta Kallion (2,60 %), Paavalin (2,24 %) ja Helsingin tuomiokirkkoseurakunnan (2,02 %) alueilla. Heikointa eroliike on Matteus församlingenin (0,88 %) ja Pakilan (0,94 %) seurakunnan alueilla. 

Korkein kirkkoon kuuluvuus 

Suomenkielisten seurakuntien alueilla keskimääräinen kirkkoon kuuluvuus on 56,9 prosenttia ja ruotsinkielisten seurakuntien alueilla 66,0 prosenttia. Keskimääräinen kuuluvuus jää 55,5 prosenttiin siitä syystä, että 21.460 asukkaan asuinpaikka on tuntematon. 

Korkeinta kirkkoon kuuluvuus on suomenkielisten seurakuntien osalta Pakilan (72,5 %) ja Munkkiniemen (68,2 %) alueilla, ruotsinkielisten seurakuntien osalta Matteus församlingenin (72,3 %) alueella. 

Paras kirkostaeroamisvuosi oli 2010. Tällöin 11.787 seurakuntalaista erosi kirkosta. Vuonna 2015 tulos oli alle puolet tästä eli 5.506 henkeä. 

Naiset eroavat enemmän kuin miehet 

Seurakuntayhtymä tuottaa myös tilaston kirkosta eronneista ikäryhmittäin ja sukupuolen mukaan. Ikäryhmiä on seitsemän. Naiset ovat enemmistö kaikissa muissa ikäryhmissä paitsi 30–39-vuotiaissa. 

Kirkosta erotaan vähiten ikäryhmässä 15–17-vuotiaat, vain 64 eroa. Eroinnokkuus keskittyy voimakkaasti ikäryhmään 18–29-vuotiaat (2.336 eroa). Vielä 30–39-vuotiaiden ikäryhmässä erointoa riittää (1.387 eroa), jonka jälkeen se vaimenee. 5 506 seurakunnan jättäneestä 51,09 prosenttia oli naisia, 48,99 prosenttia miehiä. 

Kirkkoon liittyneissä naiset ovat enemmistö kaikissa ikäryhmissä. Täysi-ikäisinä kasteen kautta kirkkoon liittyi 55 henkilöä. 

Vuoden 2014 muutosvauhdilla evankelis-luterilaiset olisivat jääneet vähemmistöksi Helsingissä jo vuonna 2019. Koska eroliike heikentyi vuonna 2015, tämä tuskin toteutuu. Nyt arvaan, että tämä tapahtuu vasta vuonna 2021. 

Kimmo Sundström

Lue myös

Kirkkoon kuuluvuus Helsingissä