Vapaa-ajattelijain liitto ry:n vuoden 2014 tilinpäätöksestä julkaistiin uutinen ja erittely aikaisemmin (Vapaa-ajattelijain liiton tilinpäätös vuodelta 2014 (21.6.2015)). Lukija tekee hyvin, jos lukee nyt uudelleen tämän kirjoituksen. Kirjoituksessa ei kyetty monin paikoin tarkemmin erittelemään varojen käyttöä, koska liitto raportoi asiat puutteellisesti. 

Liiton valtionapuselvitys vuoden 2014 kulttuurilehtituesta saapui opetus- ja kulttuuriministeriöön yli kaksi kuukautta myöhässä, 6.7.2015. Selvityksen antoi 5.7.2015 taloudenhoitaja Maarit Fredlund. Koska raportointi oli puutteellista, ministeriön taloustarkastus pyysi liitolta lisäselvityksenä pitkän tuloslaskelman ja sai sen 8.7.2015. 

Tässä kirjoituksessa kerrotaan monista niistä talousasioista, jotka liitto tahtoi pimittää yleisöltä, jäseniltään ja liittovaltuutetuiltakin, jotka 16.5.2015 tilinpäätöksen hyväksyivät. Tilinpäätöksen hyväksyminen valtuutetuille annetun tiedon nojalla kertoo löperyydestä. Valtuutettujen tulee kiinnittää asiaan enemmän huomiota erityisesti, kun liittohallitus tekee ennätyksellisiä alijäämiä. 

Tiedotustoiminta 

Tarkastellaan tuloslaskelmaa pääluokittain. Tiedotustoiminnassa huomio kiinnittyy siihen, että opintotoimintaan oli budjetoitu pääluokan suurin kulu, -10.000 euroa, mutta siihen käytettiin 0,00 euroa. Näitä tapauksia tulee vastaan useamminkin. Tämä kuvaa budjetoinnin ja suunnitelmien mielettömyyttä verrattuna toteumaan. 

Kalliin mediaseurannan kuluiksi paljastuu -4.191,20 euroa. Tämä ostopalvelu oli pääluokan suurin menoerä. Yhteensä kulut olivat -14.117,56 euroa. 

Vapaa Ajattelija -lehden tuloista ja kuluista kerrottiin jo aiemmin. Lehti on nykyisin erotettu omaksi pääluokakseen mikä onkin selkeää. 

Avustukset 

Tässä pääluokassa muuhun kuin kaupalliseen juhlapuhujatoimintaan oli budjetoitu -2.000 euroa, mutta siitä käytettiin vain -150 euroa. Sen sijaan kaupallisen Prometheus-seremoniat Oy:n juhlapuhujatoiminnan tukemiseen ohjattiin -5.725 euroa. Poikkeama talouarviosta on räikeä, samoin ero ei-kaupallisen ja kaupallisen toiminnan rahoituksessa. 

Hautausmaa-avustuksista käytettiin vain noin kolmannes (budjetti -4.000 euroa; käytetty -1.353,77 euroa). 

Myöskään paikallistoiminnan tukemisessa budjetti ei toteutunut lainkaan. Tarkoitukseen oli budjetoitu -5.000 euroa, mutta hallitus käytti -12.401,89 euroa. Jos rikkaan Helsingin Vapaa-ajattelijat ry:n (HVA) saamaa avustusta Uskomaton-lehden julkaisemiseen olisi leikattu -4.000 eurosta -1.000 euroon, olisivat liiton kulut painuneet alle -10.000 euron. 

Kansainvälinen toiminta 

Pitkästä aikaa pääluokassa oli muitakin kuin kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksukuluja. Nyt vierailut ulkomaille maksoivat -884,87 euroa ja jäsenmaksut ulkomaille olivat -561,31 euroa eli pääluokan kulut yhteensä -1.446,18 euroa. 

Toiminnanala on silti surkastunut. Esim. yhtään kuluja ei syntynyt ulkomaisten vapaa-ajattelijain vierailuista Suomeen. Tietääkseni vierailuja ei ollut. Mitä nähtävää tai opittavaa Suomessa olisi? 

Toimisto 

Toimitilasta saatiin vuokraa HVA:lta 160 euroa/kk eli 1.920 euroa. Vuokran pitäisi olla vähintään 200 euroa/kk eli 480 euroa oli liiton piilotukea rikkaalle HVA:lle. Jäsenyhdistysten tasavertaisen kohtelun näkökulmasta tämä on ongelmallista. Piilotuki on jatkunut kauan. 

Toimitila on miltei tyhjän panttina ja kallis menoerä liitolle. Vastike-, varasto-, sähkö-, vesi- ja vakuutuskulut olivat yhteensä -5.285,83 euroa. Koko pääluokan nettokulut olivat -12.897,88 euroa. 

Hallinto 

Hallinnon tulopuolella on 5.029,64 euroa työllistämistukia ja 1.950,00 euroa liittokokoustuottoja. 

Henkilöstökulut olivat yhteensä -29.090,17 euroa, joista toimiston palkkakulut -23.166,00 euroa. 

Vuoden 2005 liittokokous maksoi -4.636,77 euroa, vuoden 2008 liittokokous -8.000 euroa ja sitten pamahti: Vuoden 2011 liittokokous maksoi -16.986,70 euroa. Imagofasistit eivät pihistele hallintokuluissa ja kannattajiensa kestityksessä. Vuonna 2014 he panivat silti paremmaksi. Liittokokouksen kulut olivat -20.441,09 euroa! Kasvua tuli komeat 20,3 prosenttia vuoteen 2011 verrattuna. 

Vaatimattoman yhdistyksen kirjanpidon ja tilintarkastuksen hinta on myös käsittämätön. Siihen oli budjetoitu -4.500 euroa, mutta kulut olivat -9.188,50 euroa. Ollessani itse taloudenhoitajana, tein myös kirjanpidon ja tilinpäätöksen ilman eri korvausta. Tilintarkastuksen hinta oli tällöin muutama sata euroa. 

Hallinnon nettokulut olivat yhteensä -67.103,22 euroa. 

Varainhankinta 

Liittomaksutuotot olivat 13.800 euroa. Määrä jäi paljon budjetoidusta (18.000 euroa). Jäsenmaksunsa maksaneiden jäsenten osalta jäsenyhdistykset tilittivät 10 euroa liitolle. Kertymä rysähti nyt kriisivuoden 2005 (”kukkoslovakien” muodollinen valtaannousu) kertymänkin (14.736 euroa) alapuolelle. Näin heikkoa kertymää saa hakea kaukaa menneisyydestä, ainakaan vielä vuosilta 1996-2013 näin alhaista kertymää ei löydy. Valopuolena on, että jäsenyhdistysten omaan käyttöön jäi nyt enemmän varoja. 

Varainhankinnassa oli 106,65 euroa muita tuottoja. Arvelin kesäkuussa, että ne voisivat olla lahjoituksia. Nyt pitkä tuloslaskelma kertoo, että lahjoituksia oli 45 euroa ja myyntituloja 61,65 euroa. Lahjoitusten määrä oli 0 euroa vuonna 2011, -35,00 (jostain syystä todellakin negatiivinen luku) euroa vuonna 2012 ja vuodelta 2013 niiden määrä pimitettiin. Taso on kuitenkin sama. Se kuvaa liiton herättämää luottamusta lahjoituksen saajana. Varainhankinta tuotti yhteensä 13.906,65 euroa. 

Sijoitus- ja rahoitustoiminta pitää liittoa taloudellisesti pystyssä. Vuokria saatiin 77.472,23 euroa sekä korko- ja osinkotuloja 216,55 euroa. Menopuolella ostopalvelu, hallinnointiturva, maksoi -6.303,76 euroa, sekin selvästi budjettia (-5.000 euroa) enemmän. Kun liitto ei osaa eikä välitä hoitaa hallinnointia itse, kulut ovat muhkeat. Nettoa pääluokasta kuitenkin jäi 48.224,02 euroa. 

Tässä vaiheessa tuloslaskelmaa kulujäämä oli -65.285,33 euroa. 23.000 euron valtion yleisavustus ei riittänyt nostamaan tilikauden alijäämää lähellekään nollaa. Alijäämäksi jäi ennätykselliset -42.285,33 euroa. Hallitus köyhdyttää liittoa. 

Uuden aineiston perusteella voidaan antaa myös yksi uusi vertailuluku, jota tilinpäätösarviossa ei kesäkuussa voitu laskea. Luvut on saatu vertailemalla vuosien 2002 ja tarkasteluvuoden lukuja. Yksi vertailuluvuista on ollut liiton toimiston välittömät palkkamenot. Vuonna 2002 ne olivat -25.667,63 euroa (25,6 prosenttia kaikista menoista). Vuonna 2014 nämä menot olivat -18.136,36 euroa (työllistämistuki vähennetty) (10,5 prosenttia kaikista menoista). 

Palkkamenot ovat pienentyneet, koska toiminnan luonne on muuttunut ja surkastunut. Liiton palveluksessa oli enää yksi osa-aikainen työntekijä, jonka työaika oli 30 tuntia viikossa. 

Vuodesta 2012 välittömien palkkamenojen suhteellinen osuus on sekin noussut viisinkertaiseksi. Vuonna 2012 ne olivat -3.879,31 euroa eli 2,1 prosenttia liiton kaikista menoista. Asiaan on ehkä vaikuttanut liittokokous, jota ei ollut vuonna 2012. Se voi aiheuttaa enemmän palkkamenoja.

Kimmo Sundström