Tänä vuonna Helsingin Vapaa-ajattelijat ry:n (HVA, 45349; perustettu 2.3.1936) julkaisema Uskomaton-lehti ilmestyi Voima-lehden numeron 8/2015 liitteenä lokakuussa. Tälläkin kertaa lehti on lempinimensä (Uusmunaton) veroinen. Liitteen laajuus on taas 16 sivua, josta vapaa-ajattelijain aineistoa on 14 sivua. 

Naiset ovat kadonneet kirjoittajakunnasta. Viime vuonna lehteen kirjoittivat vielä alkukesästä Kaisa Robbins ja Sarita Vihersalo-Karén. Pian sen jälkeen he ottivat etäisyyttä vajareihen ja perustivat 11.6.2014 yhdessä Markku Pääkkösen kanssa Uskonnottomat Suomessa ry:n (212952). 

Kirjoittajien määrä on pudonnut 11:stä kolmeen, jos Jari-Pekka Peltoniemeä ei lueta mukaan, sillä hänen laatimansa kirja-arvio Aila Ruohon uudesta kirjasta Vartiotornin varjossa on lainattu muualta. Peltoniemi ei ole vajari, entinen jehovantodistaja kylläkin. Kirjoitusten määrä on pudonnut 14:stä kahdeksaan, jos Peltoniemen kirja-arviota ja Esa Ylikosken Vapaa Ajattelijassa jo aiemmin julkaistua kirja-arviota ei lasketa mukaan. Jape Lovén (päätoimittaja), Esa Ylikoski ja Kimmo Laine laativat lehden kolmisin. Lehden taittoi Heidi Friman. Taitto on taas hyvä ja ilmeikäs. Kuvituksesta vastasivat Laine ja Pertti Jarla. Voin kehua kuvitusta, sillä kirkkorakennusten kuvia ei ole. Oikolukijasta ei tässä numerossa ole mainintaa, mutta jälki on huolellista ja painovirheitä on vähän. Erikseen kiitos siitä, ettei Pro-Kuppaus Oy:n mainosta ole tässä lehdessä. 

Jumalanpilkka 

Lehden varjopuolena on, että siinä on vähän uutta asiaa. Jumalanpilkka-juttu (s. 2–3) mainitsee Erkki Valan ja Hannu Salaman tapaukset. Jumalanpilkasta kumpikaan ei istunut päivääkään vankilassa. Miksei kirjoitettu niistä ateisteista, jotka oikeasti istuivat vankiloissa? 

Yhteinen katsomusaine 

Kimmo Laine on kirjoittanut koko sivun jutun (s. 8) yhteistä katsomusainetta koskevasta kansalaisaloitteesta. Sen lanseerasivat lehden mukaan kolme opettajaa (itse aloitteen mukaan vireillepanijoita oli viisi). 

Heidän mielestään uskonnon opetusta eri ryhmissä on vaikea ymmärtää. Minä ymmärrän sitä hyvin. On vaikea oppia mitään uskontoa, jos siihen ei anneta syventyä omassa ryhmässä. Tällainen opetus olisi jotakin muuta kuin uskonnon opetusta. 

Lisäksi sanotaan, että varsinkin pienten oppilaiden erottelu eri ryhmiin luo turhia jännitteitä. 

Uskonnot ja uskonnon opetus luovat aina jännitteitä. Tärkein seikka on, että uskonnoissa operoidaan seikoilla, joilla ei ole tarkoitetta ulkoisessa todellisuudessa. Jos uskontoa yleensä opetetaan koulussa, on turvallisempaa ja tehokkaampaa oppia uskontoa samanuskoisten ryhmässä. Esim. kristittyjen, muslimien ja ateistien sullominen samaan opetusryhmään aiheuttaa sotkua ja väittelyä. Pääasia eli oppiminen ei toteudu parhaalla tavalla. Jutun kuvassa olevat opettajat voivat olla niin nuoria, etteivät he ole koskaan opettaneet uskontojen historiaa ja siveysoppia. Eikö heillä ole mitään käsitystä sekaryhmäopetuksen ja yleensä tällaisen oppiaineen monista vaikeuksista? 

Vielä tekijät arvostelevat sitä, että oppilasta koskeva yhdyskuntatieto tulee väestörekisteristä kouluille. Tässä on tietysti perää. Mutta valtiota pitäisi kokonaan kieltää keräämästä, tallentamasta ja käyttämästä tällaista tietoa kenestäkään. Ei Väestörekisterikeskus kerää tietoja siitäkään, mitä poliittista puoluetta ihmiset kannattavat vai kannattavatko mitään. 

Silloin uskonnonopetus voitaisiin poistaa julkisesta koulusta kokonaan, samoin elämänkatsomustiedon (ET) opetus. Tähän on vielä matkaa. Opettajat eivät näytä tietävän kuinka voimakas ase yhdyskuntain järjestelmä valtion käsissä on ja mitä kaikkia etuoikeuksia sen kautta kanavoidaan. 

Kansalaisaloitteen tekijät kertovat avoimesti, että heidän tavoitteenaan on ”suunnitella uusi aine puhtaalta pöydältä eikä niinkään perustaa sitä minkään edeltävän opetussuunnitelman tai oppiaineen päälle”. 

Tässä puhuvat Pelle Pelottomat. Pois tieltä kristinusko, islam ja myös 30 vuoden opetushistorian omaava ET, samoin kristityt, muslimit ja uskonnottomat. Kouluopetuksen tulee olla sellaista kuin opettajat haluavat, Pelottomat tuntuvat ajattelevan. Ei välitetä oppilaiden vanhempien tai oppilaiden oikeuksista tai tarpeista. Tämä on vaihtoehtojen ja kilvoittelun tappamista. Todelliseksi vaihtoehdoksi jäisi vain koko katsomusopetuksen poistaminen koulusta. Ateisteille tämäkin vaihtoehto sopisi vallan hyvin. 

Tätä kirjoitettaessa 13.8.2015 päivätty aloite on saanut 8 210 kannatusilmoitusta, kun niitä tarvittaisiin 50 000. Nykyiset vähemmistöopetukset säilynevät vähintään 2020-luvulle. Ainakin uskonnoton ja islamilainen vähemmistö voivat vahvistua siihen mennessä siinä määrin, ettei vähemmistöjä enää kyetä tallaamaan. Jo nyt islamia opiskelevia oppilaita on enemmän kuin ortodoksista uskontoa opiskelevia oppilaita. Kun tarkastellaan Suomen historiaa vuodesta 1809 alkaen ja otetaan huomioon, että Suomen ortodoksinen kirkko on pienuudestaan huolimatta valtiokirkko, on vaikea kuvitella, että ortodoksinen uskonnon opetus lopetettaisiin. 

Paljon riippuu siitä, minkä linjan valtakirkko ottaa. Toistaiseksi sillä ei ole virallista kantaa aloitteeseen, mutta siihen on suhtauduttu varoen, jopa epäilevästi. Poliitikot joutuvat miettimään myös sitä, voitaisiinko kaikki vähemmistöoppilaat pakottaa yhteiseen katsomusaineeseen, jos nämä eivät sitä halua. Jos oppilaiden vanhemmat eivät päästä lapsiaan tällaiselle tunnille, seuraa vaikeuksia. Voidaan kysyä, onko koko aine enää tarpeellinen vai voitaisiinko tarvittava opetus antaa esim. historian ja yhteiskuntaopin yhteydessä. 

ET:tä kaikille 

Esa Ylikoski toistelee (Vapaa-ajattelijat: ET-opetus avattava kaikille, s. 9–10) taas Vapaa-ajattelijain liiton kantaa, jonka mukaan ET-opetukseen saisi tulla kuka hyvänsä oppilas. Edellä mainittua kansalaisaloitetta liitto ei sentään tue, muttei vastustakaan. 

Vapaa-ajattelijain liitto esittää itsensä kirkkoon kuuluvien oppilaiden ja perheiden oikeuksien laajentajana vaarantaen samalla ET-opetuksen laadun. On virhe kertoa muille tietävänsä, mikä on näille parasta. Ylikoski myös sanoo, että ET:n avaaminen kaikille vahvistaisi yhdenvertaista kohtelua. Kuitenkaan uskonnottomat oppilaat eivät pääsisi opiskelemaan vähemmistöuskontoja. Näin vain yksi vähemmistöopetus voitaisiin miehittää evankelis-luterilaisilla oppilailla. Mitä yhdenvertaista kohtelua tässä on? 

ET:n muuttaminen tällaiseksi aineeksi vaatisi, että uskonnollisiin yhdyskuntiin kuulumattomista tulisi suurin kansanosa. Tämä ehkä tapahtuu, muttei ainakaan 2020- eikä 2030-luvuilla. Asia ei ole ajankohtainen. 

Ylikoski on kuitenkin tiedostanut monet vallitsevat ongelmat koulussa eikä kannata ET:n lopettamista, jos yhteinen katsomusaine tulisi kouluihin. 

Sekulaareja uudistustavoitteita 

Sivulla 14 on 11 kohtainen luettelo uudistustavoitteista. Vaaditaan luovuttavaksi lasten rekisteröimisestä uskonnon mukaan väestörekisterissä. 

Miksei vaadita tämän tiedon rekisteröinnin lopettamista kaikkien osalta? 

Valtion ja kirkon suhde pitäisi uudistaa yhdenvertaisuuden pohjalta. 

En ymmärtänyt tavoitteen muotoilua. Pitäisikö valtion ja kirkon olla yhdenvertaisia vai mitä? 

Avioliittoon vihkimisoikeuteen vaaditaan yhdenvertaista käytäntöä. 

Aikaisemmin liitto vaati uskonnottomien katsomusyhteisöille samanlaista avioliittoon vihkimisoikeutta kuin uskonnollisille yhdyskunnille. Nyt tavoite on ilmaistu samalla tavalla kuin ateistiyhdistykset ovat kauan vaatineet. Ateisteille yhdenvertaisuus ei kuitenkaan tarkoita mitä hyvänsä yhdenvertaisuutta vaan se saavutetaan, kun siviiliavioliitto tulee avioliiton ainoaksi muodoksi. Uskonnot ja muut katsomusyhteisöt voivat tämän ytimen ympärille kehittää kaikkea muuta kulttuuria, jonka näkevät tärkeäksi. 

Vaikka kirkostaeroamissesonki on loppuvuonna, lehdessä ei ole juttua eroakirkosta.fi-palvelusta, ei edes mainosta. Tämä palvelu on parasta, mitä vajarit ovat keksineet viimeisen 12 vuoden aikana. Vasta muutama päivä sitten ohitettiin 25 000 eron pyykki tänä vuonna. Palvelu tarvitsisi lisää vauhditusta. Vuoden erosumman tähtäimen tulee olla 80 000 erossa. Tähän on päästy vain kerran, vuonna 2010. En ole havainnut uusia keinoja eroliikkeen vauhdittamiseksi.

Kimmo Sundström