NÄRPIÖN AFTONVILA (3.10.2015)


Kunnallishallinto perustettiin Närpiöön 1867. Kaupunki Närpiöstä tuli 1.1.1993. 

Närpiössä, Nämpnäsin (alunperin Niemenpää) kylässä, on yksityinen Aftonvila-niminen hautausmaa. Se sijaitsee Närpiön keskustasta Strandvägeniä (seututie 673) pitkin noin yhdeksän kilometriä luoteeseen, Sandhedsvägenin varrella, tien länsipuolella, pienen lammen pohjoispuolella. 

    Aftonvila-tila, jolla hautausmaa on, on viisikulmio. Kaakkois- ja eteläsivu rajoittuvat lampeen. Huoltorakennus on merkitty karttaan pohjoissivulle suorakulmiona. ©Maanmittauslaitos, lupa nro 3309/MML/15, Kiinteistörajat ©Maanmittauslaitos lupanro 3309/MML/15.

Hautausmaayhdistys 

Hautausmaayhdistys, Närpes västra gravgårdsförening r.f. (25426), hoitaa hautausmaata. Sen perustamiskirja allekirjoitettiin 20.2.1935. Perustajat olivat: 

(1) Anders Edvard Andersson (s. 25.12.1874); 
(2) Karl Oskar Eriksson Talldin (s. 4.3.1878); 
(3) Karl Johan Anders Henriksson Martens (s. 1.2.1884); 
(4) Karl Konrad Karl-Henriksson Söderholm (s. 19.10.1904) ja 
(5) Karl Otto Adriansson Sten (s. 10.12.1881). 

Kaikki viisi miestä olivat syntyneet Närpiössä. Hautausmaata kutsutaan usein baptistihautausmaaksi. Kaksi perustajajäsentä olikin kuulunut aiemmin Närpiön baptistiseurakuntaan. Andersson oli siirtynyt siviilirekisteriin tästä baptistiseurakunnasta 14.4.1926 ja Sten samasta seurakunnasta 14.2.1926. Kaikki muutkin perustajajäsenet kuuluivat siviilirekisteriin. Talldin oli eronnut Närpiön evankelis-luterilaisesta seurakunnasta 3.2.1926, Martens samasta seurakunnasta 16.2.1935 ja Söderholm samasta seurakunnasta 27.12.1934. Andersson oli saarnaaja, Talldin, Söderholm ja Sten talonpoikia. 

    Vankat portinpylväät etusivulla, niiden välissä paksu rautaketju.

Säännöt 

Yhdistyksen tarkoituksena oli perustaa, omistaa ja ylläpitää hautausmaata Nämpnäsin ja lähiympäristössä olevien kylien vainajia varten. Hautausmaa sijaitsi talonpoika Karl Ruben Hansson Lindénin ja tämän vaimon Johanna Elvina Lindénin luovuttamalla alueella näiden omistamalla Hedfolk-tilalla rno 6:3 Jossfolkin verotaloa nro 6 (2 §). Yhdistyksen jäsenyys ei riippunut uskonkatsomuksesta (trosåskådning) (3 §). Maksut olivat kaikille samat ja hautapaikka luovutettiin myös ei-jäsenelle. Maksusta päätti hallitus (6 §). Hallitukseen kuului puheenjohtaja ja kolme varsinaista jäsentä sekä yksi varajäsen. Hallitus valitsi keskuudestaan varapuheenjohtajan, sihteerin ja rahastonhoitajan. Jokaisen uskonryhmän oli oltava edustettuna hallituksessa täyden oikeudenmukaisuuden takia (7 §). Jos yhdistys purkautuisi, sen varat menisivät hautausmaan hyväksi (14 §). Päätös koskien sääntömuutosta tai purkautumista ei ollut pätevä niin kauan kuin kymmenen yhdistyksen jäsentä sitä vastusti (15 §). 

Hallitus 

Kaikki viisi perustajaa valittiin myös hallitukseen. Varajäsen oli Sten. Perustamisilmoituksen allekirjoitti Närpiössä 11.2.1935 Andersson, joka oli joukon vanhin. 

    Etusivun aitaa portin oikealla puolella. 

Rekisteröinti 

Perustamisilmoitus saapui viranomaiselle 20.3.1935. Yhdistys rekisteröitiin 14.5.1935. 

Yhdistys on sen jälkeen tehnyt hyvin vähän ilmoituksia yhdistysrekisterille. Tuorein ilmoitus on päivätty 13.6.1990. Siinä Max Forsén ilmoittaa, että yhdistyksen nimenkirjoittajat ovat puheenjohtaja Max Henrik Forsén ja sihteeri Ernst Harry Lassfolk, molemmat Närpiöstä. Nimenkirjoittajien muutos rekisteröitiin 26.10.1990. Ainakin Forsén on edelleen yhdistyksen johdossa. 

Tila 

Tila Aftonvila (545-411-6-11) lohkottiin Hedfolk-tilasta (545-411-6-6), jonka pinta-ala oli 51,66 hehtaaria. Aftonvila-tilan pinta-ala on 0,5661 hehtaaria ja tila rekisteröitiin 12.11.1935. Hautausmaayhdistys omistaa tilan. Tilalla on oikeuksia useisiin yhteisiin maa-alueisiin. Joitakin tilusjärjestelyä tapahtui 1982. 

Hautausmaan perustamislupahakemus 

Närpes västra gravgårdsförening r.f. haki (22.3.1937/31.3.1937 VN AD (1095/225), AD (426/103) 1937 OPM, SVA) lupaa perustaa hautausmaa. Hakemuksen jätti 30.3.1937 varatuomari Otto Törnvall ja se merkittiin saapuneeksi 31.3.1937. Siinä perustamislupaa haettiin yhdistyksen omistamalle Aftonvila-kiinteistölle nro 6:11 (manttaali 0,0010) Hedfolkin osuudella 6:6 (manttaali 0,0870) Jossfolkin verotaloa nro 6 Nämpnäsin kylässä. Hakemuksen allekirjoittivat Anders Andersson (pj) ja Karl Martens (sihteeri). 

Valtakirjan asiaa varten allekirjoittivat 11.3.1937 Andersson ja Martens ja sen todistivat oikeaksi Georgina Erickson ja Konrad Udd. 

Betania-rukoushuoneella, Nämpnäsissä, oli 11.3.1937 pidetty kokous, jossa olivat läsnä Anders Andersson, Oskar Eriksson, Ruben Lindén, Otto Sten, K. J. Martens, Hugo Wikström, Anders Bäck, Bernhard Palm ja Markus Källberg. Kokouksen puheenjohtajana toimi yhdistyksen puheenjohtaja ja sihteerinä yhdistyksen sihteeri. Päätettiin, että yhdistys ylläpitää alueen hautausmaana ja hautausmaan asianmukaisessa kunnossa. 

    Huoltorakennus hautausmaan oikealla sivulla.

Lääkärin lausunto 

Lääkärin tarkastus alueella oli tehty 30.10.1934. Lausunnon antoi Hugo Forssell Kristiinankaupungissa 30.10.1934. Sen mukaan alue muodosti noin puolet Ruben Lindénille kuuluvasta metsäpalstasta, joka kasvoi yksinomaan mäntyä. Maa oli kuivaa ja maaperä koostui karkeammasta ja hienommasta hiekasta. Vedenottopaikkoja tai asuntoja ei ollut läheisyydessä. Näin hautausmaan perustamisesta ei ollut terveydenhoidollista vaaraa. Paikka oli muutoinkin erityisen sopiva hautausmaaksi. 

Lainhuuto 

Lainhuutoa Aftonvila-kiinteistöön oli yhdistykselle hakenut sen asiamies, poliisikonstaapeli Viktor Valsberg. Tämä tapahtui Närpiön pitäjän lakimääräisillä talvikäräjillä Närpiön tuomiokunnassa, Juthmanin tilalla, Näsbyssä 21.3.1936 (§ 38). 

Tällöin esitettiin kauppakirja, jolla Karl Ruben Lindén ja hänen vaimonsa Elvina Lindén myivät omistukseensa 12.4.1928 tulleesta Hedfolk-kiinteistöstä rno 6:3 Jossfolkin verotaloa nro 6, kiinteistön metsäpalstasta, yhdistykselle 0,5 hehtaarin maa-alueen tilan pohjoisrajalla hautausmaaksi. Kauppasumma oli 500 markkaa, joka oli maksettu ja kuitattiin. Kauppakirja oli allekirjoitettu Nämpnäsissä 2.11.1934. Sen todistivat oikeaksi Karl Söder ja Victor Mahns. Kihlakunnan oikeuden 15.10.1934 määräämänä julkisena kaupanvahvistajana oli Oskar Vinter ja kaupanvahvistajan todistajana Maria Hellgren. 

Kun yhdistyksen hallituksen jäsenet kaikki kuuluivat siviilirekisteriin, käy asiakirjoista ilmi, että myös maa-alueen myyjä päätti näihin aikoihin erota kirkosta. Karl Ruben Hansson Lindén (s. Jossfolk) oli talonpoika, syntynyt 8.3.1888 ja muuttanut siviilirekisteriin 14.1.1935 Närpiön evankelis-luterilaisesta seurakunnasta. 

    Aitaus roska-astioille. Sen takaseinällä työkaluteline.

Todistus osituksesta 

Kihlakunnanoikeus oli antanut lakimääräisillä talvikäräjillä 14.4.1928 (pöytäkirjan § 119) Lindénin pariskunnalle kiinnekirjan Hedfolk-tilaan rno 6:6. 

Hedfolk-tila ositettiin 28.9.1935 (toimitus nro 42442) ja rekisteröitiin eli merkittiin maarekisteriin Vaasan läänin maanmittauskonttorissa 12.11.1935. Osituksen toimitti maanmittausinsinööri Väinö Pitkänen. Lohkomalla syntyneen Aftonvila-tilan osaluvuksi koko talosta tuli 0,0026, manttaaliksi 0,0010 ja pinta-alaksi 0,538 hehtaaria. 

Kartan laati 1935 Väinö Pitkänen. 

    Muovipenkki. 

Kirkkovaltuutettujen lausunto 

Opetusministeriöstä Antti Inkinen pyysi asiassa 12.4.1937 lausuntoa Porvoon tuomiokapitulilta. 

Ensin kirkkovaltuutetut olivat pitäneet kokouksensa 2.2.1937 ja antaneet yksimielisen lausuntonsa. Sen mukaan Närpes västra gravgårdsförening r.f. muodostui siviilirekisteriin kuuluvista henkilöistä, jotka olivat eronneet kirkosta. Seurakunta vetäytyi kaikesta vastuusta ja kaikista kuluista, jotka koskivat hautausmaata. Jos joku Närpiön evankelis-luterilaisen seurakunnan jäsen sallitaan tulla haudatuksi hautausmaahan, ei se aiheuta mitään muutosta tämän velvollisuuteen osallistua seurakunnan oman, ”laillisesti järjestetyn ja vihityn” hautausmaan ylläpitoon. 

Närpiön kirkkoherranviraston lausunnon Porvoon tuomiokapitulille antoi 10.5.1937 kirkkoherra Nordlund. Hän yhtyi kirkkovaltuutettujen lausuntoon ja lisäsi vielä oman näkemyksensä asiassa: ”... samt dessutom anser, att ingen evangelisk-lutherska kyrkans i Finland präst bör äga rätt, än mindre skyldighet, att å den ifrågavarande för från kyrkan utträdda personer avsedda begravningsplats förrätta ingen jordfästning eller annan kyrklig akt.” 

Tuomiokapitulin lausunto 

Lopuksi Porvoon tuomiokapituli antoi lausuntonsa Porvoossa 27.5.1937. Sen antoi piispa Max von Bonsdorff eikä asiaan ollut huomauttamista. Tuomiokapituli kuitenkin katsoi, että perustamislupa tulisi myöntää välipuheella, ettei Närpiön seurakuntaa velvoiteta mihinkään taloudelliseen vastuuseen hautausmaan perustamisesta tai hoidosta. Lisäksi, jos seurakunnan jäsenien ruumiita annetaan haudata puheena olevalle hautausmaalle, nämä jäsenet ovat velvolliset ottamaan osaa Närpiön seurakunnan yleisen hautausmaan ylläpitoon. 

    Vesipiste. Takana lampi, josta vesi pumpataan.

Vaasan maaherran lausunto 

Antti Inkinen opetusministeriöstä pyysi 1.4.1937 lausuntoa Vaasan läänin maaherralta. Maaherra K. V. Martonen vastasikin jo 3.4.1937. Hänellä ei ollut huomauttamista hakemusta vastaan. 

Päätös 

Myönteinen päätös annettiin 4.6.1937. Ehtona oli, ettei Närpiön evankelis-luterilaiselle seurakunnalle koidu mitään taloudellista vastuuta hautausmaan perustamisesta ja hoidosta. Lisäksi, jos joku Närpiön evankelis-luterilaisen seurakunnan jäsen haudattaisiin kyseessä olevalla hautausmaalle, tämä ei muuttaisi mitenkään hänen velvollisuuttaan ottaa osaa sanotun seurakunnan oman hautausmaan ylläpitoon (Päätöskonseptit 4.6.1937). 

Hautausmaa 

Kirjoittaja vieraili hautausmaalla 13.7.2015. Sisäänkäynti on tien puolella. Tätä sivua kutsutaan tässä etusivuksi. Pinta viettää etusivulta kohti takasivua ja kohti oikeaa sivua. Maan korkein kohta on vasen etukulma. 

Alue kasvaa mäntymetsää, joukossa muutama pienempi kuusi. Hautausalueellakin on muutama isompi mänty, mutta joitakin puita on myös kaadettu. Oikealla sivulla ja sen takana on lehtipuitakin, koivuja ja haapoja. 

Hautausalueella maaperä on kuivaa hiekkaa ja soraa sekä kasvaa heiniä. Nurmea ei ole. Muualla hautausmaalla maaperä on kosteampaa ja aluskasvillisuutena on sammalia sekä puolukkaa. 

Tultaessa portista menee kulkutie viistosti hautausmaan läpi kohti sen takasivua. Hautoja on vain tämän tien ja hautausmaan vasemman sivun välissä. Hautausmaata on alettu täyttää sen vasemmasta etukulmasta. Myös huoltorakennukselta, joka on maan oikealla sivulla, on polku hautausalueelle. 

Varustukset 

Portinpylväät (2) ovat erittäin vahvat, betonia, ja valkoiset. Vasemman (92x92x150 cm; lxsxk) ja oikean (93x94x150 cm; lxsxk) portinpylvään välinen portin aukko on noin 380 cm ja pylväiden välissä on erittäin vahva rautaketju. Molempien pylväiden neljällä sivulla on ristikuvio (69x47 cm; kxl). Pylväissä on pyramidihatut. Näiden reunan korkeus on noin 10 cm, jonka lisäksi hatun korkeus on 15 cm. 

    Yleiskuva kohti vasenta sivua.

Aita 

Etusivulla on aidontolppina betonisia viemäriputkia, joiden päät on suljettu ja kuperrettu. Pään halkaisija on 30 cm ja tolppien korkeus maasta 90 cm. Putkien leveämpi pää on maata vasten. Tolppien yläreunassa on rautalenkit, joihin on kiinnitetty rautaketju. Portista vasemmalle on ensin seitsemän tolppaa, jonka jälkeen on kulkuaukko (n. 205 cm). Sen jälkeen on tilan kaakkoissivulla kahdeksan tolppaa lisää. Näiden jälkeen on hakkaamaton kivi rajakivenä tilan eteläkärjessä. 

Vasen sivu on aitaamaton. Sen takana, eteläpuolella, on jyrkänne lampeen. Myös hautausmaan takasivu on aitaamaton. Senkin takana on jyrkänne, joskaan lampi ei ulotu takasivulle. Oikeassa takakulmassa on maatuvien jätteiden kaatopaikka. 

Oikealla sivulla on lisää betonitolppia. Niiden välissä ei ole rautaketjua vaan punaiseksi maalattu rautaputki, joka lävistää tolppien yläosat. Oikealla sivulla on 16 tolppaa, joista tieltä katsoen kaksi taimmaista on kaatunut. Joissakin tolpissa on vaurioita. 

    Yleiskuva kohti hautausmaan vasenta etukulmaa.

Etusivulla, portin ja oikean etukulman välissä, on 14 tolppaa. Laskin tolppien määräksi yhteensä 45, mutta etusivun ja oikean sivun kulmatolppa laskettiin kahdesti. 

Huoltorakennus 

Huoltorakennus on maan oikealla sivulla, hieman sen keskikohdasta oikeaan takakulmaan päin. Rakennus (264x742 cm; lxp) on pystytetty betonisokkelille, puurunkoinen, rimalaudoitettu ja punainen, mutta sen etusivu on vihreä, samoin ovet. Likimain pulpettikatto on kattotiilistä. Etusivulla on rakennuksen pituinen kuisti, jonka syvyys on 207 cm. Kuistilla on neljä, valkoista pilaria. Samoin kuistin katto sekä nurkka- ja otsalaudat ovat valkoiset. Rakennuksen pariovi (157x182 cm; lxk) etusivulla on suljettu. Oven molempien puolien levys on 78 cm. Seinällä, vasemmalla on oven avain. 

Rakennuksen sisällä on työkaluja ja tarpeistoa: tikkaat, seppelkansi, lankkuja, metallinen kulkutaso, lapio, luuta, kanki, lumikola, hiekka-astia ja pieni lapio. Rakennuksessa on sisällä väliseinä ja ovi, joka johtaa erilliseen tilaan rakennuksen vasemmassa päässä. 

    Maria Erikssonin hauta ja hautakivi.

Jäteastiat 

Maan vasemmalla sivulla, hautojen ja jyrkänteen välissä on kaksi jäteastiaa. Toinen, vihreä, on muovijätteelle ja toinen, musta, metallijätteelle. Astiat ovat kyllästetystä lankusta rakennetun aitauksen (133x97x110-133 cm; lxsxk) sisällä. Aitauksen takaseinällä on työkaluteline, jossa on haravia, pistolapio, lumilapio, tiskiharjoja, kuokka, narua ja puutarhatyökaluja. Aitauksen ja lampeen laskevan jyrkänteen välissä on vesipiste, johon pumpataan kasteluvesi lammesta. Sen vieressä on ämpäreitä, kastelukannuja ja kahdet kottikärryt. Vesipisteen vieressä, taempana, on hiekkaluiska lampeen. 

Penkki 

Hautojen ja huoltorakennuksen välissä on yksi valkoinen, selkänojallinen muovipenkki (152x43 cm; pxl). 

Haudat ja hautamuistomerkit 

Haudat ovat tilan vasemman sivun suuntaisesti seitsemässä rivissä. Hautakivien nimisivut ovat kohti oikeaa sivua, selkäpuolet kohtia lampea. 

Vasemmassa etukulmassa, taimmaisessa eli lammen puoleisessa rivissä, ovat vanhimmat haudat. Etukulmassa on Maria Erikssonin (21.9.1864-14.1.1937) hauta. Hautakivessä on teksti ”Den första som jordades här den 19.1.1937”. Eriksson haudattiin yli kaksi kuukautta ennen hautausmaan perustamislupahakemuksen jättämistä. 

Numeroin tässä hautakivirit alkaen vasemmasta sivusta: 

RiviHautakiviäMuuta
Nimiä muistomerkeissä
R1211PR30
R2201PR32
R313-22
R414-34
R515-30
R615hauta ilman kiveä28
R710-13

Tässä PR=puuristi. Rivissä 6 oli yksi hauta vailla muistomerkkiä. Näin havaittiin yhteensä 108 hautakiveä sekä 2 puuristiä eli yhteensä 110 hautamuistomerkkiä ja näissä yhteensä 189 vainajan nimeä. 

    Erikoinen hautakivi, kivinen enkeli.

Vain harvoilla haudoilla on reunakivet. Melkein kaikki vainajien nimet ovat ruotsinkielisiä, mutta on vainaja nimeltä Pentti Juhani Lappalainen (6.6.1939-11.3.1940) ja Kanto-nimisiä vainajia. 

Vuonna 1937 kuolleita on kaksi ja vuonna 1938 kuolleita yksi. Vuonna 1939 kuolleita on kolme, mutta yksi heistä kuoli 17.12.1939 ja toinen 31.12.1939. Ainakin jälkimmäinen hautaus tapahtui vasta vuoden 1940 puolella. Näin 1930-luvulla haudattuja on yhteensä 4-5. Hautaukset jatkuvat, uusimpia haudattuja on Albin Harald Ström (7.1.1924-9.2.2015). 

Melkein kaikilla haudoilla on muistomerkki. Hautakivet ovat tavanomaisia paitsi kivinen enkeli. Pääosin hautamuistomerkkien symbolit ovat ristejä. Muita symboleita ovat kynttilä, laskeva aurinko, taittuneet tähkäpäät ja tähdet. 

Useammalla haudalla on hautalyhty. Monella haudalla oli kukkia. Ollessani hautausmaalla useampia vainajien omaisia kävi siellä hautoja kunnostamassa. 

Vain pieni osa hautausmaasta, ehkä neljännes, on toistaiseksi käytetty. Loppuosa kasvaa mäntymetsää. 

Hautausmaan käytännön hoidosta, toiminnan rahoituksesta yms. yksityiskohdista ei valitettavasti saatu enempää tietoja.

Kimmo Sundström


Lyhenteitä

AD Anomusdiaari
OPM Opetusministeriö
SVA (Suomen) Valtionarkisto, vuodesta 1995 Kansallisarkisto

Lähteitä

Arkistolähteet

Anomusdiaari 1937, OPM, SVA
Päätöskonseptit 1937, OPM, SVA

Tiedonanto

Max Forsén, Närpes västra gravgårdsförening r.f:n puheenjohtaja, heinäkuu 2015

Artikkeli pohjautuu tekijän selvitykseen Vaihtoehtoiset hautausmaat Suomessa (2007).

Lue myös

Ateistien hautausmaa Lepomäki Siikaisissa (31.1.2007)
Marttakummun hautausmaa Kittilässä (5.9.2012)
Väinölän hautausmaa Siikajoella (25.9.2012)
Piehingin hautausmaa Raahessa (26.9.2012)
Rahjan hautausmaa Kalajoella (27.9.2012)
Kauhajoen Rauhanmaa (3.10.2012)
Poronkankaan hautausmaa Jurvassa (4.10.2012)
Kurikan Vapaaseurakunnan ja Kurikan Helluntaiseurakunnan hautausmaa Kurikassa (5.10.2012)
Laihian vapaahautausmaa (15.10.2012)
Isonkyrön vapaahautausmaa (16.10.2012)
Ristinummen hautausmaa Marttilassa (29.10.2012)
Varmon hautausmaa Kesälahdella (27.11.2012)
Vallan nummen hautausmaa Humppilassa (30.11.2012)
Karinaisten Rauhamaa (2.12.2012)
Merikarvian Rauhanmaa (4.12.2012)
Merikarvian Lepomaa (5.12.2012)
Jämsän helluntaiseurakunnan hautausmaa Jämsässä (18.12.2012)
Kuusankosken Lepola (27.12.2012)
Forssan Rauhanmaa (11.5.2013)
Karkkilan Lepola (17.5.2013)
Kotkan Vapaa-ajattelijain hautausmaa (24.5.2013)
Kullervon aluehautausmaa Vaasassa (4.6.2013)
Santalan hautausmaa Hangossa (7.6.2013)
Käpylän hautausmaa Suonenjoella (11.6.2013)
Joensuun Rauhanmaa (20.6.2013)
Kajaanin Tuonenviita (27.6.2013)
Vapaitten kristittyjen hautausmaa Lapualla (4.7.2013)
Seinäjoen vapaaseurakunnan ja Seinäjoen Helluntaiseurakunnan hautausmaa Seinäjoella (10.7.2013)
Lavian ja Suodenniemen Helluntailähetyksen hautausmaa Laviassa (24.7.2013)
Lauttakankaan hautausmaa Jämijärvellä (1.8.2013)
Villalan metodistihautausmaa Lappeenrannassa (9.8.2013)
Keltnummen hautausmaa Eurassa (5.9.2013)
Kihniön Vapaaseurakunnan hautausmaa Kihniössä (11.9.2013)
Karttulan Vapaaseurakunnan hautausmaa Kuopiossa (27.9.2013)
Ilmajoen Helluntaiseurakunnan hautausmaa Ilmajoella (7.10.2013)
Honkajoen Rauhanmaa (25.10.2013)
Vapaa-ajattelijain hautausmaa Jyväskylässä (3.11.2013)
Karttulan Vapaaseurakunnan hautausmaa Tervossa (19.11.2013)
Islamilainen hautausmaa Jyväskylässä (12.12.2013)
Katolinen hautausmaa Turussa (31.5.2014)
Kauhavan Lepomaa (3.6.2014)
Teuvan Rauhanmaa (13.6.2014)
Polvijärven vapaahautausmaa (20.6.2014)
Helluntaiseurakunnan hautausmaa Pyhäjärvellä (13.7.2014)
Juutalainen hautausmaa Haminassa (28.7.2014)
Peltokankaan hautausmaa Paltamossa (8.8.2014)
Kotivaaran hautausmaa Kolarissa (15.8.2014)
Luopioisten Lepomaa (18.9.2014)
Juuan Lepola (7.10.2014)
Ristikankaan hautausmaa Kemissä (12.12.2014)
Halikon sairaalan hautausmaa Salossa (6.5.2015)
Forsbyn hautausmaa Pedersöressä (7.7.2015)
Pedersören Ebenhaeser (12.7.2015)
Kuorsalon hautausmaa Haminassa (20.7.2015)
Närpiön Solbacken (31.7.2015)
Oxkangarin hautausmaa Vöyrissä (14.8.2015)
Vassorin hautausmaa Mustasaaressa (22.8.2015)
Moikipään hautausmaa Korsnäsissä (27.8.2015)
Yttermarkin hautausmaa Närpiössä (3.9.2015)
Uudenkaarlepyyn Aftonfrid (6.9.2015)
Maalahden Aftonro (18.9.2015)
Uudenkaarlepyyn Vilan (21.9.2015)
Sundomin hautausmaa Vaasassa (1.10.2015)
Korsnäsin kirkonkylän hautausmaa (15.11.2015)
Suomen Islam-seurakunnan Helsingin Tataarihautausmaa (16.5.2016)
Helsingin juutalaisen seurakunnan Vanha juutalainen hautausmaa (17.5.2016)
Helsingin juutalaisen seurakunnan Uusi juutalainen hautausmaa (30.5.2016)
Ortodoksinen Pyhän Nikolauksen Seurakunnan hautausmaa Helsingissä (5.6.2016)
Taivallahden sotilashautausmaa Helsingissä (8.6.2016)
Gravgårdsföreningen Fridin hautausmaa Vöyrissä (14.6.2016)
Kaunissaaren hautausmaa Pyhtäällä (28.6.2016)
Köklot Gravplatsföreningin hautausmaahanke Koivulahdessa (6.7.2016)
Högsåran hautausmaa Kemiönsaaressa (6.7.2016)
Kalle Sipilän hautausmaahanke Pohjois-Pirkkalassa (29.7.2016)
Siltasalmen hautausmaa Saarijärvellä (22.8.2016)
Pitkäniemen sairaalan hautausmaa Nokialla (31.8.2016)
Asarias Makkosen hautausmaahanke Tottijärvellä (11.9.2016)
Heinolan Vapaa-ajattelijain hautausmaahanke Heinolassa (25.9.2016)
Hyrylän varuskunnan uusi ortodoksinen sotilashautausmaa Tuusulassa (6.10.2016)
Åbergin hautausmaa Helsingissä (4.12.2016)

Pääsivu Tiedotteet Palvelut Lehdet Uutisia ja artikkeleita
Kirkosta eroaminen Mitä uutta?