SUNDOMIN HAUTAUSMAA VAASASSA (1.10.2015)


Sundomin kylä kuului aikaisemmin Sulvan (Solf) kuntaan ja liitettiin Vaasan kaupunkiin 1.1.1973. Vaasaan liitettiin Sulvan kunnan saaristo ja rannikonpuoleiset kylät. Itäiset kylät, mm. Sulvan kirkonkylä, liitettiin Mustasaaren kuntaan. 

Sundom jakaantuu kahteen osaan, Översundom (kylänumero 428) ja Yttersundom (kylänumero 427). Sundom Gravgård kuuluu edelliseen. Hautausmaa sijaitsee kahdeksan kilometriä Vaasasta lounaaseen, Sundomintien varrella, Sundomin kirkon itäpuolella. Osoite on Sundomintie 73. Hautausmaa ei näy Sundomintielle, mutta tieltä on liittymä hautausmaalle. 

    Hautausmaa on monikulmio tilan länsiosassa. Tila on hautausmaata monin kerroin suurempi. Tulotie liittymästä päätyy lähelle hautausmaan koilliskulmaa. ©Maanmittauslaitos, lupa nro 4233/MML/15, Kiinteistörajat ©Maanmittauslaitos lupanro 4233/MML/15.

Hautausmaan omistaa Sundom gravgårdsförening r.f. (162138), joka rekisteröitiin 30.11.1994. Yhdistys tekee yhteistyötä Vaasan seurakuntayhtymän kanssa. 

Yhdistyksen perustaminen 

Vanhoilla sundomilaisilla on oikeus tulla haudatuksi Sulvan hautausmaahan, mutta muut haudataan Vaasaan. Tästä paikalliset asukkaat saivat idean perustaa yksityinen hautausmaa. Noin 80 prosenttia asukkaista on ruotsinkielisiä, loput suomenkielisiä. 

Sundom gravgårdsförening r.f:n perustamiskirja allekirjoitettiin Vaasassa, Sundomissa 6.10.1994. Perustajia oli kahdeksan: Henrik Nysand, Bertel Sund, Ester Marander, Börje Backholm, Nils Nedergård, Rudolf Östman, Matts Andersen ja Karl-Erik Mitts. 

Anders Lindberg kertoo, että perustajissa oli evankelis-luterilaisia, uskonnollisiin yhdyskuntiin kuulumattomia sekä vapaakirkolliselta pohjalta toimiva Sundom missionsförsamling ja Sundomin jakokunta. 

Perustamisilmoitus saapui paikallisviranomaiselle 21.10.1994 ja oikeusministeriöön 24.10.1994. 

    Viitta hautausmaalle Sundomintieltä.

Säännöt 

Yhdistys on uskonnollisesti ja puoluepoliittisesti sitoutumaton (§ 1). Sen tarkoituksena on perustaa ja ylläpitää Sundomin kylässä hautausmaata ja herättää valistuksen avulla kiinnostusta hautainhoitoa kohtaan ja järjestää yhdistyksen kokouksia, jotka koskettavat hautaustointa (§ 2). Varsinaiseksi jäseneksi pääsee kuka hyvänsä henkilö (§ 3). Oikeuskelpoinen yhteisö voi olla äänioikeudeton jäsen. Hallitukseen kuuluu puheenjohtaja ja yhdeksän jäsentä sekä kolme varajäsentä. Puheenjohtajan valitsee syyskokous (§ 6). Jos yhdistys purkautuu, sen varat menevät jollekin oikeuskelpoiselle yhteisölle, jolla on samankaltaista toimintaa Vaasassa, purkavan kokouksen päätöksen mukaisesti. Säännöt hyväksyttiin perustavassa kokouksessa 6.10.1994. 

    Hautausmaan etukortteli, keskellä maaharjanne.

Hautausmaan perustamislupahakemus 

Perusmislupahakemus tehtiin 22.12.1994 ja sen allekirjoittivat Sundom gravgårdsförening r.f:n puheenjohtaja Allan Granfors sekä yhdistyksen sihteeri Mia Käld. Hakemus saapui opetusministeriölle 23.12.1994 (nro 77/903/94). 

Hautausmaa-alue on Vaasan kaupunginvaltuustossa 1983 vahvistetussa osayleiskaavassa varattu hautausmaaksi. Kaupunginvaltuutetut hyväksyivät 18.4.1994 maa-aluevaihdon Sundomin jakokunnan kanssa siten, että Sundom gravgårdsförening r.f. tuli saamaan maa-alueen (n. 2,8 ha) kirkon vierestä hautausmaan perustamiseksi. Päätöksestä valitettiin Vaasan lääninoikeuteen. 

Käyttösuunnitelma 

Ensimmäisen käyttösuunnitelman mukaan toteutuksessa on lännestä alkaen kolme vaihetta. Ensimmäisen vaiheen ajateltiin kattavan 20 vuoden hautapaikkojen tarve. Vaasan läheisyyden takia ruumishuonetta ei tarvittu. 

Asiakirjoihin liittyi myös salaojitussuunnitelma, jonka laati 15.11.1994 rakennusmestari Torvald Björkqvist. Sen mukaan vaiheeseen 1 sisältyy alue A (22 hautaa), alue B (40 hautaa) ja alue C (40 hautaa). Alueen etupäädyssä on muistolehto. Oikeassa etukulmassa on uurnalehto 50 uurnalle. 

Vaiheeseen 2, vaiheen 1 itäpuolella, sisältyy alue D (21 hautaa), alue E (31 hautaa) ja alue F (21 hautaa) sekä 50 uurnaa. Vaihe 3 on sijoitettu vaiheen 2 itäpuolelle ja käsittää 180 hautaa sekä 100 uurnaa. Näin hautoja suunniteltiin yhteensä 355 ja uurnia haudattaviksi yhteensä 200. Hautapaikat toteutettaisiin ruohopintaisina. 

Tämä suunnitelma ei kuitenkaan täysin toteutunut. Nykyisen suunnitelman mukaan etukorttelissa varsinaisia uurnahautoja ovat rivin 1 kaikki haudat (1-14) sekä rivien 2, 4 ja 6 äärimmäisinä oikealla olevat haudat (1-2) eli yhteensä 20 hautaa. Vastaavasti keskikorttelissa joka toisen rivin kaksi äärimmäisenä vasemmalla olevaa hautapaikkaa (yhteensä 6) ovat uurnahautapaikkoja. 

Harjanteen etelärinteellä on kaksi suorakaiteenmuotoista aluetta, joihin vainajien tuhkat haudataan ilman uurnia. Näistä läntisemmässä alueessa paikkoja on 80 ja toisessa alueessa 40. Nämä paikat eivät siis näy maastossa, vain hautarekisterissä. 

Arkkuhautaankin voidaan haluttaessa haudata uurnia tai jos siihen on jo ennestään haudattu kaksi vainajaa. Ensimmäisen arkun hautaussyvyys on kolme metriä, sen yläpuolelle haudattavan arkun noin kaksi metriä. Näin maankäyttö on tehokasta. 

Jatkossa uurnahautoja suunnitellaan vähemmin, koska niiden kysyntä toistaiseksi on vähäisempää. 

Lääkärin ja terveystarkastajan lausunto 

Hautausmaan perustamista varten alue tarkastettiin 19.12.1994. Maaperässä oli suuria kiviä ja moreenia. Se tuli vaihtaa täyttämällä hiekalla ja siltillä, jotta 1,50 metrin hautaussyvyys saavutetaan. Samaan hautaan sai haudata aikaisintaan 20 vuoden kuluttua. Lääninlääkäri Kimmo Pahkala ja lääninterveystarkastaja Lasse Starck katsoivat alueen sopivaksi hautausmaaksi. 

Valitus hylättiin 

Hautausmaan pohjoispuolella olevan naapurikiinteistön omistaja Maj-Lis Selenius Vaasasta valitti aluevaihtopäätöksestä Vaasan lääninoikeuteen. Hän oli lähettänyt Vaasan kaupunginhallitukselle kirjelmän vaatien, ettei hautausmaa ulottuisi hänen mökkiinsä asti, mutta sitä ei huomioitu. Lääninoikeudelle hän valitti (dnro 745/2100/94), että hänen kiinteistönsä jäisi erisalueeksi perustettavan hautausmaan sisälle ja vaati kaupungin tekemän päätöksen kumoamista. Lääninoikeus hylkäsi valituksen (no 501/I/12.9.1995) kunnallislain 139 §:n nojalla. 

Tilan, jonka alueelle hautausmaa aiottiin perustaa, pinta-ala tarkentui myöhemmin. Allan Granfors kertoi 4.6.1997 ministeriölle pinta-alan olevan lohkomiskirjan mukaan 3,361 hehtaaria. 18.3.1998 hän kertoi vielä, että tilasta hautausmaaksi aiotun alueen pinta-ala olisi 8 000 neliömetriä hautausmaan reuna-alueet mukaan lukien. 

Päätös 

Opetusministeriön myönteinen päätös annettiin 23.3.1998. Yhdistys oikeutettiin perustamaan hautausmaa omistamalleen noin 8 000 neliömetrin alueelle tilalla Emilias rno 102:1 Översundomin kylässä ehdoin, että 

(1) yhdistyksen velvollisuutena on pitää hautausmaa jatkuvasti kunnossa. Opetusministeriölle on ilmoitettava mahdollisesta yhdistyksen purkautumisesta sekä tiedotettava, kuinka hautausmaan hoitovastuu siinä tapauksessa järjestetään; 

(2) Hautausmaan ja naapuritontin välille on rakennettava riittävän erottava muuri sekä istutettava pensasaita; 

(3) Maaperä on täytettävä hiekalla ja siltillä, jotta 1,50 metrin hautaussyvyys saavutetaan; ja 

(4) on noudatettava terveydensuojelulakia (763/1994) ja -asetusta (1280/1994). 

Hautojen koskemattomuusaika oli 20 vuotta. Päätöksen allekirjoittivat ministeri Olli-Pekka Heinonen ja ylitarkastaja Tuula Lybeck. Päätösmaksu oli 400 markkaa (Toisteet 1998, Maaliskuu Da 410, OPM, SVA). 

Tila 

Tilan Emilias kiinteistötunnus on nyt 905-428-102-3 ja pinta-ala 3,138 hehtaaria. Tila on rekisteröity 19.12.2000 ja selvennyslainhuuto annettu 29.11.2003. Emilias (905-428-102-3) syntyi lohkomalla määräalaa siirtämällä tilasta Emilias (905-428-102-1). 

Tilaa Emilias (905-428-102-1) koskee luovutuskirja 29.12.1995, jossa luovuttajana oli Sundomin jakokunta. Jakokunta lahjoitti maa-alueen hautausmaayhdistykselle. Tilalla on tieoikeuksia, mutta osuutta yhteisiin maa- ja vesialueisiin ei ole. 

    Metalliristi ja -kyyhkynen kallion seinämässä, hautausmaan länsipäädyssä. 

Hautausmaa 

Kirjoittaja vieraili hautausmaalla 28.7.2015. Se on heti kirkon takana, noin 30 metriä kirkosta. Hautausmaalle vie metalliporras, jossa on kahdeksan askelmaa. Hautausalueen ympäri kiertää käytävä. Hautausmaan etu- ja keskikorttelin läpi kulkee keskellä pitkittäinen maaharjanne, jonka reunoilla kasvaa pihlajia. Harjanne syntyi hautausmaan rakennusvaiheessa, kun hiekkaa tuotiin paikalle valtavat määrät, sillä sitä ei ollut alueella ennestään lainkaan. 

Hautausmaa vihittiin käyttöön sunnuntaina 2.7.2000. 

Hautausmaan toisen osan vihki sunnuntaina 4.7.2004 lääninrovasti Tor-Erik Store. Sundomin pelimannit soittivat ja Sundom-kuoro lauloi. Vuonna 2004 hautakiviä oli 17. Vuonna 2009 niiden määrä oli 46 (Lindberg 2009, 82). 

Vuonna 2014 hautakiviä oli jo 80 ja niihin oli kaiverrettu 111 vainajan nimet (Lindberg 2014, 64-65). 

Varustukset 

Tultaessa hautausmaalle kirkon suunnasta on oikealla kallio, johon on kiinnitetty metalliristi (60x40 cm; kxl) ja -kyyhkynen. Kallioon on myös kiinnitetty metallikirjaimin teksti TILL MINNET AV VÅRA KÄRA / RAKKAITTEMME MUISTOLLE (128x6 cm; lxk). Tämän oikealla puolella on metallinen kynttiläteline. Seinämän juurella on muistolyhty kaikille ja kukkia. 

Paikkaa kutsutaan Kynttiläkiveksi (Ljussten). Sen sanotaan eräällä tavalla muistuttavan kirkon alttaria ja sitovan yhteen kirkon ja hautausmaan. Alunperinkin hautausmaan arkkitehtuurissa oli kaikin tavoin yritetty saada kirkko ja hautausmaa muodostamaan rauhaisa kokonaisuus (Lindberg 2009, 83). 

Hautausmaata kiertävän käytävän varrella on 12 metallista valaisinpylvästä, joiden korkeus on noin neljä metriä. 

Selkänojallisia, lankusta tehtyjä penkkejä (194x43 cm; pxl) on kuusi. Niiden runko on rautaputkea. Kaksi näistä penkeistä on etukorttelin keskiharjanteella ja yksi taimmaisessa korttelissa. 

Taempana vasemmalla sivulla, alueen koilliskulmassa, on viisi muovista roska-astiaa. Näistä ensimmäinen (tummanharmaa) on maatuvalle jätteelle, toinen ja kolmas (myös tummanharmaita) poltettavalle jätteelle, neljäs (pienin astia, vihreä) lasille ja viides (harmaa) metallijätteelle. 

    Huoltorakennus hautausmaan itäpäässä.

Huoltorakennus 

Huoltorakennus on vaja (309x228 cm; pxl). Se on pystytetty betonitolpille, puurunkoinen, harjakattoinen, peltiprofiilikatteinen ja punainen. Otsa-, nurkka- ja peitelaudat ovat valkoiset, räystäskouru ja syöksytorvi mustat. 

Vajan pariovi (138x178 cm; lxk) on päädyssä ja keltainen. Oven puolikkaat ovat likimain yhtä leveät, noin 70 cm. Molemmissa ovissa on ikkuna (53,5x31 cm; lxk) ylhäällä. Vajan takapäädyssä on ylhäällä ikkuna (135x50 cm; lxk). Sähköt tulevat. Sisällä on kaksi ruohonleikkuukonetta, hautapeitto, kaapelia ja muuta tarpeistoa. 

Vajan takana on sepelikasa. 

    Käymälä huoltorakennuksen vieressä.

Käymälä 

Vajan vieressä on kuivakäymälä (156x136 cm; lxp). Se on pystytetty irtokiville, puurunkoinen, harjakattoinen, peltiprofiilikatteinen ja punainen. Peitelaudat ovat valkoiset, räystäskouru mustaa muovia. Ovi (70x163 cm; lxk) on keltainen ja siinä on ikkuna (47x35 cm; lxk) ylhäällä. Käymälässä on sähköt ja valo. 

Huoltorakennus ja käymälä rakennettiin molemmat vuonna 2006. Rakentamiseen saatiin avustusta Sundomin jakokunnalta, Sulvan-Sundomin Aktiasäätiöltä sekä yksityishenkilöiltä lahjoitusten ja työn muodossa. 

    Työkalukatos.

Työkalukatos 

Kirkolta katsottuna vasemmalla, hautausmaan yläpuolella, on betonilaatalle pystytetty metallinen työkalukatos (203x118 cm; lxs). Siinä on vesiallas ja -letku, kottikärryt, muovisia kastelukannuja, lapioita, peltoharava ja kuokka. Katos on vanhempi kuin huoltorakennus. 

Haudat ja muistomerkit 

Hautausmaa jakaantuu peräkkäisiin kortteleihin. Etukorttelin keskellä on maaharjanne, jonka vasemmalla laidalla on viisi pihlajaa, oikealla laidalla neljä. Vasemmalla sivulla on kaksi penkkiä. Harjanteen oikealla puolella olevalle hautausalueelle vie metalliporras, jossa on viisi askelmaa ja kaide. Harjanteen molemmilla sivuilla on hakkaamattomia kiviä. 

Etukorttelissa, keskiharjanteen vasemmalla puolella on edestä lukien seitsemän hautakiviriviä. Näissä rivien 2-3, 4-5 ja 6-7 hautakivet ovat selin toisiinsa nähden: 

Rivi Hautakiviä Nimiä hautakivissä
R1 3 3
R2 4 6
R3 5 6
R4 5 6
R5 5 9
R6 7 8
R7 7 8

Vasemmalla puolella havaittiin yhteensä 36 hautakiveä ja näissä yhteensä 46 vainajan nimeä. 

Harjanteen oikealla puolella on edestä lukien kuusi hautakiviriviä: 

Rivi Hautakiviä Nimiä hautakivissä
R1 9 16
R2 8 10
R3 8 9
R4 9 16
R5 7 10
R6 7 9

Oikealla puolella havaittiin yhteensä 48 hautakiveä ja näissä yhteensä 70 vainajan nimeä. Muutamassa hautakivessä on vainajan nimen yhteydessä tieto, että vainaja on haudattu Sulvaan eikä tälle hautausmaalle. Näin etukorttelissa havaittiin yhteensä 84 hautakiveä ja näissä yhteensä 116 vainajan nimeä. 

    Vasemmanpuoleinen, yhteinen muistokivi taimmaisessa korttelissa.

Etukorttelin takana on keskikortteli. Keskellä olevan maaharjanteen molemmilla reunoilla on kolme pihlajaa. Harjanteen molemmin puolin olevilla hautausalueilla on maassa betoniantura, jonka päälle hautakivet myöhemmin pystytetään. Nämä anturat, yhteensä 46 uudelle haudalle, valettiin kesällä 2014. Vasemmalla puolella ei vielä ole hautoja. Oikealla puolella on kaksi hautakiviriviä, molemmissa yksi hautakivi ja molemmissa kivissä yksi nimi. 

Taimmaisessa korttelissa on kolme hakkaamatonta kiveä, joista yhdessä on metalliristi (69x48 cm; kxl). Ristissä on teksti MINNESLUND / MUISTOLEHTO. 

Korttelissa on kaksi harmaata yhteiskiveä (molemmat 80x125 cm; lxk), joissa on vainajien nimiä. Vasemmassa kivessä on kolme vainajan nimeä, oikeassa neljä, yhteensä siis seitsemän. Tarpeen mukaan näiden yhteiskivien määrää voidaan lisätä. 

Nils Harald Sand (20.12.1915-28.8.1999) on kuollut ensin niistä vainajista, joiden nimet ovat yhteiskivissä. Lindbergin mukaan Sandin tuhka taitaa olla kuitenkin haudattu muualle kuin tälle hautausmaalle. 

Kortteliin ei ole haudattu tuhkauurnia eikä vainajien irtotuhkia. 

Yhteensä hautakiviä havaittiin 86 ja lisäksi kaksi yhteiskiveä. Yhteensä havaittiin vainajien nimiä 125. Muutamiin hautakiviin on kuitenkin kirjattu vainajia, jotka ovat kuolleet ennen tämän hautausmaan perustamista. Toisaalta ei ole tietoa, onko kaikkien niiden vainajien nimet kaiverrettu yhteiskiviin, joiden tuhka on haudattu tälle hautausmaalle. 

Haudoilla ei ole reunakiviä. Hautakivet ovat melko tavanomaisia, mutta hautausmaan nuoresta iästä johtuen uusia. Jotkut niistä ovat vähän koreita, niissä on kultaa ja kimallusta. 

Hautakivien symbolit ovat enimmäkseen ristejä, mutta on myös luontoaiheita kuten laskeva aurinko, vene jne. Erään lapsivainajan hautakivessä on purjelaiva ja kolme lintua. 

Hautausalueella maan pinta on nurmea. 

Vanhimmat haudat 

Hautakivistä käy ilmi, että varhaisin niihin kirjattu kuolinaika on Anders Olof Nybolla (28.8.1969-16.3.2000). Anders Lindberg kuitenkin kertoo, että Nybon hauta on tuhkahauta eikä tämä ollut ensimmäinen hautausmaalle haudattu vainaja. Nybon hauta on etukorttelin vasemmalla puolella, rivissä 2, lähinnä keskellä olevaa maaharjannetta. 

Luultavasti ensinnä haudattu vainaja oli Nils Boris Ludén (12.1.1924-14.4.2000). Hauta on harjanteen oikealla puolella, rivissä 1, äärimmäisenä vasemmalla eli lähinnä maaharjannetta. 

    Keskikorttelin vasenta puolta. Hautausmaan takaosassa kivipaasia, joissa vainajien nimiä. 

Hautausmaan hoito 

Hautapaikan saa kuka hyvänsä. Yleensä paikan valinta tapahtuu kuolemantapauksen jälkeen. Jos varaus tapahtuu tätä ennen, se melkein edellyttää, että pannaan hautakivi paikalleen. Hautausmaan hoitoryhmän jäsen osoittaa hautapaikan hautausmaalta. Hän myös ilmoittaa tiedot rekisterin pitäjälle. Rekisteriä on pitänyt alusta alkaen Vaasan seurakuntayhtymä. 

Saatavissa on arkkuhautoja, uurnahautoja ja merkitsemättömiä tuhkahautoja. Arkkuhautaan mahtuu kaksi arkkua. Maasta on käytetty alle 15 prosenttia ja hautausaluetta on mahdollisuus laajentaa. 

Hautausmaan hoito tapahtuu vapaaehtoisvoimin. Hoitoryhmä valitaan vuosittain. Talkoita pidetään keväin, syksyin. 

Hautapaikkamaksut ovat (arkkuhauta/uurnahauta/muistolehto): 

(1) Ei-jäsenelle 350 euroa/115 euroa/75 euroa; 
(2) Vuosijäsenelle 150 euroa/65 euroa/40 euroa; 
(3) Ainaisjäsenelle 50 euroa/15 euroa/10 euroa. 

Yhdistyksen rintamamiesjäseniltä ei peritä hautapaikkamaksua. Hautojen kaivuutyöstä urakoitsija laskuttaa erikseen. 

    Nils Boris Ludénin hauta ja hautakivi.

Haudattuja on nyt noin 120. Viisi hautakivissä esiintyvää vainajaa on haudattu tai heidän tuhkansa on levitetty muualle kuin tälle hautausmaalle. Keskimäärin vuodessa haudataan 7-8 vainajaa. Roudansulatuslaitteen ansiosta hautauksia tapahtuu myös talvisin. Ilman uurnaa vainajien tuhkia haudataan keskellä olevan maaharjanteen sivuun. Muistolehtoon ei haudata mitään, siellä on vain yhteiskivet, joihin saa kaiverruttaa vainajan nimen. Suurin osa vainajista kuului eläessään evankelis-luterilaiseen seurakuntaan, osa Lähetysseurakuntaan, muista ei ole tietoja. Tiettävästi muslimeja ei ole vielä haudattu, mutta he ovat tervetulleita, Lindberg kertoo. 

Eniten käytännön työtä hautausmaan hyväksi ovat tehneet perustajajäsenet ja muutama muukin henkilö. 

Suurin osa hautajaisseremonioista järjestetään kirkossa tai Lähetysseurakunnan kirkossa. Vainajien omaiset päättävät näistä järjestelyistä. 

Rahoitus 

Hautausmaan hoito rahoitetaan hautapaikkamaksuilla, jäsenmaksuilla, yksityisin avustuksin ja surunvalitteluadressien myyntituloilla. Lisäksi Vaasan seurakuntayhtymä maksaa jokaisesta haudatusta vainajasta tietyn summan. Avustusta on saatu myös osakaskunnalta ja Vaasan Aktiasäätiöltä. 

Hautausmaalla on joskus järjestetty jumalanpalveluksia. Tällainen oli ainakin sunnuntaina 4.7.2010 alkaen kello 15. 

Hautausmaalla on kotisivu. Sen laati ja hautakivet kuvasi Niklas Falk. 

Tulevaisuus 

Hautausmaasta ei ole vielä olemassa historiikkia. Murmursunds Allehanda -vuosijulkaisussa on julkaistu muutama kirjoitus hautausmaasta. 

Lindberg kertoo, että asiakkaita hautausmaalle kyllä riittää. Vaikeutena voi olla saada tarpeeksi innokkaita henkilöitä yhdistyksen hallitukseen. Suunnitteilla on rakentaa hautausmaan etelärinteeseen kylmiö arkkuja varten. Se on tarkoitus peittää maalla niin, että sen energiankulutus minimoidaan. Rakennuslupakin on jo saatu. 

Hautausmaayhdistyksen jäsenmäärä vuonna 2014 oli 352.

Kimmo Sundström


Lyhenteitä

OPM Opetusministeriö
SVA (Suomen) Valtionarkisto, vuodesta 1995 Kansallisarkisto

Lähteitä

Arkistolähteet

Saapuneet kirjatut asiakirjat ja otannat 1994, Eaa:3489 (kotelon numero), OPM, SVA
Toisteet 1998, Maaliskuu Da 410, OPM, SVA

Kirjallisuus

Lindberg, Anders Sundom gravgård och Sundom gravgårdsförening r.f. -.Murmursunds Allehanda 2009:62, 82-83.
Lindberg, Anders Sundom gravgård och Sundom Gravgårdsförening r.f. -.Murmursunds Allehanda 2014:67, 64-65. 

Tiedonannot

Anders Lindberg, hautausmaayhdistyksen puheenjohtaja, kirjallisia vastauksia kysymyksiin 5.8.2015, 16.9.2015 ja 17.9.2015

Artikkeli pohjautuu tekijän selvitykseen Vaihtoehtoiset hautausmaat Suomessa (2007).

Lue myös

Ateistien hautausmaa Lepomäki Siikaisissa (31.1.2007)
Marttakummun hautausmaa Kittilässä (5.9.2012)
Väinölän hautausmaa Siikajoella (25.9.2012)
Piehingin hautausmaa Raahessa (26.9.2012)
Rahjan hautausmaa Kalajoella (27.9.2012)
Kauhajoen Rauhanmaa (3.10.2012)
Poronkankaan hautausmaa Jurvassa (4.10.2012)
Kurikan Vapaaseurakunnan ja Kurikan Helluntaiseurakunnan hautausmaa Kurikassa (5.10.2012)
Laihian vapaahautausmaa (15.10.2012)
Isonkyrön vapaahautausmaa (16.10.2012)
Ristinummen hautausmaa Marttilassa (29.10.2012)
Varmon hautausmaa Kesälahdella (27.11.2012)
Vallan nummen hautausmaa Humppilassa (30.11.2012)
Karinaisten Rauhamaa (2.12.2012)
Merikarvian Rauhanmaa (4.12.2012)
Merikarvian Lepomaa (5.12.2012)
Jämsän helluntaiseurakunnan hautausmaa Jämsässä (18.12.2012)
Kuusankosken Lepola (27.12.2012)
Forssan Rauhanmaa (11.5.2013)
Karkkilan Lepola (17.5.2013)
Kotkan Vapaa-ajattelijain hautausmaa (24.5.2013)
Kullervon aluehautausmaa Vaasassa (4.6.2013)
Santalan hautausmaa Hangossa (7.6.2013)
Käpylän hautausmaa Suonenjoella (11.6.2013)
Joensuun Rauhanmaa (20.6.2013)
Kajaanin Tuonenviita (27.6.2013)
Vapaitten kristittyjen hautausmaa Lapualla (4.7.2013)
Seinäjoen vapaaseurakunnan ja Seinäjoen Helluntaiseurakunnan hautausmaa Seinäjoella (10.7.2013)
Lavian ja Suodenniemen Helluntailähetyksen hautausmaa Laviassa (24.7.2013)
Lauttakankaan hautausmaa Jämijärvellä (1.8.2013)
Villalan metodistihautausmaa Lappeenrannassa (9.8.2013)
Keltnummen hautausmaa Eurassa (5.9.2013)
Kihniön Vapaaseurakunnan hautausmaa Kihniössä (11.9.2013)
Karttulan Vapaaseurakunnan hautausmaa Kuopiossa (27.9.2013)
Ilmajoen Helluntaiseurakunnan hautausmaa Ilmajoella (7.10.2013)
Honkajoen Rauhanmaa (25.10.2013)
Vapaa-ajattelijain hautausmaa Jyväskylässä (3.11.2013)
Karttulan Vapaaseurakunnan hautausmaa Tervossa (19.11.2013)
Islamilainen hautausmaa Jyväskylässä (12.12.2013)
Katolinen hautausmaa Turussa (31.5.2014)
Kauhavan Lepomaa (3.6.2014)
Teuvan Rauhanmaa (13.6.2014)
Polvijärven vapaahautausmaa (20.6.2014)
Helluntaiseurakunnan hautausmaa Pyhäjärvellä (13.7.2014)
Juutalainen hautausmaa Haminassa (28.7.2014)
Peltokankaan hautausmaa Paltamossa (8.8.2014)
Kotivaaran hautausmaa Kolarissa (15.8.2014)
Luopioisten Lepomaa (18.9.2014)
Juuan Lepola (7.10.2014)
Ristikankaan hautausmaa Kemissä (12.12.2014)
Halikon sairaalan hautausmaa Salossa (6.5.2015)
Forsbyn hautausmaa Pedersöressä (7.7.2015)
Pedersören Ebenhaeser (12.7.2015)
Kuorsalon hautausmaa Haminassa (20.7.2015)
Närpiön Solbacken (31.7.2015)
Oxkangarin hautausmaa Vöyrissä (14.8.2015)
Vassorin hautausmaa Mustasaaressa (22.8.2015)
Moikipään hautausmaa Korsnäsissä (27.8.2015)
Yttermarkin hautausmaa Närpiössä (3.9.2015)
Uudenkaarlepyyn Aftonfrid (6.9.2015)
Maalahden Aftonro (18.9.2015)
Uudenkaarlepyyn Vilan (21.9.2015)
Korsnäsin kirkonkylän hautausmaa (15.11.2015)
Suomen Islam-seurakunnan Helsingin Tataarihautausmaa (16.5.2016)
Helsingin juutalaisen seurakunnan Vanha juutalainen hautausmaa (17.5.2016)
Helsingin juutalaisen seurakunnan Uusi juutalainen hautausmaa (30.5.2016)
Ortodoksinen Pyhän Nikolauksen Seurakunnan hautausmaa Helsingissä (5.6.2016)
Taivallahden sotilashautausmaa Helsingissä (8.6.2016)
Gravgårdsföreningen Fridin hautausmaa Vöyrissä (14.6.2016)
Kaunissaaren hautausmaa Pyhtäällä (28.6.2016)
Köklot Gravplatsföreningin hautausmaahanke Koivulahdessa (6.7.2016)
Högsåran hautausmaa Kemiönsaaressa (6.7.2016)
Kalle Sipilän hautausmaahanke Pohjois-Pirkkalassa (29.7.2016)
Siltasalmen hautausmaa Saarijärvellä (22.8.2016)
Pitkäniemen sairaalan hautausmaa Nokialla (31.8.2016)
Asarias Makkosen hautausmaahanke Tottijärvellä (11.9.2016)
Heinolan Vapaa-ajattelijain hautausmaahanke Heinolassa (25.9.2016)
Hyrylän varuskunnan uusi ortodoksinen sotilashautausmaa Tuusulassa (6.10.2016)
Åbergin hautausmaa Helsingissä (4.12.2016)

Pääsivu Tiedotteet Palvelut Lehdet Uutisia ja artikkeleita
Kirkosta eroaminen Mitä uutta?