UUDENKAARLEPYYN VILAN (21.9.2015)

Päivitetty 3.10.2015

Uudessakaarlepyyssä, Alajepuan (Ytterjeppo; kylänumero 407) kylässä, Dalabackantien (17889) varrella on yksityinen hautausmaa Vilan. Hautausmaa on lähellä Åvistin (Jokihauta) kylää, mutta Åvist on siitä hieman kaakkoon ja kuntarajan itäpuolella, Pedersören kunnassa. 

Hautausmaasta käytetään myös nimityksiä Gravgården vid Åvist ja Mosabro Kanga (Gravkultur I Purmo 1994, s. 31). 

Seututieltä 741 (Lappajärvi-Kortesjärvi-Pietarsaari) erkanee Lillbyn eteläpuolelta Jepuantie lounaaseen. Dalabackantie on noin 9,5 kilometrin päässä. Hautausmaa on Jepuantien ja Dalabackantien risteyksestä noin kolme kilometriä etelään. Seutu on harvaan asuttua. Åvistista koilliseen Finnabbantietä Jepuantielle ja siitä seututielle on lähes 11 kilometriä eikä tällä välillä ole ainuttakaan taloa, vain metsää ja peltoa. 

    Hautausmaan portti on etusivulla, vastapäätä ohikulkevaa Dalabackantietä. Huoltorakennus on hautausmaan oikean etukulman ja tien välissä, hautausmaan ulkopuolella. ©Maanmittauslaitos, lupa nro 3691/MML/15, Kiinteistörajat ©Maanmittauslaitos lupanro 3691/MML/15. 

Hautausmaayhdistys 

Hautausmaahankkeen alkukokouksen sanotaan pidetyn jo lauantaina 13.8.1921 (mts. 33). Siellä päätettiin perustaa hautausmaa ja asetettiin komitea, jonka tuli selvittää mm. sopivaa paikkaa hautausmaalle. Kokoontumisessa 17.8.1921 päätettiin perustaa hautausmaa Z. Knutsin ulkometsäpalstalle Alajepualla. 

Hautausmaan omistaa Föreningen Enskilda Begravningsplatsen Wilan r.f. (9357). Yhdistyksen sopimuskirjan allekirjoittivat Åvistissa 21.1.1924 22 henkilöä: Jakob Blomkvist, G. W. Lindén, Anders Åvist, Uno Backlund, H. Grunfors, William Bäck, Karl Åman, Emil Kronqvist, Johan Dahl, Valter Enström, August Åvist, Johan Nygård, Emil Åstrand, Gustav Åstrand, Joel Åstrand, Matts Nygård, Jakob Grönkvist, Gustav Wik, Anders Nylund, Erik Länefurst?, Gustaf Lönqvist ja Alfred Åstrand. 

    Pysäköintitilaa hautausmaan etusivun ja Dalabackantien välissä.

Perustajista Blomkvist oli postiljooni, Lindén maallikkosaarnaaja ja ainakin Backlund, Nylund, Johan Nygård ja Dahl maanviljelijöitä. 

Perustavassa kokouksessa 21.1.1924 puheenjohtajaksi valittiin Blomkvist ja hallituksen jäseniksi Lindén, Nylund, Johan Nygård ja Dahl. 

Säännöt 

Sääntöjen mukaan (2 §) hautausmaa oli tarkoitettu Åvistin ja lähikylien sekä yksittäisten tilojen väkeä varten. Hallitus hyväksyi jäsenet riippumatta näiden uskontunnustuksesta tai siitä mihin seurakuntaan jäsenhakijat kuuluivat (4 §). Jäsen sai perheelleen hautapaikan. Hallitus saattoi luovuttaa hautapaikan muillekin. Sisäänkirjoitusmaksu oli 75 mk (5 §). Lisäksi oli vuosimaksu, jonka suuruudesta vuosikokous päätti. Hautapaikan käytön yhteydessä oli maksettava myös vuosikokouksen määräämä maksu. Jäsenen oli myös osallistuttava työhön hautausmaan kuntoonpanemiseksi ja sen jatkuvan hoidon vuoksi. Hautausmaalla ei saanut ryhtyä mihinkään, joka voi herättää suuttumusta tai pahennusta yksittäisessä jäsenessä, kirkossa tai järjestyksessä (6 §). Haudalle ei saanut pystyttää pahennusta herättävää muistomerkkiä tai kuvaa tai piirtää näihin pahennusta herättävää tekstiä. Jos jäsen kuului johonkin tunnustettuun uskontokuntaan, hänellä oli oikeus hautauksen yhteydessä omalla kustannuksellaan saada pastori siitä seurakunnasta, johon hän kuului. Hallituksella oli valta erottaa jäsen, jos tämä oli arvoton olemaan jäsen (7 §). Erottamisesta saattoi vedota yhdistyksen kokoukseen, joka ratkaisi asian. Erotettu ei saanut maksamiaan maksuja takaisin. Hallitukseen kuului puheenjohtaja ja neljä jäsentä (8 §). Sääntöihin ei voinut tehdä muutoksia kuin 4/5:n enemmistöllä kahdessa toisiaan seuraavassa kokouksessa tai yksimielisesti. Yhdistystä ei voitu purkaa ilman, että hyväksytty uskontokunta (trossamfund) tai seurakunta ottaa haltuunsa sen toiminnan (16 §). Tällöin jäsenet päättäisivät ehdoista, vaikka yhdistyksen kaikki varat menivät vastaanottajalle. 

    Portti kuvattuna hautausmaan sisäpuolelta kohti tietä.


    Vasen portinpylväs.

    Oikea portinpylväs.

Yhdistyksen rekisteröinti 

Yhdistyksen perustamisilmoituksen puheenjohtaja Blomkvist, sihteeri Lindén ja varapuheenjohtaja Johan Nygård päiväsivät Purmossa 25.1.1924. Ilmoitus saapui postitse alueviranomaiselle 15.2.1924. Pedersören kruununvouti lähetti sen 17.2.1924 sosiaaliministeriöön, jonne ilmoitus saapui 18.2.1924. Yhdistyksen kotipaikaksi ilmoitettiin Åvistin kylä Purmon kunnassa. Yhdistys rekisteröitiin 9.5.1924. 

Vaihtuvuus yhdistyksen johdossa näyttää pieneltä. Tuorein ilmoitus vuodelta 1990 koskee nimenkirjoittajia. 4.12.1990 nimenkirjoittajiksi rekisteröitiin puheenjohtaja Albin Erik Emanuel Kronqvist ja sihteeri Dan Erik Johannes Bäck. 

    Kaivo ja vesipumppu. Ketjuaidan takana näkyy hautausmaan vasen puolisko.

Hautausmaan perustamislupahakemus 

Perustamislupahakemuksen (12.6.1924 VN AD (2876/466) 1924, 10.6.1924/13.6.1924 AD (811/202) 1924 OPM, SVA) allekirjoittivat Åvistissa, Purmossa, 10.6.1924 Blomkvist ja Lindén. Sen jätti rouva Helena Peder kahden valtakirjan ja neljän liitteen kera. 

Hautausmaan perustamista perusteltiin sillä, että matka seurakunnan hautausmaalle oli pitkä, jopa noin 35 kilometriä ja tiet puutteellisia. Liitteinä olivat mm. vanhemman maanmittausinsinööri Ax Färdigin laatima kartta ja karttaselitys. Siitä ilmeni, että hautausmaa-alue oli H. Knuts-talon ynnä muiden mailla. Liitteinä oli myös hautausmaayhdistyksen säännöt ja piirilääkäri Nils Durckmanin lausunto. 

Valtakirja 

Hautausmaayhdistyksen kokouksessa 7.6.1924 valittiin yksimielisesti Blomkvist ja Lindén viemään asiaa eteenpäin. Valtakirjan hakemuksen jättämiseksi he allekirjoittivat Åvistissa 10.6.1924. Sen todistivat Johan Sten ja Johanna Sten. 

    Penkki pääkäytävän vasemmalla sivulla.

Lääkärin lausunto 

Piirilääkäri Nils Durckman oli tarkastanut alueen 30.11.1921. Toimituksessa oli läsnä talonpoika William Bäck Marken-verotalosta. Hautausmaa oli tarkoitettu Markbyssä ja Dalabackassa olevia taloja varten Uudenkaarlepyyn maaseurakunnassa ja Åvist-taloa varten Purmon seurakunnassa. Alue oli Isakas- ja Zacharias-verotalojen mailla, Alajepuan kylässä. Sen pinta-alaksi mainitaan noin 0,5 hehtaaria. Raja koillisessa oli Åvist-talon tiluksia vastaan, etelässä ja lännessä Zacharias- ja Isakas-talojen tiluksia vastaan ja pohjoisessa se ulottui Sjöblom-talon tilusten läheisyyteen. 

Alue oli tasaista hiekkanummea, maaperä kivetöntä ja kuivaa. Ihmisasumuksia tai kaivoja ei ollut lähellä. Näin piirilääkäri katsoi alueen sopivaksi hautausmaaksi. 

    Käymälä maan oikeassa takakulmassa.

Kauppakirjat 5.11.1921 

Zacharias Knuts myi vaimonsa suostumuksella Markbyn ja Dalabackan talonomistajille sekä Åvistin talonomistajille tiluksistaan 22/96 osaa manttaalia Knuts-verotalosta nro 1. Alue oli talon takametsäpalstasta ja sen suuruus oli 0,17 hehtaaria. Alue oli Mosabron torpan luona. Maanmittausinsinööri Ax Färdig oli mitannut ja kartoittanut alueen 1921. Kauppahinta oli 340 markkaa, joka maksettiin ja kuitattiin heti. Ostaja sai erotuttaa alueen omalla kustannuksellaan. 

Ostajat, useat talonomistajat Markbyn Dalabackassa ja Åvistissa selittivät olevansa kauppaan tyytyväisiä. Kauppakirjan todistivat Joel Nilsson ja H. Åbjörnson. 

Toisella kauppakirjalla Isak Sjöblom myi kuten edellä tiluksistaan 11/96 manttaalia Knuts-verotalosta. Maa-alueen pinta-ala oli 0,33 hehtaaria ja sijainti kuten edellä. Kauppahinta oli 660 markkaa, joka myös maksettiin kuten edellä. Ostajat tyytyivät kauppaan. 

    Huoltorakennuksen vasemmalla sivulla paikka maatuville jätteille. Oikealla sivulla roska-astia.

Kartta 

Kartan alueesta laati 1921 vanhempi maanmittausinsinööri Ax Färdig. Alue oli neliö, jonka sivujen pituudet olivat 71 metriä. Portilta katsoen oikea nelikulmio myytiin tilasta Isakas 1:4. Nelikulmion etusivu oli 46,5 metriä, oikea sivu 71 metriä, takasivu 43,3 metriä ja vasen sivu 71 metriä. 

Portilta katsoen vasen nelikulmio myytiin tilasta Zacharias 1:1. Tämän alueen etusivu oli 24,5 metriä, vasen sivu 71 metriä, takasivu 27,7 metriä ja oikea sivu 71 metriä. 

Ohikulkevan tien vastakkaisella puolella olivat Åvistin tilukset. Mosabron torpalle oli noin 300 metriä. 

    Musta ruumisvaunu (jalaksilla) huoltorakennuksessa.

Kauppakirja 10.6.1924 

Edellä mainitut useat (12) talonomistajat olivat Johan Dahl, Jakob Grönkvist, Gustav Lönnkvist, Johan Nygård, Matts Nygård, Anders Nylund, Anders Smets, Anders Åberg, Karl Åman, Gustav Åstrand, Joel Åstrand ja Anders Åvist. 10.6.1924 tehdyllä kauppakirjalla he myivät saman 5.11.1921 ostamansa alueen 1.300 markalla hautausmaayhdistykselle. Ostajalla oli oikeus kustannuksellaan, myyjiä kuulematta, erotuttaa alue palstatilaksi. Kauppakirjan allekirjoitti myyjien puolesta Jakob Kronkvist. Ostajien puolesta sen allekirjoittivat Blomkvist ja Lindén. Kaupan todistivat Lars Selim Finne ja Ireni Nyman. 

Kirkonkokouksen lausunto 

Purmossa sunnuntaina 10.8.1924 pidetty kirkonkokous päätti lyhyen keskustelun jälkeen tukea hakemusta. Välipuheena kokous lausui, että Åvistin tai Purmon seurakuntiin kuuluvia, ajatellun hautausmaan osaomistajia, ei vapauteta velvollisuudesta ottaa osaa seurakunnan yhteisen hautausmaan perustamiseen ja ylläpitoon (pöytäkirja, § 1). 

    Muualle haudattujen muistomerkki hautausmaan etusivulla.

Purmon kirkkoherranviraston lausunto 

Purmon kirkkoherranvirasto antoi lausuntonsa asiasta Porvoon tuomiokapitulille 17.9.1924. Se tuki hakijoita ehdolla, että nämä maksavat toimitusta hautausmaalle suorittamaan tulevan kulut hautausmaalle ja takaisin. Toiseksi ei saanut aikailla papin kutsumisessa toimittamaan hautaan siunaamista. Lopuksi seurakunnan jäseniä ei vapautettu velvollisuudesta rakentaa ja ylläpitää kaikkea, joka kuului seurakunnan yhteiseen hautausmaahan yhdessä seurakunnan muiden jäsenien kanssa. Lausunnon antoi K. Sivenius. 

Porvoon tuomiokapitulin lausunto 

Lausuntoa oli 16.6.1924 pyytänyt opetusministeriön apulaisesittelijä Kyösti Sipilä. Porvoon tuomiokapituli vastasi 9.10.1924. Se lausui voivansa puoltaa hakemusta sillä välipuheella, että yhdistyksen jäsenillä säilytetään velvollisuus ottaa osaa asianomaisten seurakuntien hautausmaiden perustamis- ja ylläpitokuluihin. Lausunnon allekirjoittivat piispa Max von Bonsdorff ja Leonard Nordling. 

Tuomiokapituli saattoi kuitenkin lausua jotakin vain niiden hautausmaayhdistyksen jäsenten osalta, jotka kuuluivat seurakuntaan. Tällä hautausmaalla ei kuitenkaan ollut baptisti- tai muuta ei-luterilaista taustaa, joten mahdollisesti jopa kaikki yhdistyksen jäsenet olivat evankelis-luterilaisten seurakuntienkin jäseniä. 

Päätös 

Myönteinen päätös annettiin 4.11.1924. Päätöksessäkin todetaan, että yhdistyksen jäsenillä pysytetään edelleen velvollisuus osallistua asianomaisen seurakunnan hautausmaan perustamis- ja ylläpitokustannuksiin. Ehkä kuitenkin tarkoitettiin niitä jäseniä, jotka kuuluivat kirkkoon. Päätöksen allekirjoittivat apulaisopetusministeri Antti Kukkonen ja vanhempi hallitussihteeri Antti Inkinen (Päätöskonseptit 1924, Db: 6, OPM, SVA). 

Tila 

Hautausmaa on tiloilla Vilan (893-407-1-44) ja Vilan I (893-407-1-57). Vilan-tilan pinta-ala on 0,1600 hehtaaria ja tila on rekisteröity 30.11.1972. Hautausmaayhdistys sai siihen lainhuudon 8.5.1992. Tila muodostui halkomalla tilasta Zacharias (893-407-1-39). Yhteisosuuksia, joihin tilalla on omistusosuus, on kahdeksan. Näissä on sekä maa- että vesiosuuksia. 

Hautausmaayhdistys osti 6.11.1989 lisämaata 0,28 hehtaaria K. E. V. Cederströmiltä ja E. E. Renvaktarilta, puolet molemmilta. Alue raivattiin hautausmaaksi 1990 ja tätä seuraavina vuosina (mts. 43). 

Vilan I -tilan pinta-ala on 0,6082 hehtaaria ja tila rekisteröitiin 30.5.1991. Yhdistys sai tilaan lainhuudon 19.6.1991. Vilan I muodostui kiinteistöistä Isakas (893-407-1-53), pinta-ala 84,99 hehtaaria, ja Zacharias (893-407-1-46), pinta-ala 78,984 hehtaaria, kun tapahtui lohkominen usealla rekisteriyksiköllä. 

Tilojen Vilan ja Vilan I pinta-ala yhteensä on siis 0,7682 hehtaaria. 

    Yleiskuva hautausmaasta kohti sen oikeaa takakulmaa.

Hautausmaa 

Kirjoittaja vieraili hautausmaalla 4.7.2015. Sen pinta on tasainen, hyvin kuiva, lähinnä hiekkaa, ja kasvaa heiniä ja sammalta. Siellä täällä hajallaan on koivuja, yhteensä laskin niitä 56 kappaletta. Muita pensaita tai puita ei ole. Pääkäytävän molemmille sivuille on istutettu samoin koivuja. Putte Bäck kertoo, että vanhoja, huonokuntoisia koivuja kaadettiin pois vuonna 2014 ja uusi koivuja istutettiin tilalle. 

Hautausalueen muoto on viisikulmio, kun oikeasta etukulmasta on rajattu pieni pala pois. 

Hautausmaan historiaa 

On epäselvää, kuka vihki hautausmaan 1924 (mts. 31). Hautausmaan laajennusosan vihki 25.7.1993 kontrahtirovasti Jan-Erik Nyman. 

Vuosikokouksessa 1930 tehtiin ehdotus siunauskappelin rakentamisesta, mutta ehdotus hylättiin. Hautaansiunaukset ovat tapahtuneet useimmiten Åvistin kyläkirkossa. 

Perustettaessa hautausmaa ympäröitiin puuaidalla (mts. 32). 1937 päätettiin pystyttää aitaus kivitolpista, jotka oli sidottu yhteen rautalangalla. Tämä aitaus lienee tehty vuonna 1938. Sen tekivät Erik Åman ja Jakob Blomqvist. Rautalangat korvattiin rautaketjulla 1992. 

Puuaitauksen pystyttämisen yhteydessä tehtiin puuportti. Se korvattiin taotulla rautaportilla todennäköisesti vuonna 1938. Portin valmisti Jakob Blomqvist ja portti restauroitiin 1991. 

Ensimmäinen kaivo tehtiin 1920-luvun lopussa hautausmaan koilliskulmaan, mutta nykyinen kaivo on hautausmaan etusivun ja tien välissä. 

Varustukset 

Etusivulla on musta rautaportti, jonka aukko on noin 280 cm. Portin mitat ovat 277x111-142 cm (lxk), jossa korkeus vaihtelee. Molempien portinlehtien leveys on 135 cm. Portin kivipylväistä oikean sivut ovat 50 ja 53 cm sekä korkeus 130 cm. Sen etusivussa on kaiverrus 1924. Vasemman pylvään (55x45x130 cm; lxsxk) yläosassa on metallilaatta (46x13 cm; lxk), jossa teksti WILAN. 

Kivisten aidantolppien (22x28x100 cm; lxsxk) korkeus maasta vaihtelee hieman. Portista oikealle on etusivulla kymmenen tolppaa, oikealla sivulla 16 tolppaa, takasivulla 22 tolppaa, vasemmalla sivulla 18 tolppaa ja etusivulla, portista vasemmalle, kymmenen tolppaa. Yhteensä tolppia on 76, mutta kulmatolpat laskettiin tässä kahdesti. Tolppien väli on noin 4,5 metriä. Tolppien yläkärjestä noin 20 cm alaspäin on kiinnitetty vahva rautaketju ulkoa katsoen tolpan etusivuun. 

Pysäköintialue 

Pysäköintitilaa on hautausmaan ja ohikulkevan Dalabackantien välissä. 

    Yleiskuva kohti maan vasenta takakulmaa. Etualalla aidantolppa ja ketjuaitaa.

Kaivo 

Hautausmaan ulkopuolella, portista vasemmalle, on kaivo ja pumppu sekä vesisaavi ja muovisia kastelukannuja. Tämä kaivo tehtiin 1960-luvulla (mts. 32). 

Penkit 

Aidan sisäpuolella on kaksi selkänojallista, pitkää (170x40 cm; pxl) puupenkkiä, joiden runko on metalliputkea. Toinen penkki on etusivulla, istumasuunta kohti hautausmaata, ja toinen pääkäytävän vasemmalla laidalla. 

Käymälä 

Portilta katsoen äärimmäisessä oikeassa takakulmassa on ulkokäymälä (124x124 cm; lxp), jota ei ole merkitty Maanmittauslaitoksen karttaan. Se on pystytetty harkoille ja rakennettu höylähirrestä. Rakennuksessa on harjakatto ja huopakate. Etusivulla on ovi (65x163 cm; lxk), jossa on ylhäällä ikkuna (53x53 cm; lxk). Käymälä on ruskea ja hankittu vuonna 2000. 

Huoltorakennus 

Huoltorakennus rakennettiin alunperin ruumisvaunuliiteriksi. Päätös rakentamisesta tehtiin vuosikokouksessa 1930 (mts. 31). 

Huoltorakennus (408x512 cm; lxp) on lähellä maan oikeaa etukulmaa, tien ja hautausmaan välissä. Hautausmaan puoleisesta päädystä katsoen sen oikea etukulma on melko tarkasti Vilan I -tilan rajalla, muutoin vaja on naapurilan puolella. Vajan ja hautausmaan välissä menee pieni tie. 

Vaja on pystytetty nurkkakiville, puurunkoinen, harjakattoinen, aaltopeltikatteinen ja rimalaudoitettu rakennus. Rakennus on punainen, nurkka ja otsalaudat ovat valkoiset. 

Hautausmaan puoleisessa päädyssä on musta pariovi (185x225 cm; lxk). Oikean oven leveys on 95 cm, vasemman 88 cm. Lattia on tehty lankusta. Sisällä on vanha, musta ruumisvaunu (jalaksilla), liinoja, pistolapioita, haravia, kastelukannu, hautapeitto, lankkuja, kahdet kottikärryt, ämpäreitä, hautalyhtyjä, kuokkia ym. tarpeistoa. Ruumisvaunun valmistivat Åvistin ja Dalabackan asukkaat 1930-luvulla. Ruumisvaunusta (pyörillä), hevosen vetämänä ja kukitettu arkku kyydissä, on valokuva teoksessa Gravkultur I Purmo (osa D, kuva 2). Vajan ovessa on haka, vaja on avoin. Etusivulla maassa on kiviä astin- ja kulkukivinä vajaan. Vajan etupäädyssä ulkona, ovesta oikealle, riippuu kolme muoviharavaa. 

Ovipäädystä katsoen rakennuksen oikeassa etukulmassa on lasikuituinen, harmaa roska-astia (110x76x96 cm; lxsxk). 

Vajan vasemmalla puolella on paikka maatuville jätteille. 

Haudat ja hautamuistomerkit 

Hautausmaan portista tultaessa vasemmalla, etusivulla, on muualle haudattujen muistomerkki, nimisivu hautausmaalle päin. Kivessä on metallilaatta (42x30 cm; lxk), jossa teksti suuraakkosin: ”TILL MINNET AV ANHÖRIGA SOM GRAVLAGTS PÅ ANNAN ORT / MUUALLE HAUDATTUJEN LÄHEISTEN MUISTOLLE”. Kiven yläreunassa on kaksi metallista, suurehkoa lentävää lintua. Muistomerkki pystytettiin vuonna 2011. 

    Åvistien hautakivi.

Ensimmäinen haudattu vainaja oli Johan Mattsson Dahl Dalabackasta (s. 1863-2.1.1924) (mts. 31). Hautaus tapahtui siis noin kymmenen kuukautta ennen hautausmaan perustamisluvan saantia. 

Hautakivirivit ovat hautausmaan etusivun suuntaisesti. Noin kolmen metrin levyinen pääkäytävä jakaa hautausmaan kahtia. Käytävän vasemmalla puolella ovat vanhimmat haudat. Hautakivien nimisivut ovat kohti etusivua. Kivirivit on tässä numeroitu portilta lukien kohti takasivua. 

Rivi Hautakiviä Rautaristejä Nimiä muistomerkeissä
R1 13 - 27
R2 14 - 35
R3 16 - 40
R4 16 - 42
R5 13 - 27
R6 10 - 22
R7 12 - 24
R8 14 1 40
R9 11 - 29
R10 9 - 17

Yhteensä havaittiin 128 hautakiveä, yksi rautaristi ja näissä yhteensä 303 nimeä. 

    Keskisten hautakivessä on liekkimalja.

Hautakivirivissä R6 on eräässä kivessä kaksi nimeä vailla syntymä- ja kuolinaikoja. Näitä ei yllä laskettu mukaan, koska henkilöt lienevät vielä elossa. Rautaristi on Anna Aurora Augustdotter Åvistin (1.1.1926-20.2.1927) haudalla. Yleisiä vainajien sukunimiä ovat Blomqvist, Grön, Nylund, Åstrand ja Åvist. 

Vuonna 1925 vahvistettiin perhehautojen suuruus 50 neliömetriksi, mutta hautausmaayhdistyksen jäsen oikeutettiin lunastamaan useampia hautoja. Varauksia tuli runsaasti (mts. 33). 

Haudat on sijoitettu epätavallisen väljästi. Hautapaikat ovat isoja, tavallisesti sukuhautoja. Hautapaikan pituus on tavallisesti noin viisi metriä ja siinä on pituussuunnassa kaksi hautapaikkaa. Vain harvoilla haudoilla on reunakivet. 

Äärimmäisenä vasemmalla ja oikealla olevien hautojen ja vastaavasti hautausmaan vasemman ja oikean sivun välissä on runsaasti vapaata tilaa. 

Hautakivissä olevat symbolit ovat tavallisimmin ristejä, mutta on myös luontoaiheita kuten lintuja, laskeva aurinko ja taittuneita tähkäpäitä. Havaitsin myös yhden liekkimaljan. 

Aikaisemmin hautausmaalla oli puuristejä, mutta ne on korvattu muilla muistomerkeillä (mts. 43). 

Yleisvaikutelma on avara ja siisti. Hautakivet on melko harvassa. Maaperän kuivuus on ominaista tälle hautausmaalle. 

Hautausmaan hoito 

Laajennetun hautausmaan vihkiäisiin 1994 osallistuivat Henry Byskata Uudenkaarlepyyn seurakunnasta, Jan-Erik Sandström Purmon seurakunnasta, Lars Käld Uudenkaarlepyyn helluntaiseurakunnasta ja Guy Kronqvist, Korsnäsin seurakunnan kirkkoherra. 

Hautausmaan yleishoito hoituu talkoilla. Hautausmaayhdistys ei ota hautoja hoitaakseen maksua vastaan (mts. 32). 

Albin Kronqvistin aloitteesta perustettiin 1990 muistorahasto, joka nyt on yhdistyksen päätulonlähde. Sen tuotto käytetään hautausmaan ylläpitoon ja kaunistamiseen. Bäckillä ei ole tietoa siitä, että ylläpitäjäyhdistys olisi saanut hautausmaata varten julkisia avustuksia.

Putte Bäck kertoo, että hautapaikan voi saada kuka hyvänsä ja sen voi varata myös ennen kuolemantapausta. Paikka sovitaan yhdistyksen puheenjohtajan tai rahastonhoitajan kanssa. Hinta on sopimusasia. Arviolta 65 prosenttia hautapaikoista on käytetty. 

Hautauksia on keskimäärin kaksi vuodessa. Myös talvisin haudataan. Ei ole tietoa siitä, onko myös tuhkauurnia haudattu. Evankelis-luterilaisten lisäksi on haudattu helluntailaisia. Muslimeja ei ole haudattu eivätkä nämä ole kyselleet hautapaikkoja. Hautajaisseremoniat pidetään tavallisesti kirkossa.

Kimmo Sundström


Lyhenteitä

AD Anomusdiaari 
SVA (Suomen) Valtionarkisto, vuodesta 1995 Kansallisarkisto
VN Valtioneuvosto

Lähteitä

Arkistolähteet

Anomusdiaari 1924, OPM, SVA
Päätöskonseptit 1924, OPM, SVA

Kirjallisuus

Gravkultur I Purmo (1994). - Julkaisun laati Pedersören Medborgarinstitutissa vuosina 1993-1994 toiminut työryhmä, 46 s. + 11 kuvasivua, joilla yhteensä 40 valokuvaa.

Tiedonanto

Putte Bäck, hautausmaayhdistyksen sihteeri, hautausmaa-aineistoa, 4.8.2015 sekä kirjallisia vastauksia kysymyksiin 2.10.2015

Artikkeli pohjautuu tekijän selvitykseen Vaihtoehtoiset hautausmaat Suomessa (2007).

Lue myös

Ateistien hautausmaa Lepomäki Siikaisissa (31.1.2007)
Marttakummun hautausmaa Kittilässä (5.9.2012)
Väinölän hautausmaa Siikajoella (25.9.2012)
Piehingin hautausmaa Raahessa (26.9.2012)
Rahjan hautausmaa Kalajoella (27.9.2012)
Kauhajoen Rauhanmaa (3.10.2012)
Poronkankaan hautausmaa Jurvassa (4.10.2012)
Kurikan Vapaaseurakunnan ja Kurikan Helluntaiseurakunnan hautausmaa Kurikassa (5.10.2012)
Laihian vapaahautausmaa (15.10.2012)
Isonkyrön vapaahautausmaa (16.10.2012)
Ristinummen hautausmaa Marttilassa (29.10.2012)
Varmon hautausmaa Kesälahdella (27.11.2012)
Vallan nummen hautausmaa Humppilassa (30.11.2012)
Karinaisten Rauhamaa (2.12.2012)
Merikarvian Rauhanmaa (4.12.2012)
Merikarvian Lepomaa (5.12.2012)
Jämsän helluntaiseurakunnan hautausmaa Jämsässä (18.12.2012)
Kuusankosken Lepola (27.12.2012)
Forssan Rauhanmaa (11.5.2013)
Karkkilan Lepola (17.5.2013)
Kotkan Vapaa-ajattelijain hautausmaa (24.5.2013)
Kullervon aluehautausmaa Vaasassa (4.6.2013)
Santalan hautausmaa Hangossa (7.6.2013)
Käpylän hautausmaa Suonenjoella (11.6.2013)
Joensuun Rauhanmaa (20.6.2013)
Kajaanin Tuonenviita (27.6.2013)
Vapaitten kristittyjen hautausmaa Lapualla (4.7.2013)
Seinäjoen vapaaseurakunnan ja Seinäjoen Helluntaiseurakunnan hautausmaa Seinäjoella (10.7.2013)
Lavian ja Suodenniemen Helluntailähetyksen hautausmaa Laviassa (24.7.2013)
Lauttakankaan hautausmaa Jämijärvellä (1.8.2013)
Villalan metodistihautausmaa Lappeenrannassa (9.8.2013)
Keltnummen hautausmaa Eurassa (5.9.2013)
Kihniön Vapaaseurakunnan hautausmaa Kihniössä (11.9.2013)
Karttulan Vapaaseurakunnan hautausmaa Kuopiossa (27.9.2013)
Ilmajoen Helluntaiseurakunnan hautausmaa Ilmajoella (7.10.2013)
Honkajoen Rauhanmaa (25.10.2013)
Vapaa-ajattelijain hautausmaa Jyväskylässä (3.11.2013)
Karttulan Vapaaseurakunnan hautausmaa Tervossa (19.11.2013)
Islamilainen hautausmaa Jyväskylässä (12.12.2013)
Katolinen hautausmaa Turussa (31.5.2014)
Kauhavan Lepomaa (3.6.2014)
Teuvan Rauhanmaa (13.6.2014)
Polvijärven vapaahautausmaa (20.6.2014)
Helluntaiseurakunnan hautausmaa Pyhäjärvellä (13.7.2014)
Juutalainen hautausmaa Haminassa (28.7.2014)
Peltokankaan hautausmaa Paltamossa (8.8.2014)
Kotivaaran hautausmaa Kolarissa (15.8.2014)
Luopioisten Lepomaa (18.9.2014)
Juuan Lepola (7.10.2014)
Ristikankaan hautausmaa Kemissä (12.12.2014)
Halikon sairaalan hautausmaa Salossa (6.5.2015)
Forsbyn hautausmaa Pedersöressä (7.7.2015)
Pedersören Ebenhaeser (12.7.2015)
Kuorsalon hautausmaa Haminassa (20.7.2015)
Närpiön Solbacken (31.7.2015)
Oxkangarin hautausmaa Vöyrissä (14.8.2015)
Vassorin hautausmaa Mustasaaressa (22.8.2015)
Moikipään hautausmaa Korsnäsissä (27.8.2015)
Yttermarkin hautausmaa Närpiössä (3.9.2015)
Uudenkaarlepyyn Aftonfrid (6.9.2015)
Maalahden Aftonro (18.9.2015)
Sundomin hautausmaa Vaasassa (1.10.2015)
Närpiön Aftonvila (3.10.2015)
Korsnäsin kirkonkylän hautausmaa (15.11.2015)
Suomen Islam-seurakunnan Helsingin Tataarihautausmaa (16.5.2016)
Helsingin juutalaisen seurakunnan Vanha juutalainen hautausmaa (17.5.2016)
Helsingin juutalaisen seurakunnan Uusi juutalainen hautausmaa (30.5.2016)
Ortodoksinen Pyhän Nikolauksen Seurakunnan hautausmaa Helsingissä (5.6.2016)
Taivallahden sotilashautausmaa Helsingissä (8.6.2016)
Gravgårdsföreningen Fridin hautausmaa Vöyrissä (14.6.2016)
Kaunissaaren hautausmaa Pyhtäällä (28.6.2016)
Köklot Gravplatsföreningin hautausmaahanke Koivulahdessa (6.7.2016)
Högsåran hautausmaa Kemiönsaaressa (6.7.2016)
Kalle Sipilän hautausmaahanke Pohjois-Pirkkalassa (29.7.2016)
Siltasalmen hautausmaa Saarijärvellä (22.8.2016)
Pitkäniemen sairaalan hautausmaa Nokialla (31.8.2016)
Asarias Makkosen hautausmaahanke Tottijärvellä (11.9.2016)
Heinolan Vapaa-ajattelijain hautausmaahanke Heinolassa (25.9.2016)
Hyrylän varuskunnan uusi ortodoksinen sotilashautausmaa Tuusulassa (6.10.2016)
Åbergin hautausmaa Helsingissä (4.12.2016)

Pääsivu Tiedotteet Palvelut Lehdet Uutisia ja artikkeleita
Kirkosta eroaminen Mitä uutta?