UUDENKAARLEPYYN AFTONFRID (6.9.2015)


Munsala (aikaisemmin suomeksi Munsalo) on entinen kunta, joka liitettiin 1975 Uuteenkaarlepyyhyn. Siellä, Pensalan kylässä, on yksityinen hautausmaa, Aftonfrid. Se on yhdystien Oravainen-Jepua (7320) varrella, josta on viitta hautausmaalle. Hautausmaa on liittymästä noin 550 metriä luoteeseen. 

    Mustin linjoin rajattu hautausalue on kapea kaistale, alle puolet Aftonfrid-tilan pinta-alasta. Portaali etusivulla on kuvattu värillä täytetyllä suorakulmiolla. Hautausalueen oikeassa kulmassa on entinen ruumissuoja ja siitä oikealle varastorakennus, jonka tilan raja lävistää. ©Maanmittauslaitos, lupa nro 2168/MML/15, Kiinteistörajat ©Maanmittauslaitos lupanro 2168/MML/15.

Hautausmaayhdistys perustetaan 

Yhdistys toimi rekisteröimättömänä jo vuonna 1943. Hallituksen pöytäkirjan 15.6.1943 mukaan puheenjohtajana toimi Artur Fridlund, sihteerinä Rafael Westerberg ja rahastonhoitajana Emil Nyman. Gravgårdsförening Aftonfridin perustaminen tapahtui muodollisesti Pensalassa 14.10.1944. Perustajat olivat Rafael Westerberg, Artur Fridlund, Emil Nyman, Anders Nygård ja Johannes Södersved. 

Perustamisilmoituksen jätti oikeusministeriöön 25.10.1944 Ruotsalaisen kansanpuolueen kansanedustaja Albin Wickman. Yhdistys rekisteröitiin 15.11.1944 ja sai rekisterinumeron 36597. Sen tarkoituksena oli hankkia ja perustaa hautausmaa sekä hoitaa sitä. 

    Viitta hautausmaalle.

Nimenkirjoittajia olivat puheenjohtaja Anders Artur Fridlund ja sihteeri Edvard Rafael Westerberg. Muut hallituksen jäsenet olivat Emil Sigfrid Nyman ja Oskar Alfred Dahl Pensalan kylästä sekä Anders Nygård Oravaisista. Varajäseniä olivat Anders Wallin Munsalasta ja Anders Alfred Andersson Oravaisista. 

Perustajissa oli evankelisia nuoria, baptisteja ja evankelis-luterilaisia. Sen sijaan vapaakirkkolaisia ja helluntailaisia ei juuri ollut mukana. Jehovantodistajia ei Pensalassa ollut oikeastaan laisinkaan. Baptistien kärkihenkilöt olivat siirtyneet jo aiemmin siviilirekisteriin. Talonpojat Fridlund (s. 1.11.1895), Nyman (s. 1.3.1900 Munsala), Dahl (s. 8.3.1905 Munsala) ja Södersved (s. 21.5.1888 Munsala) olivat Pensalasta ja kuuluivat evankelis-luterilaiseen seurakuntaan, samoin kansakoulunopettaja Westerberg (s. 23.9.1907 Munsala). Myös talonpoika Andersson (s. 13.5.1904) oli evankelis-luterilainen, virkatodistus oli annettu Oravaisten seurakunnasta. Sen sijaan Nygård (s. 22.11.1893 Oravainen) Österbystä kuului Oravaisten siviilirekisteriin, jonne oli siirtynyt 10.1.1926 Monån baptistiseurakunnasta. Myös talonpoika Wallin (s. 7.3.1880 Munsala) Pensalasta kuului siviilirekisteriin, jonne oli siirtynyt samoin 10.1.1926 Monån baptistiseurakunnasta. 

    Oikean sivun lanka-aitaa.

Säännöt 

Gravgårdsföreningen Aftonfrid r.f:n jäseneksi sai kuulua uskontunnustuksesta riippumatta (3 §). Sisäänkirjoitusmaksu oli 100 markkaa. Vuosijäsenmaksusta päätti vuosikokous. Haudan hinta päätettiin sen perusteella mikä oli kaikki kustannukset jaettuna hautojen määrällä. Hallitukseen kuului viisi jäsentä ja kaksi varajäsentä, jotka valitsivat toimihenkiöt keskuudestaan (4 §). Jäsenellä oli oikeus hautaukseen ja hautapaikan lunastukseen itselleen ja perheelleen (10 §). Jos yhdistys purkautuisi, sen varat menisivät Munsalan kunnalle käytettäväksi Munsalan kylissä asuvien henkilöiden hautojen hoitoon yhdistyksen hautausmaalla. 

    Roska-astioita hautausalueen ulkopuolella, hautausmaan edessä.

Perustamislupahakemus 

Yhdistyksen hakemuksen perustaa hautausmaa (31.1.1945/16.2.1945 AD (182/41) 1945, OPM, SVA) jätti 16.2.1945 Albin Wickman valtakirjan ja seitsemän liitteen kera. 31.1.1945 Pensalassa päivätyn hakemuksen allekirjoittivat Artur Fridlund ja Rafael Westerberg. Valtakirja Wickmanille oli annettu samana päivänä ja sen todistivat Evert Nyholm sekä John Fridlund. 

    Pysäköintialue portaalin edessä.

Lääninlääkärin lausunto 

Artur Fridlund oli 28.7.1943 pyytänyt Vaasan lääninhallitusta määräämään lääkäri suorittamaan katselmus ja antamaan lausunto hautausmaaksi ehdotetusta alueesta. Lääninhallitus lähetti asiassa kirjeen 13.8.1943 lääninlääkäri O. A. Hokkaselle. 

Hokkanen tarkasti alueen 25.8.1943 ja antoi lausuntonsa 27.8.1943 lääninhallitukselle. Hautausmaa tulisi yhdistyksen jäsenten käyttöön ja tarpeeseen. Tarkastuksessa olivat mukana Fridlund, Nyman ja Nygård. Alueen omisti talonpoika Henrik Pått, se oli Karv-tilalla nro 2 ja nimeltään Bastuholmen. Alue sijaitsi noin 500 metriä Oravainen-Jepua maantiestä ja lähimmistä ihmisasumuksista. Maaperä oli hiekkamultaa. Paikka sopi hautausmaaksi ilman kuivatusta ja täyttöä ehdoin, että laaditaan piirustus hautojen sijoittelusta, rakennetaan aita ja hankitaan omistusoikeus hakijayhdistykselle. Olisi myös toivottavaa, että hautausmaalle rakennettaisiin kaivo istutusten vedentarvetta varten. 

    Penkki käytävän vasemmalla puolella.

Kauppakirja 

Maa-alueen myyjäksi olivat Evert Pått, Anna Rögård, Gerda Snellman, Erik Stenvall, Ingrid Andersson, Elsi Nylund, Anna Aspfors ja Leo Gullback Pensalassa 28.12.1943 valtuuttaneet talonpoika Henrik Påttin. Valtakirjan todistivat Kurt Karf ja Evert Nylund. Pått valtuutettiin myymään Lind-talosta (0,0740 manttaalia), Karf-maakirjataloa nro 2, noin 17 vanhaa kapanalaa viljeltyä maata ns. Bastuholmissa käytettäväksi hautausmaana. (Yksi kapanala oli 154 neliömetriä eli 17x154=2.618 neliömetriä.) 

Kauppakirja allekirjoitettiin Pensalassa 2.6.1944. Ostajan puolelta sen allekirjoittivat hautausmaayhdistyksen hallituksen jäsenet pöytäkirjan 15.5.1943 mukaisesti. Nämä olivat Arthur Fridlund, Rafael Westerberg, Emil Nyman ja Anders Nygård. Alue oli tarkoitettu maanmittarin erotettavaksi. Kauppasumma oli 8.500 markkaa, joka maksettiin heti, kun kauppa oli hyväksytty ja vahvistettu. Rasituksena ja ulosmaksuna yhdistys maksoi 50 markkaa vuosittain kunnes paalutus oli saatettu loppuun. Kaupassa ei myyty irtainta. Kaupanvahvistajana oli J. Kempe ja kihlakunnan oikeuden määräämänä kaupantodistajana Karl Johan Nygård. 

Tämän jälkeen yhdistys ei nähtävästi kuitenkaan antanut lohkoa ostamaansa maa-aluetta eikä saanut siihen lainhuutoakaan. Lainhuudon saaminen tapahtui vasta 1996 edempänä kerrotulla tavalla. 

    Vesipiste ja maljakkoteline käytävän oikealla sivulla.

Kartta 

Maanmittausinsinööri laati hautapaikkakartan Lind-talon maasta vuonna 1944. Siinä hautoja oli merkitty paljon, keskikäytävän oikealle puolelle 36 riviä ja vasemmalle puolelle 35 riviä, yhteensä 71 riviä à 10 hautaa eli 710 hautaa. Hauta nro 1 oli oikeassa takakulmassa ja nro 700 vasemmassa etukulmassa. Loput haudat nro:t 701-710 olivat etusivulla, portista oikealle. 

    Portaali hautausmaan portilla.

Vakuutus hautausmaan hoitamisesta 

Hautausmaata ympäröi etelä-, länsi- ja pohjoissivulla kivimuuri sekä itäsivulla piikkilanka-aita, jonka eteen istutetaan kuusiaitaa. Vettä istutuksille saatiin lähellä olevasta purosta. 

Vakuutuksen hautausmaan kunnossapidosta siltä varalta, että Gravgårdsförening Aftonfrid r.f. jostakin syystä purkautuisi antoivat Pensalassa 9.2.1945 talonpojat Karl Hansas, Lennart Henrikson, Nils Nyström ja Ernst Präst. Vakuutuksen todistivat talonpoika Sigurd Sirén ja meijerikkö Ines Junell. 

    Ruumissuoja, joka on jäänyt pois käytöstä. 

Kirkkoherran lausunto 

Kirkkoneuvosto käsitteli asiaa 8.4.1945. Sitten tilapäinen kirkkoherra B. Söderholm antoi lausuntonsa Munsalassa 16.4.1945. Hakemusta puollettiin ensi kädessä siksi, että syksyisin ja talvisin Pensalaan menevät tiet olivat huonossa kunnossa ja etäisyys Munsalaan, seurakunnan hautausmaalle, oli pitkä. 

Tuomiokapitulin lausunto 

Porvoon tuomiokapitulin 3.5.1945 päivätty lausunto saapui ministeriölle 8.5.1945. Välipäätös 16.2.1945 palautettiin ja suositeltiin puollettavan hakemusta. Lausunnon allekirjoittivat piispa Max von Bonsdorff ja Leonard Nordling. 

    Varasto.

Päätös 

Myönteinen päätös annettiin 23.5.1945. Päätöksen allekirjoittivat opetusministeri Johan Helo ja vanhempi hallitussihteeri Antti Inkinen (Päätöskonseptit 1945). 

Tila 

Alunperin hautausmaaksi ostetun maa-alueen pinta-ala oli 2 618 neliömetriä. Nykyisin tilan Aftonfrid (893-418-2-58) pinta-ala on kuitenkin 0,7860 hehtaaria ja sillä on yksi palsta. Tämän alueen Gravgårdsföreningen Aftonfrid r.f. osti 9.5.1996 15.000 markan kauppahinnasta Leo Matias Gullbackilta (k. 4.4.2010). Gullback esiintyy jo edellä mainitussa, 28.12.1943 annetussa valtakirjassa. Aftonfrid-tila syntyi 18.9.1996 lohkomalla tilasta Lind (893-418-2-47). Yhdistys sai lainhuudon tilaan 21.10.1996. Kiinteistöllä on tieoikeus ja vastaavasti kiinteistöä rasittaa muiden oikeus käyttää sen lounaisrajaa pitkin menevää tietä. Osuutta yhteisiin maa- ja vesialueisiin Aftonfrid-tilalla ei ole. Tila on muodoltaan likimain suunnikas, rajapyykkejä on viisi. 

Varustukset 

Kirjoittaja vieraili hautausmaalla 29.5.2015. Portilta katsottuna maan oikean sivun aidantolpat on katkottu ratakiskosta. Tolppien väli vaihtelee ja on esimerkiksi välillä 225-295 cm. Oikeasta etukulmasta suureen, rajalla olevaan kivilohkareeseen saakka on seitsemän tolppaa ja sen jälkeen 36 tolppaa oikeaan takakulmaan saakka. Aidassa on kolme rautalankaa ja sen korkeus on noin metri. Etusivu on vanhaa kiviaitaa hakkaamattomista kivistä. Vasemmassa etukulmassa kiviaita (1,10x70 cm; lxk) on pyöristetty. Myös vasen sivu ja takasivu (noin 24 metriä) ovat vanhaa kiviaitaa. Oikealla sivulla olevan kivilohkareen edessä on paikka, johon voidaan asettaa palamaan kynttilöitä. 

Hautausalueen muoto on nelikulmio. Etusivun pituus on noin 25 metriä. Hautausaluetta halkoo sen keskellä suora käytävä (leveys 220 cm), joka jakaa maan pituussuunnassa kahtia. Se on päällystetty harmaalla, hienolla sepelillä. Käytävän vasemmalla sivulla on viisi valaisinpylvästä ja kaksi penkkiä (170x41 cm; pxl). Penkit ovat puuta ja ruskeita. Niiden putkirunko on rautaa ja valkoinen. 

Keskikäytävän puolivälin jälkeen on käytävän oikealla sivulla sininen, muovinen vesitynnyri ja muovisia kastelukannuja. Tynnyristä otetaan kasteluvesi. Kartiomaisille kukkapikareille on rautainen teline. 

Maan oikeassa etukulmassa, hautausalueen ulkopuolella, on roska-astiat metalli- ja lasijätteelle, lautakehikko maatuvalle sekajätteelle sekä vielä peltiastia muovijätteelle. 

    Haudat ovat käytävän molemmin puolin. 

Portaali 

Hautausmaan etusivulla on suuri, betonisokkelille pystytetty portaali. Sen alaosa on maalattu punaiseksi ja rimalaudoitettu. Nurkka- ja peitelaudat ovat valkeat. Portaalin koko on 577x578 cm (lxp), portin aukko on 279 cm. Rakennus on hyvässä maalissa. Portaalin vasemmassa osassa on välinekomero, jonne on ovi alikulusta. Siellä on mm. tikkaat, pistolapioita, kottikärryt, haravia, ämpäreitä, kuokka, ruohonleikkuukone, köyttä, liinoja ja puutarhatyökaluja. Ovessa on haka, mutta ovi on avoin. Portaalissa on sähköt. Komeron takaseinässä on vuosiluvut 1994-1995. Alikulun oikealla sivulla on kaksi lukittua ovea. Tästä lienee pääsy ylempänä olevaan kellotilaan. Oikealla, ulkona, hautausmaan puolella, on katkaisin, josta kelloja soitetaan. Portaalin vesikourut ovat harmaat. Portaalin kaarevassa osassa, kuten ylinnä katollakin, on peltikate. Kaarevan osan yläpuolella on ulkoa keltaiseksi maalattu kellotila, jossa on valkeat ikkunaluukut neljään suuntaan, muttei laseja. Portaalin katolla on harmaa risti. Portaalin läpikulun yläpuolella on ulkona, etusivulla teksti AFTONFRID 1945, harmaata metallia. 

Ruumissuoja 

Hautausalueen oikean etukulman ulkopuolella on valkotiilinen, harjakattoinen, peltikatteinen rakennus (423-453 cm; lxp), joka on pystytetty betonisokkelille. Rakennus toimi ruumissuojana, mutta sen käyttö loppui jo 1990-luvulla. 

Rakennuksen etupäädyssä on musta pariovi, jonka takana toinen ovi. Tässä ovessa on selitys, jossa kerrotaan ruumisvaunuista. Ne rakensi puuseppä ja seppä Jakob Fridlund (1862-1943). Elna Södersvedin antamien tietojen mukaan vaunut rakennettiin vuosien 1915-1920 välisenä aikana. Fridlund rakensi kolmesta neljään vaunua, joista ylimääräiset myytiin suomenkielisille naapurikunnille. Jakobia avusti rakennustyössä hänen poikansa Artur Fridlund (1895-1957). 

Ruumissuojan räystäät ovat valkoiset. Oven yläpuolella on musta risti (noin 100x40 cm; kxl). 

Varasto 

Tiilirakennuksen oikealla puolella on multakasa. Tästä oikealle on puurunkoinen, punainen varastorakennus (314x374 cm; lxp). Se on pystytetty pitkille kiviharkoille ja rimalaudoitettu. Rakennuksessa on keltainen pariovi (188x210 cm; lxk), jossa on haka, mutta varasto on avoin. Varasto on lähes tyhjä. 

    Hautausmaa kuvattuna kohti etusivua.

Haudat ja hautakivet 

Keskikäytävän vasemmalla puolella on 25 lyhyttä hautakiviriviä (1-4 kiveä/rivi) hautausmaan leveyssuunnassa. Hautakiviä oli yhteensä 62, joissa oli 122 vainajan nimeä. Keskikäytävän oikealla puolella vastaavia rivejä oli 26 ja lisäksi yksi tyhjä rivi. Näissä oli 1-5 hautakiveä/rivi. Yhteensä kiviä oli 61 ja nimiä niissä 118. Näin laskin yhteensä 123 hautakiveä ja niissä yhteensä 240 vainajan nimeä. Lisäksi oli yksi uusi hauta, jolla oli havukumpu ja kukkia, muttei vielä hautakiveä. 

Hautakivet ovat suorissa riveissä. Kivet on hoidettu ja siistitty, niiden tekstejä on helppo lukea. Hautakivien edessä voi olla pieni kivistä tehty reunus. Sen ja hautakiven välissä voi olla kukkia. Koko haudan ympäröiviä reunakiviä ei ole paitsi suurella, Hansas-pariskunnan haudalla, joka on hautausmaan taimmassa rivissä. Tämän haudan reunakivien pituus mitattuna hautakiven taakse asti on 200 cm ja leveys 205 cm. 

Hautausmaa on hoidettu, nurmipintainen ja nurmi on leikattu. Puita tai pensaita ei ole. Vasemman sivun kiviaidan ulkopuolella on kuusia sivun suuntaisesti. 

En havainnut hautakivissä yhtään suomenkielistä nimeä. 

Ristien lisäksi hautakivissä on luontoaiheita kuten laskeva aurinko, tähtiä, tähkäpäitä ja liekkejä. Hansas-pariskunnan haudalla on suuri, punertava hautakivi, jossa on malja ja liekki. Kiven alareunassa on teksti: ”Evad jag lever eller dör, så hör jag Herren till.” Näin malja ja liekki eivät viittaa tässä tapauksessa uskonnottomiin henkilöihin. Eeva Maria Nylundin (7.10.1918-23.10.1990) hautakivessä on liekkimalja. 

    Hansas-pariskunnan suuri hautakivi hautausmaan taimmassa rivissä.

Hautausmaata on täytetty takaosasta alkaen kohti etuosaa. Etuosa, noin 1/3 koko hautausalasta, on vielä vapaana. Hautausmaan etusivun aidan ulkoreunasta on noin 33 metriä ensimmäisiin hautakiviin. Tästä on noin 85 metriä takasivun kiviaitaan. 

Ensimmäinen haudattu vainaja hautakivien mukaan on Anna Olivia Hansas (27.1.1898-16.5.1944). Hän siis kuoli vuoden ja viikon ennen kuin hautausmaan perustamislupa saatiin. 

Sotilastorppa 

Nykyisen hautausmaan paikalla, Karv-talon alueella, oli Ruotsin vallan aikana sotilastorppa. Torpassa asui Anders Larsson Munck vaimonsa Margareta Andersdottirin kanssa. Heillä oli 1740 syntynyt poika. Anders Larsson Munckia seurasi 1740 Henrik Munck (s. 1706), pyöräntekijä, joka oli toimessa vuoteen 1757 saakka. Sen jälkeen toimessa oli Carl Olofsson Rahm, joka aloitti sotilaana 1757 ja palveli 31 vuotta. 

Hautausmaan hoito 

Thore Wallin kertoo 4.6.2015 olevansa hautausmaayhdistyksen sihteeri. Edellä mainittu Anders Wallin oli hänen isänsä. Yhdistyksen puheenjohtajana on nyt Kent Nygård. 

Hautausmaan hoito perustuu talkootyöhön. Kuluvana kesänä talkoopäivä oli lauantaina 6.6.2015. 

Talous 

Varoja yhdistys saa hautapaikkojen ja surunvalitteluadressien myynnistä. Hautapaikat maksavat noin 100-150 euroa. Muita avustuksia ei ole saatu. 

Hautausmaan käytännön hoidosta ja taloudesta saadut tiedot ovat niukkoja.

Kimmo Sundström


Lyhenteitä

AD Anomusdiaari 
OPM Opetusministeriö
SVA (Suomen) Valtionarkisto, vuodesta 1995 Kansallisarkisto

Lähteitä

Arkistolähteet

Anomusdiaari 1945, OPM, SVA
Päätöskonseptit 1945, OPM, SVA 

Tiedonannot

Thore Wallin, Gravgårdsförening Aftonfrid r.f:n sihteeri, 4.6.2015 ja 25.8.2015

Artikkeli pohjautuu tekijän selvitykseen Vaihtoehtoiset hautausmaat Suomessa (2007).

Lue myös

Ateistien hautausmaa Lepomäki Siikaisissa (31.1.2007)
Marttakummun hautausmaa Kittilässä (5.9.2012)
Väinölän hautausmaa Siikajoella (25.9.2012)
Piehingin hautausmaa Raahessa (26.9.2012)
Rahjan hautausmaa Kalajoella (27.9.2012)
Kauhajoen Rauhanmaa (3.10.2012)
Poronkankaan hautausmaa Jurvassa (4.10.2012)
Kurikan Vapaaseurakunnan ja Kurikan Helluntaiseurakunnan hautausmaa Kurikassa (5.10.2012)
Laihian vapaahautausmaa (15.10.2012)
Isonkyrön vapaahautausmaa (16.10.2012)
Ristinummen hautausmaa Marttilassa (29.10.2012)
Varmon hautausmaa Kesälahdella (27.11.2012)
Vallan nummen hautausmaa Humppilassa (30.11.2012)
Karinaisten Rauhamaa (2.12.2012)
Merikarvian Rauhanmaa (4.12.2012)
Merikarvian Lepomaa (5.12.2012)
Jämsän helluntaiseurakunnan hautausmaa Jämsässä (18.12.2012)
Kuusankosken Lepola (27.12.2012)
Forssan Rauhanmaa (11.5.2013)
Karkkilan Lepola (17.5.2013)
Kotkan Vapaa-ajattelijain hautausmaa (24.5.2013)
Kullervon aluehautausmaa Vaasassa (4.6.2013)
Santalan hautausmaa Hangossa (7.6.2013)
Käpylän hautausmaa Suonenjoella (11.6.2013)
Joensuun Rauhanmaa (20.6.2013)
Kajaanin Tuonenviita (27.6.2013)
Vapaitten kristittyjen hautausmaa Lapualla (4.7.2013)
Seinäjoen vapaaseurakunnan ja Seinäjoen Helluntaiseurakunnan hautausmaa Seinäjoella (10.7.2013)
Lavian ja Suodenniemen Helluntailähetyksen hautausmaa Laviassa (24.7.2013)
Lauttakankaan hautausmaa Jämijärvellä (1.8.2013)
Villalan metodistihautausmaa Lappeenrannassa (9.8.2013)
Keltnummen hautausmaa Eurassa (5.9.2013)
Kihniön Vapaaseurakunnan hautausmaa Kihniössä (11.9.2013)
Karttulan Vapaaseurakunnan hautausmaa Kuopiossa (27.9.2013)
Ilmajoen Helluntaiseurakunnan hautausmaa Ilmajoella (7.10.2013)
Honkajoen Rauhanmaa (25.10.2013)
Vapaa-ajattelijain hautausmaa Jyväskylässä (3.11.2013)
Karttulan Vapaaseurakunnan hautausmaa Tervossa (19.11.2013)
Islamilainen hautausmaa Jyväskylässä (12.12.2013)
Katolinen hautausmaa Turussa (31.5.2014)
Kauhavan Lepomaa (3.6.2014)
Teuvan Rauhanmaa (13.6.2014)
Polvijärven vapaahautausmaa (20.6.2014)
Helluntaiseurakunnan hautausmaa Pyhäjärvellä (13.7.2014)
Juutalainen hautausmaa Haminassa (28.7.2014)
Peltokankaan hautausmaa Paltamossa (8.8.2014)
Kotivaaran hautausmaa Kolarissa (15.8.2014)
Luopioisten Lepomaa (18.9.2014)
Juuan Lepola (7.10.2014)
Ristikankaan hautausmaa Kemissä (12.12.2014)
Halikon sairaalan hautausmaa Salossa (6.5.2015)
Forsbyn hautausmaa Pedersöressä (7.7.2015)
Pedersören Ebenhaeser (12.7.2015)
Kuorsalon hautausmaa Haminassa (20.7.2015)
Närpiön Solbacken (31.7.2015)
Oxkangarin hautausmaa Vöyrissä (14.8.2015)
Vassorin hautausmaa Mustasaaressa (22.8.2015)
Moikipään hautausmaa Korsnäsissä (27.8.2015)
Yttermarkin hautausmaa Närpiössä (3.9.2015)
Maalahden Aftonro (18.9.2015)
Uudenkaarlepyyn Vilan (21.9.2015)
Sundomin hautausmaa Vaasassa (1.10.2015)
Närpiön Aftonvila (3.10.2015)
Korsnäsin kirkonkylän hautausmaa (15.11.2015)
Suomen Islam-seurakunnan Helsingin Tataarihautausmaa (16.5.2016)
Helsingin juutalaisen seurakunnan Vanha juutalainen hautausmaa (17.5.2016)
Helsingin juutalaisen seurakunnan Uusi juutalainen hautausmaa (30.5.2016)
Ortodoksinen Pyhän Nikolauksen Seurakunnan hautausmaa Helsingissä (5.6.2016)
Taivallahden sotilashautausmaa Helsingissä (8.6.2016)
Gravgårdsföreningen Fridin hautausmaa Vöyrissä (14.6.2016)
Kaunissaaren hautausmaa Pyhtäällä (28.6.2016)
Köklot Gravplatsföreningin hautausmaahanke Koivulahdessa (6.7.2016)
Högsåran hautausmaa Kemiönsaaressa (6.7.2016)
Kalle Sipilän hautausmaahanke Pohjois-Pirkkalassa (29.7.2016)
Siltasalmen hautausmaa Saarijärvellä (22.8.2016)
Pitkäniemen sairaalan hautausmaa Nokialla (31.8.2016)
Asarias Makkosen hautausmaahanke Tottijärvellä (11.9.2016)
Heinolan Vapaa-ajattelijain hautausmaahanke Heinolassa (25.9.2016)
Hyrylän varuskunnan uusi ortodoksinen sotilashautausmaa Tuusulassa (6.10.2016)
Åbergin hautausmaa Helsingissä (4.12.2016)

Pääsivu Tiedotteet Palvelut Lehdet Uutisia ja artikkeleita
Kirkosta eroaminen Mitä uutta?