KUORSALON HAUTAUSMAA HAMINASSA (20.7.2015)

Päivitetty 31.7.2015
Päivitetty 21.8.2015
Päivitetty 8.6.2016
Päivitetty 10.10.2016

Kuorsalo on saari Haminan kaakkoispuolella, noin 17 kilometriä kaupungin keskustasta. Saaren pohjoisrannalla on lahti, jonka pohjukasta noin 300 metrin päässä on 1700-luvulta peräisin oleva, yksityinen hautausmaa. Se lienee vanhimpia edelleen käytössä olevia maamme yksityisiä hautausmaita. 

    Hautausmaa on kolmen tilan alueella. Portti on etusivulla, ulkoa katsoen heti läp'käytävän vasemmalla puolella. ©Maanmittauslaitos, lupa nro 3065/MML/14, Kiinteistörajat ©Maanmittauslaitos lupanro 3065/MML/14.

Kuorsalon historiaa 

Tuomo Silenti on tutkinut saaren maanomistusta. Ruotsin kuningas lahjoitti Kuorsalon 1650-luvulla Kustaa Kaarlenpoika Hornin hallintaan ns. ostorälssitilana. 1743 saari liitettiin Venäjän keisarikuntaan, Viipurin kuvernementtiin eli Vanhaan Suomeen, jossa Ruotsin vallan aikaiset lait ja veronkantojärjestelmä jäivät voimaan. Verosaamiset maksettiin pikkuvihan jälkeen 1746 Kyminkartanon tuomiokunnan tuomari Arvid Rennerille (1704-1762), Summan kartanon omistajalle. Rennerin kuoleman jälkeen tämän omaisuus huutokaupattiin elokuussa 1778, jolloin haminalainen raatimies Henrik Jakob Bruun osti Kuorsalon rälssitilan 450 ruplan hinnasta. 

    Opaste hautausmaalle.

4.11.1778 kuusi Kuorsalon isäntää osti Bruunilta Kuorsalon lähisaarineen ja kalavesineen käteisellä, 520 ruplalla. Jaakko Simonpoika Sipari ja Arvi Erikinpoika Lommi lunastivat kumpikin 2/8:a. Sigfrid Niilonpoika Korjuslommi, Erik Sigfridinpoika Korjus, Joosef Tuomaanpoika Korjus ja Tuomas Heikinpoika Arvilommi lunastivat kukin 1/8:n. Kymenlaaksossa olisi tuolloin 520 ruplalla saanut noin 50 hevosta ja noin 130 lehmää. 

Näin hautausmaasta tuli muutamien saarten ja kylien (Kuorsalo, Tammio, Pyötsaari ja Mäntlahti) sukujen omaisuutta. Kuorsalon-Tammion jakokunnassa suoritettu isojako tapahtui 1864-1867 ja sen toimitti Viipurin läänin maanmittausinsinööri Konstantin Järnefelt. Kihlakunnan oikeus vahvisti jaon 31.1.1873. Jakokunnan yhteisomistus purettiin virallisesti maa-alueiden (saarten) osalta, mutta vesialueet ja hautausalue Kuorsalossa jäivät yhteisiksi. 

    Hautausmaan puuportti ja portinpylväät kuvattuna sisältä ulospäin.

Hautausmaa kolmen tilan alueella 

Hautausmaa on kolmen tilan alueella, mutta maastossa havaitaan vain yksi hautausmaa. Pohjoisempi osa (”vanha puoli”) hautausmaasta on tila nimeltä Hautausmaa (75-416-878-2), käsittää yhden palstan ja on pinta-alaltaan 0,1300 hehtaaria. Käräjäoikeus vahvisti 31.1.1873 tilan erotetuksi isojakotoimituksessa Kuorsalon ja Tammion kylien yhteiseksi hautausmaaksi eikä tilaan ole lainhuutoa.

Tila on rekisteröity 5.1.1990 eikä näy omana tilana tätä ennen. 

Eteläisempi osa (”uusi puoli”) on myös nimeltään Hautausmaa (75-416-1-41), rekisteröity 1.8.1913 ja syntyi palstatilan murtamisella. Tämän osan omistaa Haminan evankelis-luterilainen seurakunta, mutta lainhuutoa ei ole. Palstatilan itsenäistäminen rekisteröitiin 23.6.1927 ja alueen pinta-ala on 0,2300 hehtaaria. Alueen pohjoiskulmassa on kartassa merkittynä rakennus (”läp'käytävä”). Ulkoa katsoen sen vasen nurkka on 160 cm ja oikea nurkka 145 cm kiviaidan ulkopuolella. 

    Suurista kivilohkareista tehtyä aitaa etusivulla, läp'käytävästä oikealle.

Hautausmaan takasivulla on vielä kolmas kiinteistö, kolmionmuotoinen Hautausmaa I (75-416-1-42), jonka pinta-ala on 0,0100 hehtaaria ja omistaja samoin Haminan seurakunta. Tila on rekisteröity 8.10.1913. Lainhuutotietoja ei ole.

Kiinteistötietojärjestelmän mukaan tilojen Hautausmaa (75-416-1-41) ja Hautausmaa I (75-416-1-42) asiakirjat ja kartat ovat tuhoutuneet. Haminan seurakunnan talousjohtaja Tarja Partanen kiistää, että seurakunta omistaisi näitä kiinteistöjä eivätkä kiinteistöt myöskään ole seurakunnan kirjanpidossa. 

Pinnanmuoto ja kasvillisuus 

Kirjoittajan matka 8.6.2015 Haminan Tervasaaresta Tammion kautta Kuorsaloon Vikla 1 -aluksella kesti yhteen suuntaan 2,5 tuntia. Hautausmaan pinta viettää loivasti etusivulta kohti takasivua. Matalin kohta on vasemmassa takakulmassa, jossa on myös tuoreempaa metsää. Hautausalueella on isoja koivuja sekä pieniä mäntyjä, kuusia ja katajia. Takasivulla on yksi suuri kuusi, jonka kehän pituus on rinnan korkeudella 240 cm. Hautausmaan laidalla ja aidan ulkopuolella on suuria kuusia ja mäntyjä. 

Aluskasvillisuus on mustikkaa, kanervaa ja sammalia. 

Rajat, jossa tilat yhtyvät, eivät näy maastossa aitana tms. Eteläisemmän ”uuden puolen” seurakunta perusti 1913. 

    Läp'käytävää korjataan. Hautapaikkakartta rakennuksen seinällä. Siinä vanhaa puolta kutsutaan vasemmaksi lohkoksi ja uutta puolta oikeaksi lohkoksi.

Varustukset 

Portinpylväät (2) ovat betonia, harmaat ja neliskulmaiset (21x21x127 cm; lxsxk). Portin aukon leveys on 206 cm. Portin lehdet ovat puuta ja valkoiset (100x110 cm; lxsuurin korkeus). Molemmissa lehdissä on neljä pyöreää puuta pystysuunnassa. Portissa on metallisalpa. 

Etusivun aita portista vasemmalle, vasen (pohjoinen) sivu, takasivu sekä oikea (eteläinen) sivu sen puoliväliin asti ovat hakkaamattomista, pyöreähköistä kivistä. Etusivulla kiviaidan korkeus on noin metri, vasemmalla sivulla noin 50 cm, takasivulla noin 60 cm ja oikealla sivulla 40-60 cm. Oikealla sivulla on aidassa kulkuaukko (leveys noin 60 cm). Etusivulla aita läp´käytävästä oikealle aina oikeaan etukulmaan asti sekä tästä oikean sivun puoliväliin saakka on rakennettu hakatuista, suurista kivilohkareista. 

    Vajarakennus hautausmaan takasivulla. Etualalla kaivo ja vesipumppu, vajan takana paikka maatuville jätteille.

Heti portin oikealla puolella on hirsirunkoinen, harjakattoinen, remontissa ollut rakennus (384x330 cm; pxl), jota kutsutaan läp´käytäväksi. Sen kautta vainajat tulevat arkussa hautausmaalle. Vaalea rakennus on vuorattu leveällä panelilla. Molemmissa päädyissä on leveä pariovi. Hautausmaan ulkopuolella oven ulkosivu on vinolaudoitettu ja hautausmaan sisäpuolella vaakalaudoitettu. Aikaisemmin rakennus oli musta. Siinä on pärekatto, jonka päällä tiilikatto. Remontissa katto uudistetaan ja rakennetaan uusi, punainen tiilikatto. Hautausmaalta katsoen vasemman seinän 4-5 alimmaista hirsikertaa olivat lahonneet ja ne uusitaan. Otsalaudat uusitaan, rakennuksesta tulee valkoinen. 

Läp'käytävän portinpuoleisella seinällä on hautapaikkakartta. Viimeisimpiä hautoja siihen ei ole merkitty. Sisällä, seinällä on Kuorsalon hautausmaan säännöt ja metallikilpi, jossa lukee: Här hvilar Marie El. Westenius född den 18 Februari 1814, död den 2 Januarii 1834 (Tässä lepää Marie El. Westenius syntynyt 18 helmikuuta 1814, kuollut 2 tammikuuta 1834.) 

Kuorsalo-Seura ry:n puheenjohtaja Marja Vasaran mukaan rakennuksen omistussuhdetta ei ole tarkemmin määritelty. Hän arvelee rakennuksen olevan 1800-luvun lopulta.

Rakennus siirrettiin nykyiselle paikalleen 1914. Aikaisemmin se oli pohjoissivulla, melko lähellä hautausmaan pohjoiskärkeä, paikassa, jossa kiviaita nyt on hieman matalampi kuin muualla tällä sivulla. 

Maan takasivulla on nurkkakiville pystytetty, puurunkoinen vaja (358x208 cm; pxl). Se on lautaa, harjakattoinen, huopakatteinen (katto sammaloitunut) ja harmaa. Päädyssä oleva, lukitsematon ovi antaa etelään. Vajassa säilytetään haravia, lapioita, tikkaita, lankkuja, puutarhatyökaluja yms. Vajan takana on maatuvien jätteiden kaatopaikka. Vasara arvelee, että vaja on rakennettu 1900-luvulla, mutta tarkempi valmistumisajankohta ei ole tiedossa. Rakennus puuttuu Maanmittauslaitoksen kartasta. 

Vajan edessä on kaivo ja pumppu, jolla saadaan kasteluvettä. 

    Metallikilpi läp'käytävän seinällä.

Portista tultaessa vasemmalla on selkänojallinen lautapenkki (205x37 cm; pxl), jonka runko on metalliputkea. 

Ruumisarkun kuljettamista varten on kärry, jonka sisämitat ovat 221x84 cm (pxl). Sen runko on metalliputkea ja molemmissa päissä on työntöaisa. 

Haudat 

Saarelaisten mukaan ensimmäiset vainajat haudattiin ehkä 1743. Siihen aikaan (1741-1742) Ruotsi ja Venäjä sotivat keskenään (Hattujen sota) ja lähisaarten salmissa oli ankkurissa laivoja. Sotilaita kuoli enimmäkseen tauteihin kuten ruttoon ja punatautiin. Myös hukkuneita haudattiin. 

Hautausmaalla on paljon reunakivettyjä hautoja, mutta myös paljon reunakivettömiä. Reunakiveys on voitu tehdä myös hakkaamattomista, pyöreistä kivistä. Vasemmalla, vanhalla puolella, on yksi metalliaidan ympäröimä hauta. 

Vanhimmat haudat ovat vanhalla puolella lähellä hautausmaan vasenta takanurkkaa. Hautamuistomerkkejä näyttää olevan harvemmassa vanhalla puolella, mutta kaikilla haudoilla ei ole alunperin ollutkaan muistomerkkiä ja osa on lahonnut pois. 

Haudat kaivetaan lapiolla. Joitakin uurniakin on haudattu. Ne haudataan tavallisiin arkkuhautoihin. Tavallisesti hautauksia on yhdestä kahteen vuodessa. Myös talvella tapahtuu hautauksia. Maa on hiekkaista eikä jäädy kovin syvälti. Arkut eivät maadu nopeasti. 

Seurakunta kaivoi hautoja vielä noin vuonna 2005, muttei sen jälkeen. 

    Yleiskuva vanhasta puolesta kohti vasenta sivua.

Ilmo Siparin tutkimukset 

Hautausmaata on tutkinut Ilmo Sipari. Hän laati luettelot sekä hautojen lohko- ja hautajärjestyksessä että vainajien suku- ja etunimijärjestyksessä. Hautojen enemmyyttä uudella puolella kuvaa se, että vanhaa puolta koskee numerosarja 1-229, kun uudella puolella sarja on 1-415. Luettelossa on vähintään 617 nimeä, jonka lisäksi vähintään 111 vainajan nimi jää tuntemattomaksi. Suku- ja etunimijärjestyksessä olevassa luettelossa on vähintään 746 nimeä (s. 17-29). Näin vainajia oli vuoteen 1995 mennessä haudattu vähintään noin 750. 

Siparin luetteloiden perusteella varhaisin syntymäaika haudatuista vainajista on Josef Olofinpoika Pitkäsellä (12.5.1802-11.4.1868). Häntä varhemmin kuoli ja haudattiin kuitenkin Kristiina Fredrikintytär Suomalainen (7.10.1823-7.4.1861). 

Suku- ja etunimijärjestys kertoo yleisimmät haudattujen vainajien sukunimet: Arvilommi (43 nimeä), Korjus (26), Lommi (38), Mäkelä (35), Pihlhjerta (32), Pitkänen (50), Raussi (41), Sipari (113) ja Suomalainen (50). 

Luettelon sarake Huomautuksia kertoo joistakin vainajista siviilisäädyn (”nton”=naimaton), joistakin ammatin (merimies, kauppa-apulainen, opettaja, meijerikkö, kalastaja), joistakin kuolintavan (hukkui), joistakin ansioituneisuuden (mestarihiihtäjä), joistakin hautaustavan (uurna) ja joistakin haudalla olevan hautamuistomerkin laadun (puuristi, puulankku). 

    Mäkelä-suvun suuri sukuhauta ja yleiskuva maan uudesta puolesta.

Lentäjien hauta 

Hautausmaalle tultaessa vasemmalla, hautausmaan ulkopuolella on puuaidalla ympäröity hauta ja valkoinen hautaristi. Se on venäläisten pommikonelentäjien hauta. Kolme lentäjää löytyi kuolleina meren jäältä, kun heidän koneensa ammuttiin alas 30.1.1940. 

Hautamuistomerkit 

Koska hautamuistomerkit ovat välillä rivissä, toisinaan taas eivät, ovat erikokoisia ja -näköisiä, jotkut ovat kaatuneet maahan jne., niiden laskeminen ilman niiden väliaikaista merkitsemistä on vaikeaa. Kuitenkin 6.6.2016 sain tulokseksi, että vanhalla puolella oli noin 130 muistomerkkiä ja uudella puolella noin 200 muistomerkkiä. 

On vanhoja ja uusia hautakiviä. Myös vanhoja rauta- ja puuristejä, myös katkenneita, on muistomerkkien joukossa. Joillakin haudoilla on melko korkeitakin, vanhoja puupaaluja. Sellaisia ei enää juuri tapaa.

Maila Talvion toimittamassa teoksessa vuodelta 1927 on kaksi valokuvaa tältä hautausmaalta. Sivun 284 kuvassa näkyy kiviaitaa ja ainakin 12 hautamuistomerkkiä. Näistä ainakin neljä on ristejä. Yksi risti on koristeellinen ja metallia. Loput muistomerkit ovat puupaaluja, joiden kärjessä on tavallisesti lyhyt poikkipuu. Poikkipuun harjalla saattaa vielä olla puukoriste. Sivun 285 valokuvassa on yli 20 hautamuistomerkkiä, osa katkenneita. Ne ovat pääosin puisia ja vaaleita. Mukana näyttää olevan myös ortodoksisia muistomerkkejä. Enemmistö muistomerkeistä on yli metrin korkeita puupaaluja. 

Hautausmaan hoito 

Hautausmaa on pitkälti luonnonmukainen eikä vaadi paljon hoitoa. Esimerkiksi leikattavaa nurmikkoa ei ole. 

Kuorsalo kuului Vehkalahden kuntaan ennen 1.1.2003 tapahtunutta kuntaliitosta Haminan kaupungin kanssa. Vehkalahden seurakunnan kirkkovaltuusto päätti 30.6.1962 Mäntlahden, Tammion, Kuorsalon ja Pyötsaaren asukkaiden pyynnöstä ”ottaa” Kuorsalon hautausmaan seurakunnan ”omistukseen ja hoitoon”. Koska hautausmaan omistus oli jakaantunut monien maanomistajien kesken, ei omistusoikeutta kuitenkaan ole voitu koskaan siirtää. 

Kuorsalo-Seura ry:n aloitteesta Vehkalahden seurakunnan kirkkoneuvosto päätti 21.11.2002 hyväksyä seuran esityksen hautausmaatoimikunnan perustamisesta ja tehtävistä sekä edustajista siten, että seurakuntaa edustavat talouspäällikkö (talousjohtaja) ja seurakuntapuutarhuri. Muut edustajat ovat Kuorsalon ja Tammion kalastuskunnasta (osakaskunnasta), Kuorsalosta, Mäntlahdesta, Pyötsaaresta ja Tammiosta. 10.6.2008 mennessä toimikunta ei ollut kokoontunut. Hautausmaakysymyksiä oli hoitanut Kuorsalo-Seura ry ja yhdyshenkilönä seurakunnan suuntaan toimi seuran puheenjohtaja. 

Hautaoikeus on niillä tilojen osakkailla, joilla se on merkitty maarekisteriin. Hautausmaa on tarkoitettu Kuorsalon, Tammion, Pyötsaaren ja Mäntlahden (mantereella oleva nykyisen Haminan kylä) asukkaille. 

    Saara ja Jeremias Siparin rauta-aidalla ympäröity hauta vanhalla puolella.

Hautapaikat tilataan Kuorsalo-Seura ry:ltä. Paikkaa ei voi varata ennakolta ja yleensä hautaukset tapahtuvat sukuhautojen yhteyteen. Hautapaikat luovutetaan maksutta niihin oikeutetuille. Vapaana olevan tilan määrää ei ole arvioitu, mutta sitä on vielä riittävästi. Kuorsalo-Seura ry huolehtii hautausmaan yleishoidosta ja vainajien omaiset hoitavat hautoja. Ostopalveluna haudan hoitoa ei voi enää hankkia. 

Hautakirjanpitoa pitää Haminan seurakunta. Rekisteriin merkitään hautauspäivä. Vainajat ovat evankelis-luterilaisia eivätkä esim. muslimit ole kyselleet hautapaikkoja tältä hautausmaalta. Jos omaiset hautaavat vainajan tuhkan hautausmaahan eikä seurakunta saa siitä tietoa, vainaja voi jäädä pois hautakirjanpidosta.

Saarelaiset rahoittavat ylläpidon. Haminan seurakunta antaa rahallista avustusta pyynnöstä. Vuonna 2013 avustusta annettiin Kuorsalo-Seura ry:lle 2.000 euroa. Muita julkisia avustuksia ylläpitoon ei saada. 

Vasara kertoo, ettei hautamuistomerkkien määrää ole laskettu. 

Suurin remonttihanke on nyt läp'käytävän kunnostus. Myös jonkin verran puustoa on kaadatettu ammattimetsureilla. Hautausmaan hoito yleensä on osa Kuorsalo-Seura ry:n tarkoitusta, kulttuuriympäristön ja -rakennusten ylläpitoa ja paikallisen perinteen vaalimista. 

    Vuonna 2015 kunnostettu läp'käytävä kuvattuna 6.6.2016.

Toimitukset ja tulevaisuus 

Vainajien hautaansiunaustilaisuudet järjestetään yleensä mantereella, jonka jälkeen arkku tai uurna tuodaan haudattavaksi Kuorsaloon. Monet haluavat tulla haudatuksi sukuhautaansa Kuorsalossa, joten hautaustoiminta jatkuu.

Kimmo Sundström


Lähteitä

Kirjallisuus

Nokelainen, Seppo  Selvitys hautausmaasta, Hamina 10.6.2008.
Silenti, Tuomo (1992)  Kuorsalon talot ensimmäisestä halkomisesta nykypäivään. Vehkalahden kunta. Vehkalahden kotiseutututkimuksia, Helsinki.
Sipari, Ilmo (1996)  Vehkalahden Kuorsalon hautausmaa 1995, laati 5.2.1996 Ilmo Sipari, moniste, 29 sivua.
Talvio, Maila (toim.)(1927) Jumalan puistot. Leposijoja ja hautausmaita. Kansalaisten myötävaikutuksella toimittanut Maila Talvio, WSOY, Porvoo.

Internet-lähteet

Silenti, Tuomo Kuorsalo kuorsalolaisille 4.11.1778.

Tiedonannot

Marja-Liisa Maaranen, Haminan seurakunta, 11.6.2015
Tarja Partanen, Haminan seurakunnan talousjohtaja, 31.7.2015
Marja-Leena Tamminen, opas, 23.7.2014
Marja Vasara, Kuorsalo-Seura ry:n puheenjohtaja, kirjallisia vastauksia kysymyksiin 19.7.2015

Artikkeli pohjautuu tekijän selvitykseen Vaihtoehtoiset hautausmaat Suomessa (2007).

Lue myös

Ateistien hautausmaa Lepomäki Siikaisissa (31.1.2007)
Marttakummun hautausmaa Kittilässä (5.9.2012)
Väinölän hautausmaa Siikajoella (25.9.2012)
Piehingin hautausmaa Raahessa (26.9.2012)
Rahjan hautausmaa Kalajoella (27.9.2012)
Kauhajoen Rauhanmaa (3.10.2012)
Poronkankaan hautausmaa Jurvassa (4.10.2012)
Kurikan Vapaaseurakunnan ja Kurikan Helluntaiseurakunnan hautausmaa Kurikassa (5.10.2012)
Laihian vapaahautausmaa (15.10.2012)
Isonkyrön vapaahautausmaa (16.10.2012)
Ristinummen hautausmaa Marttilassa (29.10.2012)
Varmon hautausmaa Kesälahdella (27.11.2012)
Vallan nummen hautausmaa Humppilassa (30.11.2012)
Karinaisten Rauhamaa (2.12.2012)
Merikarvian Rauhanmaa (4.12.2012)
Merikarvian Lepomaa (5.12.2012)
Jämsän helluntaiseurakunnan hautausmaa Jämsässä (18.12.2012)
Kuusankosken Lepola (27.12.2012)
Forssan Rauhanmaa (11.5.2013)
Karkkilan Lepola (17.5.2013)
Kotkan Vapaa-ajattelijain hautausmaa (24.5.2013)
Kullervon aluehautausmaa Vaasassa (4.6.2013)
Santalan hautausmaa Hangossa (7.6.2013)
Käpylän hautausmaa Suonenjoella (11.6.2013)
Joensuun Rauhanmaa (20.6.2013)
Kajaanin Tuonenviita (27.6.2013)
Vapaitten kristittyjen hautausmaa Lapualla (4.7.2013)
Seinäjoen vapaaseurakunnan ja Seinäjoen Helluntaiseurakunnan hautausmaa Seinäjoella (10.7.2013)
Lavian ja Suodenniemen Helluntailähetyksen hautausmaa Laviassa (24.7.2013)
Lauttakankaan hautausmaa Jämijärvellä (1.8.2013)
Villalan metodistihautausmaa Lappeenrannassa (9.8.2013)
Keltnummen hautausmaa Eurassa (5.9.2013)
Kihniön Vapaaseurakunnan hautausmaa Kihniössä (11.9.2013)
Karttulan Vapaaseurakunnan hautausmaa Kuopiossa (27.9.2013)
Ilmajoen Helluntaiseurakunnan hautausmaa Ilmajoella (7.10.2013)
Honkajoen Rauhanmaa (25.10.2013)
Vapaa-ajattelijain hautausmaa Jyväskylässä (3.11.2013)
Karttulan Vapaaseurakunnan hautausmaa Tervossa (19.11.2013)
Islamilainen hautausmaa Jyväskylässä (12.12.2013)
Katolinen hautausmaa Turussa (31.5.2014)
Kauhavan Lepomaa (3.6.2014)
Teuvan Rauhanmaa (13.6.2014)
Polvijärven vapaahautausmaa (20.6.2014)
Helluntaiseurakunnan hautausmaa Pyhäjärvellä (13.7.2014)
Juutalainen hautausmaa Haminassa (28.7.2014)
Peltokankaan hautausmaa Paltamossa (8.8.2014)
Kotivaaran hautausmaa Kolarissa (15.8.2014)
Luopioisten Lepomaa (18.9.2014)
Juuan Lepola (7.10.2014)
Ristikankaan hautausmaa Kemissä (12.12.2014)
Halikon sairaalan hautausmaa Salossa (6.5.2015)
Forsbyn hautausmaa Pedersöressä (7.7.2015)
Pedersören Ebenhaeser (12.7.2015)
Närpiön Solbacken (31.7.2015)
Oxkangarin hautausmaa Vöyrissä (14.8.2015)
Vassorin hautausmaa Mustasaaressa (22.8.2015)
Moikipään hautausmaa Korsnäsissä (27.8.2015)
Yttermarkin hautausmaa Närpiössä (3.9.2015)
Uudenkaarlepyyn Aftonfrid (6.9.2015)
Maalahden Aftonro (18.9.2015)
Uudenkaarlepyyn Vilan (21.9.2015)
Sundomin hautausmaa Vaasassa (1.10.2015)
Närpiön Aftonvila (3.10.2015)
Korsnäsin kirkonkylän hautausmaa (15.11.2015)
Suomen Islam-seurakunnan Helsingin Tataarihautausmaa (16.5.2016)
Helsingin juutalaisen seurakunnan Vanha juutalainen hautausmaa (17.5.2016)
Helsingin juutalaisen seurakunnan Uusi juutalainen hautausmaa (30.5.2016)
Ortodoksinen Pyhän Nikolauksen Seurakunnan hautausmaa Helsingissä (5.6.2016)
Taivallahden sotilashautausmaa Helsingissä (8.6.2016)
Gravgårdsföreningen Fridin hautausmaa Vöyrissä (14.6.2016)
Kaunissaaren hautausmaa Pyhtäällä (28.6.2016)
Köklot Gravplatsföreningin hautausmaahanke Koivulahdessa (6.7.2016)
Högsåran hautausmaa Kemiönsaaressa (6.7.2016)
Kalle Sipilän hautausmaahanke Pohjois-Pirkkalassa (29.7.2016)
Siltasalmen hautausmaa Saarijärvellä (22.8.2016)
Pitkäniemen sairaalan hautausmaa Nokialla (31.8.2016)
Asarias Makkosen hautausmaahanke Tottijärvellä (11.9.2016)
Heinolan Vapaa-ajattelijain hautausmaahanke Heinolassa (25.9.2016)
Hyrylän varuskunnan uusi ortodoksinen sotilashautausmaa Tuusulassa (6.10.2016)
Åbergin hautausmaa Helsingissä (4.12.2016)

Pääsivu Tiedotteet Palvelut Lehdet Uutisia ja artikkeleita
Kirkosta eroaminen Mitä uutta?