Yli-Purmon kylässä on Ebenhaeser-niminen yksityinen hautausmaa. Kylä kuului 1867 perustettuun Purmon kuntaan, joka liitettiin 1977 Pietarsaaren maalaiskuntaan. 1.1.1989 kunnan nimeksi tuli Pedersöre. 

Nimi Ebenhaeser tulee Raamatusta ja sen merkitys on apukivi, avun kivi. 

Seututieltä 741 käännytään Sandnabban kohdalta itään. Hautausmaa on liittymästä noin 1,5 kilometrin päässä, lähellä Purmonjoen länsirantaa. 

    Tila on nelikulmio, etusivu ja portti ovat lähinnä ohikulkevaa tietä. Kappeli näkyy mustana nelikulmiona hautausmaan takasivulla. Huoltorakennus on tilan ulkopuolella ja merkitty värillä täyttämättömällä nelikulmiolla. ©Maanmittauslaitos, lupa nro 3179/MML/15, Kiinteistörajat ©Maanmittauslaitos lupanro 3179/MML/15. 

Hautausmaa on Forsbyn hautausmaan jälkeen Suomen toiseksi vanhin baptistien perustama, yksityinen hautausmaa. 

Perustamislupahakemus

Baptistieriuskolaisseurakunnan kokouksessa 3.12.1919, jossa puheenjohtajana toimi E. Jawerth ja sihteerinä J. Mattsson, päätettiin (§ 10) keskustelun jälkeen yksimielisesti yrittää saada oma hautausmaa seurakunnalle. 

Purmon baptistieriuskolaisseurakunta (Purmo dissenters baptistförsamling) haki lupaa hautausmaan perustamiseksi (26.4.1920 VN AD (2262/266) 1920, 27.4.1920 AD (312/65) 1920, OPM, SVA). Anomus oli päivätty 22.4.1920 Purmossa. Sen allekirjoittivat talonpoika Anders Ede ja baptistiseurakunnan edustaja Johan Liljeström. Anomuksen jätti 26.4.1920 pastori Johannes Söderman valtakirjan ja liitteiden kera. Anottiin hautausmaan perustamista ”för församlingens döda”. Avoimen valtakirjan olivat Purmossa 22.4.1920 allekirjoittaneet samoin Ede ja Liljeström ja oikeaksi todistaneet Johan Edström ja Johan Bränn. 

    Opaste hautausmaalle seututien liittymässä.

Kartta 

Kartan alueesta laati vanhempi maanmittausinsinööri Ax Färdig. Sen mukaan yleiselle tielle Sandnabba-tilalle oli noin 1,5 km ja läheiselle Ejde-kiinteistölle noin 0,5 km. Alue oli muodoltaan jokseenkin neliö. Puolen hehtaarin alueesta hiekkaista peltoa oli 0,015 ha, hiekkanummea 0,145 ha ja kangasta 0,340 ha. 

    Hautausmaan nimikilpi etusivulla, portista oikealle.

Piirilääkärin lausunto 

Antti Inkinen kirkko- ja opetusministeriöstä pyysi 7.5.1920 asiassa lausuntoa Vaasan läänin maaherralta. Hakijoilta tuli vaatia selvitys hautausmaaksi ajatellun alueen rajoista, maan omistajien lausunto asiassa sekä myös piirilääkärin lausunto. 

Kokkolan alueen piirilääkäri Osw. Nygrén antoi asiassa lausuntonsa Kokkolassa 5.7.1920. Tarkastus oli tehty paikalla 22.6.1920 Liljeströmin pyynnöstä. Paikka oli osa korkealla sijaitsevaa hiekkakangasta. Etäisyys lähimpään juoksevaan veteen oli 50 metriä ja lähimpään taloon hyvinkin 100 metriä. Maaperässä oli yli kaksi metriä paksu kerros puolihienoa, läpäisevää hiekkaa. Alue oli hygienisestä näkökulmasta erityisen sopiva hautausmaaksi. 

    Portti ja pääkäytävän toisessa päässä kappeli. Vasemmalla uusi hauta ja hiekkakumpu.

Kauppakirja 

Kaupat hautausmaaksi aiotusta alueesta tehtiin Purmossa 16.9.1920. Alueen pinta-ala oli 0,5 hehtaaria ja kauppasumma 1.200 mk. Alueelle oli annettu nimi Ebenhasar (sic!; tämä kirjoitusasu on edelleen käytössä kiinteistötietojärjestelmässä). Myyjinä olivat Johan Henriksson, Anders Johansson ja Herman Johansson. Baptistiseurakunnan puolesta kauppakirjan allekirjoitti seurakunnan edustaja Johan Liljeström ja sen todistivat oikeaksi Johan Mattsson ja Anders Nyman. 

Tila 

Ebenhasar-tila (599–418–9–1) syntyi palstatilan erottamisella ja rekisteröitiin 16.9.1921. Tilalla ei ole lainhuutomerkintöjä. Osuutta yhteisiin maa- ja vesialueisiin ei ole. Tilaa rasittaa tiekunnan tie, Långrävsbackavägen. 

Maaherran lausunto 

Maaherra Bruno Sarlin vastasi 29.9.1920 lausuen, ettei asiaan ole huomauttamista. 

Päätös 

Myönteinen päätös annettiin 7.10.1920 (Anomusdiaari 1920–1920, Ab: 2, OPM, SVA). Hakija oikeutettiin käyttämään hautausmaana 0,5 hehtaarin suuruista maa-aluetta. Alue oli ostettu Ejde-verotalon nro 9 omistajilta. Seurakunnan oli pantava alue kuntoon ja erotettava se. Päätöksen allekirjoittivat kirkko- ja opetusministeri L. I. (Lauri Ingman) ja A. I. (Antti Inkinen) (Päätöskonseptit 1920–1920, Db: 2, OPM, SVA). 

    Etusivun aitaa portista oikealle. Oikealla sivulla, aidan ulkopuolella huoltorakennus.

Hautausmaayhdistys perustetaan 

Myöhemmin hautausmaata hoitamaan perustettiin yhdistys. Perustava kokous pidettiin Sandnabban kansakoululla 17.11.1931. Sen kutsui koolle Johan Ede. Hän katsoi hautausmaayhdistyksen perustamisen välttämättömäksi, kun Purmon baptistien ja näiden jälkeläisten seurakunta ei uuden uskonnonvapauslain perusteella enää ollut laillisesti olemassa. 

Kokouksen puheenjohtajaksi valittiin Martin Edström ja sihteeriksi Anders Ede. Päätettiin (3 §) yksimielisesti perustaa yhdistys nimellä Ebenhaiser (sic!). Perustamiskirjan allekirjoitti 20 henkilöä: 

Anders Ede, Johan Ede, Herman Edfelt, Martin Edström, Johan Hägblom, Gustav Högdahl, Niklas Karlström, Johan Larsson, Matts Myhrman, Anders Nykvist, Herman Nylund, Viktor Nylund, Anders Nyman, Gustav Nyman, Johan Sjö, Anders Stenmark, Anders Ström, Jakob Sundkvist, Johan Vestström ja Anders Villner. 

Hallituksen varsinaisiksi jäseniksi valittiin Anders Ede (pj), Johan Ede, Anders Stenmark, Anders Villner ja Viktor Nylund sekä varajäseneksi Gustav Högdahl. Kaikkien kotipaikka oli Purmo. Näiden tehtäväksi tuli laatia säännöt yhdistykselle ja hakea rekisteröitymistä. Tilintarkastajaksi valittiin Anders Backman ja John Myhrman. Pöytäkirja hyväksyttiin 19.11.1931. 

    Kappelirakennus on hyvässä maalissa.

Perustamisilmoitus jätetään 

Aluksi yhdistyksen saamisessa yhdistysrekisteriin oli vaikeuksia. Sosiaaliministeriö piti epäselvänä oliko yhdistyksen nimi Gravgårdsföreningen Ebenhaiser vai Ebenhaiser ja perustamisilmoitus hylättiin 4.2.1932. 

Myöhemmin Anders Ede jätti perustamisilmoituksen paikallisviranomaiselle 4.4.1932. Sosiaaliministeriö hyväksyi ilmoituksen 1.6.1932. 

Yhdistyksen nimeksi tuli Gravgårdsföreningen Ebenhaeser r.f. (21757). Sen tarkoituksena oli ottaa huolekseen, omistaa ja ylläpitää baptistien ja näiden jälkeläisten seurakunnan perustama hautausmaa. 

    Huoltorakennus hautausmaan oikealla sivulla.

Säännöt 

Sääntöjen mukaan (2 §) hautausmaa on Ejde-tilan mailla, sen jäsenyys on maksuton (3 §) ja hallitukseen kuuluu viisi jäsentä sekä yksi varajäsen, jotka keskuudestaan valitsevat puheenjohtajan ja muut virkailijat (5 §). Jos yhdistys purkautuu, sen varat menevät hautausmaan hyväksi tavalla, josta yhdistyksen kokous ennen purkautumista päättää. 

Myöhemmin, 15.6.1970, sääntöihin tehtiin muutoksia. Tässä kokouksessa puheenjohtajana toimi Lars Ede ja sihteerinä Arne J. Asp. Kokous pidettiin hautausmaan kappelissa 15.6.1970 kello 13 ja läsnä oli 11 henkilöä. Yksimielisesti hyväksyttiin 3 §:ään muutos, jonka mukaan yhdistyksen jäsenmaksusta päätetään vuosikokouksessa. Lisäksi hallituksen jäsenmääräksi päätettiin viisi jäsentä ja kaksi varajäsentä, jotka valitaan kolmeksi vuodeksi. Sääntömuutokset kirjattiin yhdistysrekisteriin 27.5.1971. 

Asiakirjoissa on yhdistyksen johtohenkilöiden virkatodistuksia. Niiden mukaan kaikki henkilöt kuuluivat siviilirekisteriin paitsi Gunnar Andreas Villman (s. 4.5.1922 Purmossa), joka kuului evankelis-luterilaiseen seurakuntaan. 

    Yleiskuva hautausmaan vasemmasta puolesta.

Tuorein nimenkirjoittajien muutos on tehty vuonna 2013. Nimenkirjoittajat ovat Peter Edström (pj), Erik Nylund (vpj), Majvor Westström (siht.) ja hallituksen jäsenet Boris Edfelt sekä Gunnel Willfors, kaikki Pedersören kunnasta. 

Pinnanmuoto ja kasvillisuus 

Vierailin hautausmaalla 22.5.2015. Sen pinnanmuoto on tasainen ja pinta nurmea. Joitakin suuria koivuja on kaadettu hautausmaalta, varsinkin sen reunoilta. Lähellä oikeaa etukulmaa on yksi koivu ja portista tultaessa vasemmalla pienehkö kuusi. Pienempiä puita ovat oikealla sivulla, lähellä oikeaa takakulmaa oleva koivu, takasivulla olevat kaksi koivua ja vasemmassa takakulmassa oleva koivu. 

Yleisvaikutelma on avara, siisti ja heti myös käy ilmi, että vanhasta hautausmaasta on kyse. 

Varustukset 

Portin oikealla puolella on rautateline (280x n. 300 cm; lxk), joka aikaisemmin oli portin päällä. Siinä on lävistyskirjaimin teksti EBENHASER ja sen yläpuolella vuosiluku 1920. Molemmissa kulmissa ja keskellä on risti. Kyltti on musta, ristit ja vuosiluku maalattu valkoiseksi. Telineen alapuolella on pieni, puinen ilmoitustaulu. 

Portin aukon leveys on 330 cm, molempien portin lehtien leveys 156 cm, portin korkeus 125–145 cm ja maasta lukien noin 153 cm portin korkeimmalta kohdalta. Portinpylväät ovat kiveä, korkeus 173 cm ja yläreunan mitta 21x21 cm, josta ne levenevät alaspäin. 

    Uusi hauta, hiekkakumpu ja näkymä hautausmaan oikeaan puoliskoon.

Aita muodostuu vanhoista kivitolpista. Etusivulla, portista oikealle on 10 tolppaa, oikealla sivulla 24 tolppaa, takasivulla 21 tolppaa, vasemmalla sivulla 25 tolppaa ja etusivulla, portista vasemmalle 10 tolppaa eli yhteensä 90 tolppaa. Tässä kulmatolpat laskettiin kahdesti. Tolppien korkeus maasta on noin metri. Tolppien välissä maassa on lohkotut kivet, jotka reunustavat hautausmaata. Ne antavat vanhan ja arvokkaan vaikutelman. Katselija voi vain kuvitella, kuinka kova työ aidan rakentamisessa on ollut sen aikaisilla työkaluilla. Kivitolppien kärkien kautta kulkee rautaketju. Ketjun alapuolella on vielä viisi vahvaa rautalankaa. 

Pääkäytävällä on kaksi selkänojallista puupenkkiä (162x38 cm; pxl), joiden runko on rautaa. Pääkäytävä (leveys 370 cm) johtaa portilta kappelin ovelle ja on päällystetty harmaalla, hienolla sepelillä sekä reunakivetty harmailla betonikivillä. Käytävän molemmin puolin on istutettu viisi lehtipuuta. 

Peter Edström kertoo, että hautausmaalle tulee kunnan vesijohto, josta saadaan kasteluvesi kasveille. 

    Muistomerkki muualle haudatun läheisen muistolle pääkäytävän oikealla puolella.

Huoltorakennus 

Lähellä hautausmaan oikeaa etukulmaa, maan oikealla sivulla, hautausmaan ulkopuolella on puurunkoinen, paneloitu, valkoinen huoltorakennus (375x467 cm; lxp). Se on pystytetty betonitolpille. Rakennuksessa on pariovi (234x226 cm; lxk), harjakatto ja peltikate. Sen oikeassa takakulmassa on käymälä ja oikealla sivulla muovinen roska-astia ja kottikärryt. Sisällä säilytetään hautausmaan tarpeistoa: kankia, pistolapioita, luuta, talikko, kuokka, köyttä, haudan levytuki haudan seinämien sortumisen estämiseksi, hautapeitto jne. 

Peter Edström kertoo, että huoltarakennus on 3–4 vuotta vanha. 

Kappeli 

Kappelirakennus (724x784 cm; lxp) on pystytetty kivilohkareille. Niistä tehty sokkeli on maalattu harmaanvihreäksi. Rakennus on puurunkoinen, rimalaudoitettu ja valkoinen. Nurkka- ja otsalaudat ovat tummia, samoin syöksytorvet. Pariovi (n. 190x230 cm; lxk) etupäädyssä on avoin. Oven edessä on luiska, josta arkku on helppo siirtää sisään. Kolmella muulla sivulla on keskellä ruutuikkuna (90x150 cm; lxk). Peitelaudat ja ikkunapellit ovat mustat. Rakennus on noin viisi metriä korkea, taitekattoinen ja siinä on musta peltikate. Kappelissa on sähkö. 

Lattiassa on luukut, joista päästään kellariin. Ennen siellä säilytettiin vainajia ennen näiden hautausta. 

Kappelissa on neljä pitkää selkänojallista ja neljä selkänojatonta penkkiä. Istumapaikka löytyy jopa 50 ihmiselle. 

Peter Edström kertoo, että kappelirakennus on valmistunut noin vuosi hautausmaan perustamisen jälkeen. 

    Anders ja Johan Ede sekä Herman Edfelt olivat hautausmaayhdistyksen perustajia.

Haudat 

Pääkäytävä jakaa hautausmaan kahteen puoliskoon. Portilta lukien hautausmaan vasemmassa puoliskossa on 13 hautakiviriviä: 

Vasemmassa puoliskossa havaittiin yhteensä 76 hautakiveä, 1 puuristi ja 1 rautapaalu, yhteensä 78 hautamuistomerkkiä. Näissä havaittiin yhteensä 307 vainajan nimeä. Lisäksi tässä puoliskossa oli kolme uudehkoa hautaa, joilla ei vielä ollut muistomerkkiä. 

Maan oikeassa puoliskossa on portilta lukien 16 hautakiviriviä: 

Oikeassa puoliskossa havaittiin yhteensä 72 hautakiveä ja 4 rautaristiä, yhteensä 76 hautamuistomerkkiä. Näissä havaittiin yhteensä 262 vainajan nimeä. Lisäksi tässä puoliskossa on muualle haudattujen muistomerkki. 

Näin havaitsin yhteensä 78+76=154 hautamuistomerkkiä ja näissä yhteensä 307+262=569 vainajan nimeä. Majvor Westström ilmoittaa 10.7.2015 hautakivien määräksi 158 ja haudattujen vainajien määräksi noin 565. 

Hautausmaan käytännön hoito 

Hautausmaayhdistyksen puheenjohtaja Peter Edström kertoo, että hautausmaa perustettiin, koska matka evankelis-luterilaisen kirkon hautausmaalle oli pitkä ja hautapaikat siellä kalliimpia. Hautakirjanpito on aikoinaan jäänyt heikoksi eikä ihan kaikkia aukkoja ole saatu paikattua. 

Vuonna 1992 toimeenpantiin isompi kunnostustyö. Tällöin hautakivet siirrettiin väliaikaisesti, haudat mitattiin tarkasti ja istutettiin nurmikko. Isoja koivuja kaadettiin hautausmaalta vuonna 2014. Samana vuonna maalattiin kappeli ja asennettiin siihen vesikourut. 

Maan kapasiteetti on noin 1200 hautaa. Jäsenmaksua yhdistys ei kerää joka vuosi, vaan vain silloin, kun rahantarvetta on. Esimerkiksi vuonna 1992 kerättiin jäsenmaksu. Pedersören kunta avustaa yhdistystä 150 eurolla vuodessa. 

Hautauksia on tarvittaessa talvisinkin. Hautapaikan sulatus talvella maksaa 50 euroa/vuorokausi. Seremonioitakin voidaan pitää kappelissa, koska siellä on sähköt ja lämmitys. Alunperin kappeli ei ollut lämpöeristetty, eristys on tehty myöhemmin. Isompia seremonioita voidaan pitää baptistikirkko Zionkyrkassa, joka on noin neljän kilometrin päässä hautausmaalta. Siellä voidaan haluttaessa tarjota kahvia ja ruokaakin. 

Hautaukset ovat pääosin arkkuhautauksia. Uurnalehtoa ei vielä ole, mutta sitä suunnitellaan maan vasempaan takakulmaan. Toistaiseksi vanhoihin hautoihin ei ole haudattu uusia vainajia, koska vapaata maata on. Myöskään syvähautauksia ei ole tehty. 

Tunnetumpia hautausmaalle haudattuja on pietarsaarelainen teollisuusmies Karl Nars (13.8.1874–23.1.1952; hautakiven mukaan. Wikipedian mukaan 13.8.1874–21.1.1952 http://en.wikipedia.org/wiki/Karl_Nars). 

    Teollisuusmies Karl Nars on haudattu tänne. 

Hautausmaayhdistyksen sihteeri Majvor Westström kertoo, että hautapaikan voi saada kuka hyvänsä. Sen voi ostaa ennen tai jälkeen kuolemantapauksen. Hinta on 50 euroa kaikille. Hautausmaan hoitaja ja ostaja tai vainajan omainen sopivat hautapaikan sijainnista vapaana olevalta alueelta. Hautausmaasta on nyt käytetty 40–45 prosenttia. 

Ensinnä haudattu vainaja oli Jakob Villiam Jakobsson Tilu (1880–23.2.1921) Purmon Kornjärveltä. Hautauksia on keskimäärin 2–3 vuodessa. Vainajat ovat baptisteja, helluntailaisia, evankelis-luterilaisia ja uskonyhteisöihin kuulumattomia. 

Maan yleishoito tapahtuu talkoilla, keväisin on yksi talkoopäivä. Kesäisin ruohonleikkuu tapahtuu ostopalveluna. 

Yhdistys myy adresseja, josta saadaan varoja. Jäsenmaksuja kerätään, kun rahantarvetta on. Hautausmaayhdistyksellä ei ole jäsenrekisteriä eikä tarkka jäsenmäärä ole tiedossa. Lisäksi Pedersören kunta myöntää edellä mainitun vuosiavustuksen. 

Suurimmat kunnostustoimet ovat olleet edellä mainittujen lisäksi huoltorakennuksen rakentaminen noin vuosina 2011–2012. 

Tulevaisuudessa hautausmaa halutaan pitää kunnossa ja toiminnassa.

Kimmo Sundström