FORSBYN HAUTAUSMAA PEDERSÖRESSÄ (7.7.2015)


Forsby kuului 1867 perustettuun Purmon kuntaan, joka liitettiin 1977 Pietarsaaren maalaiskuntaan. 1.1.1989 kunnan nimeksi tuli Pedersöre. 

Forsbyssä on Suomen vanhin baptistien perustama, yksityinen hautausmaa (Sundqvist 1974, 39). Toiseksi vanhin on saman kunnan Yli-Purmon kylään 1920 perustettu Ebenhaeser-hautausmaa. Siitä kirjoitetaan myöhemmin tässä kirjoitussarjassa. Forsbyn hautausmaa sijaitsee seututien 741 varrella, aivan tien vieressä, tien länsipuolella, noin 3,5 km Forsbystä kaakkoon. 

    Hautausmaan hautausalue on kärjellään oleva, mustin linjoin rajattu nelikulmio ja huomattavasti tilaa pienempi. Seututie 741 ohittaa hautausmaan etusivun ja näiden välissä on pysäköintitilaa. ©Maanmittauslaitos, lupa nro 2168/MML/15, Kiinteistörajat ©Maanmittauslaitos lupanro 2168/MML/15.

Forsbyn baptistiseurakunta perustettiin 1873 (Holmqvist 2006, 17). Myöhemmin näitä seurakuntia alettiin kutsua eriuskolaisseurakunniksi 11.11.1889 annetun eriuskolaislain (As.kok 33/1889, s. 1-8) mukaisesti. 

Forsbyn baptistiseurakunta päätti seurakunnan kokouksessa 2.7.1890 periaatteessa hyväksyä eriuskolaislain. Eriuskolaisseurakunnan edustajaksi valittiin entinen kansakoulunopettaja Martin Westström (Heimdahl 1949, 30). 

Hans-Erik Janssonin mukaan syyt Forsbyn hautausmaan perustamiseen olivat enimmäkseen uskonnollisia johtuen tuon ajan tilanteesta, suhteesta luterilaiseen kirkkoon, sen pappeihin ja valta-asemaan. Yhteiskunnallinen syy oli baptistien työskentely uskonnonvapauden puolesta. 

Forsbyn baptistiseurakunnasta nousi esille Johan Inborr, josta tuli 1909 valtiopäivämies. Hän intoili uskonnonvapauslain puolesta ja jätti tätä koskevan vetoomuksen, jossa vaati uskonnonvapautta sekä kirkon erottamista valtiosta (Heimdahl 1949, 31). 

    Hautausmaan nimikivi portin vasemmalla puolella.

Myös etäisyydellä Pedersören kirkon hautausmaalle oli tietty merkityksensä sekä sillä, että baptistit velvoitettiin maksamaan hautapaikoista Pedersören kirkon hautausmaalla enemmän kuin evankelis-luterilaisen seurakunnan jäsenet. 

Aloitteen hautausmaan perustamisesta tekivät baptistiseurakunnan johtajat Johan Inborr, Alexander Herrmans, Herman Lindgren (Niss), Herman Eklund, Herman Wingren, Johan Jansson ym. 1940-luvulla kyläläiset, jotka eivät kuuluneet baptisteihin, rupesivat toimimaan siten, että Forsbyn hautausmaasta tulisi koko kylän asia. 

Tila 

Tilan nimi on Begrafningsplats (599-403-9-45) ja pa 2,2580 ha. Se muodostui, kun Begrafningsplats-tilaan (599-403-9-44), pa 2,182 ha, liitettiin määräala 599-403-9-M602 (pa 0,0760 ha), joka ostettiin Niss-tilasta (599-403-9-19). Kauppa tehtiin 27.8.2014, ja luovuttajana oli Marcus Jan Evert Häggman. Nykyinen tila on rekisteröity 27.11.2014 ja selvennyslainhuuto annettu samana päivänä. 

Begrafningsplats-tilalla ei ole osuutta yhteisiin maa- ja vesialueisiin. 

    Hautausmaan portti ja portinpylväät. Hiekkatie johtaa hautausalueelle.

Hautausmaan historiaa 

Tiettävästi ajatuksen perustaa oma hautausmaa otti ensinnä esille Alex Herrmans esittäen ne syyt, jotka puolsivat hanketta. Hautausmaan tarpeellisuudesta oli erilaisia ajatuksia. Asia jätettiin seuraavaan kokoukseen (Forsbyn baptistiseurakunnan kokouksen pöytäkirja 30.12.1898, § 11). 

Seurakuntakokouksessa 4.5.1906 oman hautausmaan perustaminen eriuskolaisille oli taas esillä (§ 7). Herrmans ilmoitti, että hän omasta puolestaan lahjoittaa sata Suomen markkaa hankkeen kustannuksiin, jos baptistiseurakunta vain haluaa olla hankkeessa mukana. H. Eklund ilmoitti, että jos hautausmaan paikka voisi olla yhdessä esille tulleista paikoista, hän tällöin luovuttaa maan sen osan, jonka omisti, ilmaiseksi sanottuun tarkoitukseen. Asetettiin komitea (A. Herrmans ja J. Inborr) ryhtymään toimiin koskien valmistavia toimia suunnitelman toteuttamiseksi. 

Asia oli esillä seurakunnassa myös 31.1.1910. 

Seurakunnankokouksessa 22.2.1910 ehdotettiin (3 §) oman hautausmaan perustamista. Tunnin keskustelun jälkeen päätettiin yksimielisesti perustaa se. Asiaa eteenpäin viemään valittiin (4 §) A. Herrmans ja H. Wingren. Heidän tuli hakea asianomaiselta viranomaiselta määräystä katselmuksen toimittamiseksi aiotulla hautausmaa-alueella. Hautausmaan paikasta tehtiin erilaisia ehdotuksia. Paikaksi sovittiin Slätbacka. Paikka oli metsämaata, jonka omisti Herman Johanson Niss. Alueella oli kuivaa hiekkamaata. Johanson sanoi olevansa tyytyväinen ja halusi lahjoittaa tynnyrinalan maata sovitulta paikalta sanottuun tarkoitukseen (5 §) (Forsbyn baptistiseurakunnan kokous 22.2.1910, pöytäkirja.) 

Hakemus jätetään senaatille 

Forsbyn baptistiseurakunnan puolesta anomuksen hautausmaan perustamisesta jätti senaatille Alfred Inborr (S.D. 14.5.1910, AD (1569/218) 1910 ja 17.5.1910 kirkollisasiain toimituskunnan AD (301/73) 1910). Anomuksen olivat allekirjoittaneet 31.3.1910 Pedersöressä, Forsbyssä, Herman Wingren ja Alex Herrmans. Haluttiin perustaa hautausmaa Slätbacka-tilan maalle Pedersöressä. Alueen omisti Herman Johansson Niss ja se oli Niss-talon nro 9 alueella Forsbyn kylässä. Varamaanmittari Ax Färdigin laatima kartta seurasi hakemusta, ja alueen oli tarkastanut Kokkolan piirilääkäri Osvald Myrén (STO:n pöytäkirjat, hakemistot: 1909-1910, Hak. 27 mikrofilmirulla, Forsby ks. Koskenkylä, Koskenkylän baptistisrk, oman hautausmaan perustaminen VIII 661 ja STO:n pöytäkirjat, rulla 877, s. 661, asia 13, SVA). 

    Pysäköintialue hautausmaan ja seututien välissä.

Piirilääkärin lausunto 

Piirilääkäri Osvald Myrén antoi lausuntonsa kuvernöörille Kokkolassa 20.7.1910. Hän oli tarkastanut alueen hakijan ja kolmen muun henkilön kanssa 19.7.1910. Slätbacka oli metsämaata ja paalutettu hautausmaaksi. Alue muodostui osaksi korkealla olevasta, tasaisesta, kuivasta, harvaa mäntymetsää kasvavasta hiekkakankaasta ja oli 50 metrin päässä maantieltä. Kaivoa tai virtaavaa vettä ei ollut 500 metrin etäisyydellä millään suunnalla, ei myöskään asumuksia. Maaperässä oli 1,20-1,80 metrin paksuudelta irtonaista, läpäisevää, keskihienoa, ruskeaa hiekkaa, joka sanotussa syvyydessä vaihtuu vaaleammaksi, hienommaksi ja huomattavasti kiinteämmäksi hiekaksi. Huolimatta siitä, että lähiajat olivat olleet erittäin sateisia, ei edes 2,5 metrin syvyydestä tavattu vettä. (Aktissa ei ole karttaa alueesta.) 

    Aidan betonitolppia ja ketjuaitaa.

Maaherra puoltaa anomusta 

Maaherra lausui 22.7.1910, että maanmittari oli paaluttanut alueen (0,54 ha), ja piirilääkäri todistanut sen erityisen sopivaksi hautausmaaksi. Hän määräsi, että alueen omistusoikeus oli hankittava, alue aidattava ja perustettava hautausmaa terveydenhoitosäännön (22.12.1879) mukaisesti. Kartta ja piirilääkärin lausunto liitettiin mukaan maaherran lausuntoon. 

Päätös 

Senaatin myönteinen päätös annettiin 20.8.1910. 

Baptistieriuskolaisseurakunta saa lahjoituksen 

Baptistien eriuskolaisseurakunnasta tuli hautausmaa-alueen omistaja 1921 lahjoituksen johdosta. H. Wingren anoi 6.9.1920 Vaasan läänin maaherralta, että hautausmaa luovutettaisiin Forsbyn eriuskolaisseurakunnalle. Hautausmaa oli Herman Johanssonille kuuluvan Niss-talon nro 9 alueella. Vaasan lääninkansliassa tehtiin maaherra Bruno Sarlinin allekirjoittama päätös 10.9.1920 ja asia lähetettiin Vaasan lääninmaanmittauskonttorille. Se määrättiin pyykittämään alue, antamaan valitusosoitus ja palauttamaan asiakirjat lääninkansliaan kiinteän omaisuuden pakkolunastusta koskevan lain pykälien 19 ja 20 mukaisesti (annettu 14.7.1898). Maanmittausinsinööri Aino Berger sai määräyksen 11.9.1920. 

Toimituksen (nro 11423) vanhempi maanmittausinsinööri Aino Berger suoritti seuraavana vuonna ja raportoi asiasta 24.5.1921. Lopputulos kirjattiin 31.12.1921 maarekisteriin Vaasan läänin lääninmaanmittauskonttorissa. 

    Punamusta huoltorakennus.

Berger kuulutti asian 1.5.1921 ja 8.5.1921 sekä Pedersören seurakunnan kirkossa että Forsbyn baptistiseurakunnan kirkossa ja ilmoituksin Pedersören lehdessä 23.4.1921 ja 30.4.1921 sekä ilmoitti siitä kirjeitse H. Wingrenille. Hän kutsui koolle asianomaiset maan- ja muut omistajat kokoukseen, joka pidettiin Niss-talolla 9.5.1921 klo 12. Kokoukseen saapuivat kutsuttuina uskotut miehet, talonpojat Johan Sten ja Gustaf Kjellman, H. Vingren sekä Herman Johansson Niss ja Viktor Nyberg. Maarekisterin mukaan Niss-talo nro 9 oli 0,5417 manttaalia kahdessa osassa, joilla oli rekisterinumerot 9:1 ja 9:2. Herman Johansson Niss omisti tästä 0,1354 manttaalia ja oli saanut kiinnekirjan 6.3.1915. Viktor Nyberg omisti 13/48 osaa (=0,2708 manttaalia) sanotusta talosta ja oli saanut kiinnekirjan 8.9.1906 talonosaan rno 9:1. Pyykein 3, 4, 5 ja 6 rajatun alueen (0,540 ha) oli Herman Johansson myynyt baptistiseurakunnalle. Yleiseltä maantieltä hautausmaalle johtavan tien (0,012 ha) oli Viktor Nyberg myynyt sanotulle seurakunnalle. Tiealue oli erotettu pyykein 1, 2, 7 ja 8. Näihin rajoihin asianomistajilla ei ollut huomauttamista. Kartan mukaan hautausmaan pinta-ala oli 0,540 ha ja tien pinta-ala 0,062 ha eli yhteispinta-ala 0,602 ha. 

Vaikka toimitusasiakirjassa kerrotaan, että maa-alueet oli ”myyty” baptistiseurakunnalle, baptistiseurakunnan asiakirjat kertovat, että seurakunta sai maa-alueet lahjana. Missään ei mainitakaan mitään rahasummaa, jonka Herman Johansson (joka myöhemmin otti nimen Herman Lindgren) tai Viktor Nyberg olisivat vastaanottaneet kauppasummana. 

Hans-Erik Janssonin mukaan tämä alkuperäinen maa-alue on ympäröity rautaketjulla. 

    Penkki.

Babtistieriuskolaisseurakunta rekisteröityy 

Uskonnonvapauslaki tuli voimaan 1.1.1923. Babtistieriuskolaisseurakunta rekisteröityi 2.10.1929 nimellä Forsby baptistförsamling Saron r.f. (114483). Se säilyikin maa-alueen omistajana 16.6.2000 asti, jolloin tämä maa-alue luovutettiin Föreningen Forsby gravgård r.f:lle. Luovutuksen saanut yhdistys sai tilaan lainhuudon 22.6.2000. 

Föreningen Forsby gravgård perustetaan 

Toukokuussa 1943 Alvar Edström aloitti keskustelun siitä, kuinka hautausmaan asioita tulisi hoitaa. 

Hautausmaata hoitavan yhdistyksen, Föreningen Forsby gravgård r.f:n (36780; ensirekisteröinti 4.1.1945), perustava kokous pidettiin Forsbyssä 9.11.1943. Puheenjohtajana toimi Alvar Edström, pöytäkirjurina Joh. Inborr. Perustajat (11) olivat pastori Alvar Teodor Edström, Joh. Inborr (Joel Mauritz Johanneksenpoika Inborr), Karl Joel Lönnkvist, Valter Johannes Eklöf, Thure Joskitt, Alfred Lindell (Anders Alfred Johansson), Gunnar Alexander Alexanderinpoika Holm, Anders Vilhelm Bonde, Oskar Rudolf Villman, Edvard Grägg ja Johannes Forsman. Heistä Edström, Inborr, Lindell ja Holm kuuluivat siviilirekisteriin, loput evankelis-luterilaiseen seurakuntaan. 

Lääninlääkärin lausunnon mukaan hautausmaa-alue täytti terveydenhoitomääräykset joka suhteessa. 

Hallituksen varsinaisiksi jäseniksi valittiin (4 §) Edström, Grägg, Forsman, Lindell ja Villman, varajäseniksi Joskitt, Eklöf ja Lönnqvist. Hallitukselle annettiin tehtäväksi hakea yhdistyksen rekisteröintiä. Myös kaksi tilintarkastajaa valittiin, toiseksi Joh. Inborr ja varatilintarkastajaksi A. Portin. 

    Kaivo.

Säännöt 

Yhdistyksen tarkoituksena oli lunastaa jo olemassa oleva hautausmaa ja lisämaa sekä kunnostaa ja hoitaa hautausmaata (3 §). Vuosijäsenmaksusta päätti vuosikokous. Lisäksi oli kertamaksu jokaisesta hautaosuudesta (4 §). Hallitukseen kuului viisi jäsentä ja kolme varajäsentä (5 §). Jos yhdistys purkautuu, sen omaisuus luovutettiin Forsbyn manttaalinomistajille (9 §). 

Alvar Edströmin 25.4.1944 päiväämä ilmoitus saapui viranomaiselle postitse 8.5.1944 ja yhdistys rekisteröitiin 4.1.1945. Tuorein nimenkirjoittajien muutos on rekisteröity 4.12.1990. Siitä alkaen yhdistyksen puheenjohtajana on toiminut Hans-Erik Jansson. 

Lääninhallitus tarkasti hautausmaan. Manttaalinomistajat päättivät 1945 luovuttaa uusjaossa annettu alue hautausmaaksi hautausmaayhdistykselle. Tähän alueeseen liitettiin siis vuonna 2000 edellä mainittu, Forsby baptistförsamling Saron r.f:ltä lahjoituksena saatu alkuperäinen hautausmaa-alue. 

Hautausmaa siunattiin. 

Kasvillisuus 

Kirjoittaja vieraili hautausmaalla 22.5.2015. Hautausmaan pinnan muoto on tasainen. Alue on mäntykangasta, jota on hiljattain jonkin verran harvennettu. Puita on harvennettu hautausalueeltakin, jossa puita on muutenkin vähemmän. Hautausmaalla on myös joitakin katajia. Lehtipuita tai pensaita ei näy. Aluskasvillisuus on jäkälää, sammalia, kanervaa ja puolukkaa. 

    Yleiskuva kohti hautausmaan vasenta takakulmaa.

Varustukset 

Alueen edessä, portin vasemmalla puolella on hautausmaan nimikivi (332x107x34 cm; lxkxs). Mustan metalliportin molempien lehtien leveys on 224 cm ja portin korkeus 110-200 cm. Portinpylväät ovat betonia (40x40x133 cm; lxsxk), reunaviistotut, valkoiset ja pylväiden hattujen koko on 32x32x2 cm (lxsxk). 

Portilta sisään tultaessa on muovinen roska-astia vasemmalla. Hautausmaan aidantolpat ovat betonia ja reunaviistottuja. Mitta yläreunasta on 26x26 cm ja korkeus maasta 66 cm. Tolppien väli on noin 470 cm. Tolppien kärkien kautta kulkee vahva rautaketju, joka paikoin on katkennut. Ketju rakennettiin 1950-luvun alussa. Portista oikealle on kahdeksan tolppaa, oikealla sivulla 32 tolppaa, takasivulla oikealla 14 tolppaa, jonka jälkeen aidassa on kulkuaukko. Takasivulla kulkuaukosta vasemmalle on yhdeksän tolppaa, vasemmalla sivulla 24 tolppaa ja etusivulla, portista vasemmalle 16 tolppaa. Näin aidantolppia on yhteensä 103, missä kulmatolpat on laskettu kahdesti. Takasivun kulkuaukosta vie polku kuopalle, jonne viedään maatuvat jätteet. 

Lähellä huoltorakennusta on kaivo ja kaivolla yksi sininen vesitynnyri sekä yksi peltitynnyri kasteluvettä varten. Köyden päässä on muoviämpäri, jolla vesi nostetaan kaivosta. 

Hautausmaalla on kaksi vihreää puupenkkiä (120x55 cm; pxl). 

    Uusi hauta, jolla hiekkakumpu hautausmaan oikeassa puoliskossa.

Huoltorakennus (620x320 cm; pxl) on portilta hautausalueelle johtavan tien oikealla puolella, noin 30 metriä portilta. Se on pystytetty kuudelle betonitolpalle 1970-luvun lopussa. Rakennus on puurunkoinen, harjakattoinen, huopakatteinen ja sen päädyissä on ylhäällä kolmionmuotoiset ikkunat. Rakennus on punainen, nurkkalaudat ovat mustat. Etusivulla on kaksi leveää (160x216 cm; lxk) ovea. Ovien edessä on kaksi betonilaattaa (103x62 cm; pxl), jotka toimivat portaina. Rakennuksen vasen ovi on avoin, oikea suljettu sisäpuolelta haoilla. Siellä säilytetään hautausmaan tarpeistoa kuten lankkuja, kastelukannuja, hautalyhtyjä, hautapeittoa, seppelkantta (puurimasta), haravia, kuokkia, erilaisia lapioita yms. Rakennuksen vasemmassa päädyssä ulkona on muovitynnyri ja kottikärryt. 

Vuonna 2014 ostettiin lisämaata ja laajennettiin hautausmaan edessä olevaa pysäköintialuetta. 

    Waldenströmien suuri sukuhauta.

Haudat ja hautamuistomerkit 

Portilta tuleva hiekkatie jatkuu pääkäytävänä hautausalueelle. Se jakaa hautausmaan vasempaan ja oikeaan puoliskoon, jonka lisäksi on vaakakäytäviä. Hautausmaata on täytetty takasivulta alkaen ja vasemmassa puoliskossa on yhdeksän hautakiviriviä (tässä tain ensin): 

RiviHautakiviäPuuristejäNimiä muistomerkeissä
R112-49
R21-3
R38148
R410-27
R512-29
R611-31
R711-25
R88-12
R94-6

Näin vasemmassa puoliskossa on yhteensä 77 hautakiveä ja yksi puuristi, joissa on yhteensä 230 vainajan nimeä. 

Hautausmaan oikeassa puoliskossa on seitsemän hautakiviriviä: 

RiviHautakiviäPuuristejäNimiä muistomerkeissä
R1314
R26-12
R33-4
R44-7
R55-9
R63-4
R7--- (uusi hauta, ei muistomerkkiä)

Oikeassa puoliskossa on siis 24 hautakiveä, yksi puuristi ja näissä yhteensä 40 vainajan nimeä. 

Hautamuistomerkkien yhteismääräksi saatiin 78+25=103 ja näissä olevien vainajien nimien määräksi 230+40=270. Laskelma on likimääräinen. Hans-Erik Janssonin mukaan 6.6.2015 haudattuja vainajia on 265, joista 256 on ollut arkkuhautauksia ja yhdeksän uurnahautauksia. Hautoja on yhteensä 102. 

    Puuristi lapsivainajan haudalla.

Ensimmäiset haudatut vainajat olivat Alfons Holm (20.6.1910-8.8.1911) ja Alfred Inborr (17.12.1888-1.4.1912). Vanhoissa sukuhaudoissa on useita vainajia. Monilla haudoilla on reunakivet, mutta on myös paljon reunakivettömiä hautoja. Suurin osa kivistä on mustia tai harmaita, vaikka punagraniittisiakin kiviä on. Valtaosa vainajien nimistä on ruotsinkielisiä. Symbolit ovat tavallisesti ristejä, mutta Anna Augusta Eklundin (21.9.1899-10.2.1980) hautakivessä on liekkimalja. Haudat ovat hautausmaan vasemmassa takaneljänneksessä. Noin neljäsosa hautausmaasta on toistaiseksi käytetty. 

Monet haudatut vainajat ovat olleet baptisteja tai näiden jälkeläisiä, jotka eivät ehkä enää kuulu baptistiseurakuntiin. Myös evankelis-luterilaisiin seurakuntiin kuuluvia on haudattu hautausmaalle samoin kuin mihinkään yhdyskuntaan kuulumattomia. 

Hautapaikkojen luovutus 

Forsbyn hautausmaa on aina ollut tunnustukseton siinä mielessä, että hautapaikka on luovutettu kenelle hyvänsä tämän uskonnollisesta asemasta riippumatta, kunhan vain kunnioitetaan hautausmaan yleisiä sääntöjä ja hoidetaan hautaa arvokkaasti. Saatavissa on perhehautoja, joissa on 4-6 hautapaikkaa ja parihautoja kahdelle vainajalle. Erityistapauksissa muunkinlaisista haudoista voidaan sopia. 

Hautapaikan voi varata ennen kuolemantapausta, mutta maksu osoitetaan vainajan kuolinpesälle hautauksen jälkeen. Joskus on haluttu maksaa hautapaikka jo varauksen yhteydessä. Sekin on hyväksytty. Hautapaikan sijainnista voi esittää toivomuksen ja hautapaikkakarttaa tutkimalla sovitaan haudan sijainnista. Uudet haudat avataan pääkäytävän molemmin puolin kohti sisäänkäyntiä. 

Hautausmaasta on olemassa kartta ja haudoista sekä haudatuista vainajista on rekisteri. Vuosittain haudataan 1-5 vainajaa. Nämä ovat olleet baptisteja, luterilaisia, metodisteja, helluntailaisia sekä mihinkään uskontokuntaan kuulumattomia. Useimmat vainajat ovat asuneet Forsbyssä tai sen ympäristössä tai heillä on sukujuuret Forsbyssä. Useat maastamuuttajat, lähinnä Ruotsista ja USA:sta, ovat toivoneet hauta- tai uurnapaikkaa hautausmaalta. Muslimit eivät vielä ole kyselleet hautapaikkoja tältä hautausmaalta. 

Hautajaisseremoniat järjestetään tavallisesti baptistikirkoissa, muissa vapaakirkoissa tai luterilaisissa kirkoissa asianomaisten kirkkojen pastorien toimesta. Hautaansiunaus voi tapahtua myös hautausmaalla. Mitään siviilitoimitusta ei ole toistaiseksi pidetty. 

    Liekkimalja Anna Augusta Eklundin hautakivessä. 

Hautausmaan hoito 

Hautausmaan hoito tapahtuu enimmäkseen talkoilla, samoin välittömästi ennen äitienpäivää toimeenpantava kevätsiivous. Lumen auraus ja jätteiden nouto ostetaan yrittäjiltä. Käytännössä yhdistyksen puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja hoitavat palkatta juoksevat tehtävät ja yksi hallitusjäsen on palkaton kassanhoitaja. Kesäisin yksi osa-aikainen henkilö on palkattu hoitamaan hautausmaata. 

Hautoja hoitavat omaiset. Nämä voivat tehdä yhdistyksen kanssa hoitosopimuksen 1-25 vuodeksi. Hinnat vaihtelevat 28-63 euron välillä/sesonki hoidon laajuudesta riippuen. Kesällä 2015 oli voimassa 23 sopimusta. 

Rahoitus 

Hautapaikan hinta (20 euroa) on sama kaikille eikä riipu hautausmaayhdistyksen jäsenyydestä. Yhdistyksen vuosijäsenmaksu on 7,50 euroa. Pedersören kunta avustaa yhdistystä 150 eurolla vuosittain. Lisäksi yksittäiset henkilöt ovat testamentanneet varoja hautausmaan hyväksi. 

On esitetty toivomus, että myös yksityiset hautausmaat saisivat osan yhteisöveron tuotosta kuten saavat luterilaiset seurakunnat, mutta toistaiseksi hautausmaita ei ole kohdeltu tasavertaisesti. 

Suunnitelmia 

Yhdistyksessä on 114 jäsentä. Suunnitteilla on uurnalehto, johon voitaisiin laskea uurnia ja sijoittaa vainajien nimet yhteiseen hautaseinämään. Yhdistys on myös toivonut katuvalaistusta hautausmaan sisääntuloon. Pyhäinpäivänä, jouluaattona, pääsiäisenä ja äitienpäivänä hautausmaalla käy paljon vierailijoita.

Kimmo Sundström


Lyhenteitä

AD Anomusdiaari 
As.kok asetuskokous, asetuskokoelma
mfmikrofilmi
S.D. Supplik Diarium
STO  senaatin talousosasto
SVA (Suomen) Valtionarkisto, vuodesta 1995 Kansallisarkisto

Lähteitä


Arkistolähteet

Forsbyn baptistiseurakunnan pöytäkirjat 30.12.1898, 4.5.1906, 31.1.1910, 22.2.1910, seurakunnan hallussa.
Senaatin talousosasto (STO), kirkollisasiain toimituskunta, AD 1809-1917, 1910-1913, mf 1418, SVA.
STO:n pöytäkirjat, hakemistot: 1909-1910, Hak. 27 mfrulla, SVA.
STO:n pöytäkirjat, mikrofilmirulla 877, SVA.

Kirjallisuus

Heimdahl, Lennart (1949) Sådd och skörd. Kortfattad historik över Forsby Baptistförsamlings 75-åriga tillvaro av pastor Lennart Heimdahl, Jakobstad.
Holmqvist, Leif-Erik (2006) Finlands svenska baptister 150 år 1856-2006. Finlands svenska baptistmission rf / Finlands svenska baptistsamfund, Vasa. 
Sundqvist, Alfons (1974)  Ett sekel under Guds nåd.  Purmo baptistförsamling hundra år, Purmo baptistförsamlings förlag, Vasa. 

Haastattelut

Hans-Erik Jansson, Föreningen Forsby gravgård r.f:n puheenjohtaja 26.5.2015, tietoja ja vastauksia kysymyksiin 6.6.2015, 30.6.2015 ja 1.7.2015.

Artikkeli pohjautuu tekijän selvitykseen Vaihtoehtoiset hautausmaat Suomessa (2007).

Lue myös

Ateistien hautausmaa Lepomäki Siikaisissa (31.1.2007)
Marttakummun hautausmaa Kittilässä (5.9.2012)
Väinölän hautausmaa Siikajoella (25.9.2012)
Piehingin hautausmaa Raahessa (26.9.2012)
Rahjan hautausmaa Kalajoella (27.9.2012)
Kauhajoen Rauhanmaa (3.10.2012)
Poronkankaan hautausmaa Jurvassa (4.10.2012)
Kurikan Vapaaseurakunnan ja Kurikan Helluntaiseurakunnan hautausmaa Kurikassa (5.10.2012)
Laihian vapaahautausmaa (15.10.2012)
Isonkyrön vapaahautausmaa (16.10.2012)
Ristinummen hautausmaa Marttilassa (29.10.2012)
Varmon hautausmaa Kesälahdella (27.11.2012)
Vallan nummen hautausmaa Humppilassa (30.11.2012)
Karinaisten Rauhamaa (2.12.2012)
Merikarvian Rauhanmaa (4.12.2012)
Merikarvian Lepomaa (5.12.2012)
Jämsän helluntaiseurakunnan hautausmaa Jämsässä (18.12.2012)
Kuusankosken Lepola (27.12.2012)
Forssan Rauhanmaa (11.5.2013)
Karkkilan Lepola (17.5.2013)
Kotkan Vapaa-ajattelijain hautausmaa (24.5.2013)
Kullervon aluehautausmaa Vaasassa (4.6.2013)
Santalan hautausmaa Hangossa (7.6.2013)
Käpylän hautausmaa Suonenjoella (11.6.2013)
Joensuun Rauhanmaa (20.6.2013)
Kajaanin Tuonenviita (27.6.2013)
Vapaitten kristittyjen hautausmaa Lapualla (4.7.2013)
Seinäjoen vapaaseurakunnan ja Seinäjoen Helluntaiseurakunnan hautausmaa Seinäjoella (10.7.2013)
Lavian ja Suodenniemen Helluntailähetyksen hautausmaa Laviassa (24.7.2013)
Lauttakankaan hautausmaa Jämijärvellä (1.8.2013)
Villalan metodistihautausmaa Lappeenrannassa (9.8.2013)
Keltnummen hautausmaa Eurassa (5.9.2013)
Kihniön Vapaaseurakunnan hautausmaa Kihniössä (11.9.2013)
Karttulan Vapaaseurakunnan hautausmaa Kuopiossa (27.9.2013)
Ilmajoen Helluntaiseurakunnan hautausmaa Ilmajoella (7.10.2013)
Honkajoen Rauhanmaa (25.10.2013)
Vapaa-ajattelijain hautausmaa Jyväskylässä (3.11.2013)
Karttulan Vapaaseurakunnan hautausmaa Tervossa (19.11.2013)
Islamilainen hautausmaa Jyväskylässä (12.12.2013)
Katolinen hautausmaa Turussa (31.5.2014)
Kauhavan Lepomaa (3.6.2014)
Teuvan Rauhanmaa (13.6.2014)
Polvijärven vapaahautausmaa (20.6.2014)
Helluntaiseurakunnan hautausmaa Pyhäjärvellä (13.7.2014)
Juutalainen hautausmaa Haminassa (28.7.2014)
Peltokankaan hautausmaa Paltamossa (8.8.2014)
Kotivaaran hautausmaa Kolarissa (15.8.2014)
Luopioisten Lepomaa (18.9.2014)
Juuan Lepola (7.10.2014)
Ristikankaan hautausmaa Kemissä (12.12.2014)
Halikon sairaalan hautausmaa Salossa (6.5.2015)
Pedersören Ebenhaeser (12.7.2015)
Kuorsalon hautausmaa Haminassa (20.7.2015)
Närpiön Solbacken (31.7.2015)
Oxkangarin hautausmaa Vöyrissä (14.8.2015)
Vassorin hautausmaa Mustasaaressa (22.8.2015)
Moikipään hautausmaa Korsnäsissä (27.8.2015)
Yttermarkin hautausmaa Närpiössä (3.9.2015)
Uudenkaarlepyyn Aftonfrid (6.9.2015)
Maalahden Aftonro (18.9.2015)
Uudenkaarlepyyn Vilan (21.9.2015)
Sundomin hautausmaa Vaasassa (1.10.2015)
Närpiön Aftonvila (3.10.2015)
Korsnäsin kirkonkylän hautausmaa (15.11.2015)
Suomen Islam-seurakunnan Helsingin Tataarihautausmaa (16.5.2016)
Helsingin juutalaisen seurakunnan Vanha juutalainen hautausmaa (17.5.2016)
Helsingin juutalaisen seurakunnan Uusi juutalainen hautausmaa (30.5.2016)
Ortodoksinen Pyhän Nikolauksen Seurakunnan hautausmaa Helsingissä (5.6.2016)
Taivallahden sotilashautausmaa Helsingissä (8.6.2016)
Gravgårdsföreningen Fridin hautausmaa Vöyrissä (14.6.2016)
Kaunissaaren hautausmaa Pyhtäällä (28.6.2016)
Köklot Gravplatsföreningin hautausmaahanke Koivulahdessa (6.7.2016)
Högsåran hautausmaa Kemiönsaaressa (6.7.2016)
Kalle Sipilän hautausmaahanke Pohjois-Pirkkalassa (29.7.2016)
Siltasalmen hautausmaa Saarijärvellä (22.8.2016)
Pitkäniemen sairaalan hautausmaa Nokialla (31.8.2016)
Asarias Makkosen hautausmaahanke Tottijärvellä (11.9.2016)
Heinolan Vapaa-ajattelijain hautausmaahanke Heinolassa (25.9.2016)
Hyrylän varuskunnan uusi ortodoksinen sotilashautausmaa Tuusulassa (6.10.2016)
Åbergin hautausmaa Helsingissä (4.12.2016)

Pääsivu Tiedotteet Palvelut Lehdet Uutisia ja artikkeleita
Kirkosta eroaminen Mitä uutta?