HALIKON SAIRAALAN HAUTAUSMAA SALOSSA (6.5.2015)


Halikko on perustettu kirkkopitäjänä 1200-luvun lopulla ja kunta-asetuksella 1866. Halikon kunta liitettiin 1.1.2009 Salon kaupunkiin. 

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiriin kuuluvan Halikon sairaalan alueella on vanha Halikon piirimielisairaalan hautausmaa. Kylän nimi on Märy, ja sairaalan osoite Märyntie 1, 25250 Märynummi. 

Sairaalan historiaa 

Märyn kylään rakennettiin reservikasarmi 1880 (Tuovinen 1986, 12). 1900-luvun alussa rakennukset jäivät tyhjilleen, kun sotaväki Suomessa lakkautettiin. 1920-luvulla aluetta ryhdyttiin muuttamaan piirimielisairaalaksi. Halikon piirimielisairaala perustettiin 1923 kuntien edustajainkokouksessa, perustajajäsenkuntia oli 31 (mts. 146). Vuonna 1933 nimeksi tuli Kuntainliitto Halikon piirimielisairaala (mts. 147), vuonna 1949 nimi lyheni muotoon Halikon piirisairaala ja vuonna 1978 nimeksi tuli Halikon sairaala. Ensimmäinen potilas tuli hoitoon sairaalaan 2.1.1926 (mts. 41), sairaalan vihkiäistilaisuus oli 29.1.1926 (mts. 17). 

Ensi kertaa kiinteistön nimeksi rekisteröitiin vuonna 1931 Halikon piirimielisairaala (73-466-2-33). Tilan pinta-ala oli tällöin 7,46 hehtaaria. Myöhemmin kuntainliitto osti pieniä palstoja sairaalan välittömästä läheisyydestä (Tuovinen 1986, s. 27). Näin myöhemmin mainittava punavankien teloituspaikka (1918) tuli sairaalan omistukseen. Sen ympärille perustettiin sairaalan hautausmaa. Vuosina 2000-31.12.2008 tilan nimi oli Halikon sairaala I (73-461-14-3). 1.1.2009 lukien tunnus on ollut 734-499-14-3, ja pinta-ala on nyt 38,18 hehtaaria. Omistaja on Varsinais-Suomen Sairaanhoitopiirin Kuntayhtymä. 

    Hautausmaan muoto on puolisuunnikas. Sitä ei ole erotettu omaksi tilakseen vaan se on osa tilaa Halikon sairaala I (734-499-14-3), jonka pinta-ala on 38,18 hehtaaria. Koillissivun eli portilta katsoen oikean sivun vieritse kulkee Vaskiontie (seututie 224). ©Maanmittauslaitos, lupa nro 2168/MML/15, Kiinteistörajat ©Maanmittauslaitos lupanro 2168/MML/15.

Perustamislupa-anomus 

Anomuksen (22.5.1931/26.5.1931 VN AD (1659/314), 27.5.1931 AD (674/151) 1931 OPM, SVA) hautausmaan perustamisesta laati varatuomari Tuomaala Salosta ja allekirjoitti 22.5.1931 sairaalan lääkäri L. A. R. Pippingskjöld. 

    Hautausmaan portti, pääkäytävä ja kartiomarjakuusia sen molemmin puolin.

Sairaalan osakaskunnat olivat edustajainkokouksessaan 25.10.1930 (17 §) tehneet hautausmaan perustamisesta päätöksen. Sen mukaan hautausmaa-alue olisi korkeintaan puolen hehtaarin suuruinen ja siihen saataisiin asianomaisten suostumuksella haudata sekä sairaalan potilaita että henkilökuntaa. Alue aidattaisiin. Kapinan aikaiset (1918) haudat saisivat olla paikallaan ja tälle joukkohaudalle saataisiin pystyttää johtokunnan hyväksymä muistokivi, ”jossa ei kuitenkaan saa olla minkäänlaisia, enempää uskonnollisia kuin siveellisiäkään käsitteitä loukkaavia ilmaisuja”. 

Hautausmaa oli tarkoitettu ”sairaalan tarkoituksia varten”. Sen pinta-alan sairaalan johtokunta oli 22.4.1931 määrännyt 2.500 neliömetrin suuruiseksi.

Alueen suunnittelussa sairaalan johtokuntaa avusti arkkitehti Axel Mörne, joka oli aikoinaan piirtänyt sairaalan päärakennuksen (Lehtonen 2011, 70). 

Piirilääkärin lausunto 

Salon piirin piirilääkäri Strengell tarkasti paikan 2.10.1930 ja antoi lausuntonsa 20.10.1930. Alue sijaitsi 400 metriä sairaalan rakennuksista koilliseen ja sen mitat olivat noin 60x100 metriä. Maanlaatu oli ”sora-hiekkainen”, maa vietti loivasti länteen ja kasvoi harvaa mäntymetsää. Joukkohautaan oli haudattu nelisenkymmentä ruumista. Nämä olivat teloitettuja nuoria miehiä (punaisia). Lähteitä, kaivoja tai asumuksia ei ollut lähellä ja paikka oli kaikin puolin sopiva tarkoitukseen. 

Eri lähteissä kerrotaan haudattuja punaisia olleen noin neljästäkymmenestä noin viiteenkymmeneen. Uusimpien tutkimusten mukaan täsmällistä haudattujen määrää ei voida varmuudella kertoa. Heitä oli kuitenkin noin 50 (mts. 38). 

Kartta 

Kartan alueesta laati 1931 maanmittausinsinööri Br. Kock. Alue kuului Halikon 4:nnen reservikomppanian kokouspaikka -nimiseen tilaan rno 1:3. Alueen etusivun pituus oli 42,5 metriä, vasemman sivun pituus 40,0 metriä ja takasivun pituus 65,5 metriä. Alueen sisällä oli sen takasivun suuntainen joukkohauta (6x23 metriä). Haudan pinta-ala oli 0,0138 hehtaaria ja muun alueen 0,2332 hehtaaria, yhteensä 0,2470 hehtaaria. 

    Yleisnäkymä hautausmaan vasemmasta puoliskosta. Oikealla pääkäytävän varrella olevat, korkeaksi kasvaneet kartiomarjakuuset.

Turun arkkihiippakunnan tuomiokapitulin lausunto 

Opetusministeriö oli lähettänyt asian lausunnolle 28.5.1931 Turun arkkihiippakunnan tuomiokapitulille. Tämä pyysi 4.6.1931 lausuntoa Turun ja Porin maaherralta. 

Halikon piirin kruununnimismies L. Lundell lausui Salossa 22.6.1931, ettei hänellä ollut asiaan muistuttamista. Sen jälkeen maaherra Ilmari Helenius vastasi 30.6.1931 tuomiokapitulille samoin. 

Einar Candolin pyysi 1.8.1931 tuomiokapitulin puolesta vielä lausuntoa asiassa Halikon seurakunnan kirkkoherranvirastolta. Lausunnon antoi 10.8.1931 G. Rosendahl. Hänelläkään ei ollut asiaan muistuttamista varsinkin, kun ”aijottu hautausmaa on vain siellä jo ennestään olevan tarkoitukseensa vihityn pienemmän hautausmaan laajennusta”. 

Tuomiokapitulin puolesta lausunnon antoi sitten 8.9.1931 Lauri Ingman. Sillä ei ollut muistutettavaa edellyttäen, että alue piirimielisairaalan toimesta aidataan ja pidetään kunnossa. 

Päätös 

Opetusministeriön myönteinen päätös annettiin 25.9.1931. Piirimielisairaalan tuli hankkia alueeseen riidaton omistusoikeus ennen kuin aluetta, sitten kun se on tarkoitukseensa vihitty, käytetään hautausmaana. Ehto hautausmaan vihkimisestä on lisätty päätöskonseptin marginaaliin. Päätöksen allekirjoitti ministerin sijasta kansliapäällikkö Yrjö Loimaranta. 

    Yleisnäkymä kohti pohjoiskulmaa. Oikealla Vaskiontie.

Hautausmaa vihittiin käyttöön sunnuntaina 19.6.1932. Vihkimisen suoritti Halikon kirkkoherra, lääninrovasti Johan Gustaf Rosendahl. Potilaille järjestettiin jumalanpalvelus ja kahvitarjoilu (Lehtonen 2011, 70-71).

Kasvillisuus 

Hautausmaalla kasvaa pääasiassa mäntyjä, mutta myös muutamia koivuja ja vaahteroita. Lisäksi on pensaita. Pääkäytävän molemmin puolin on kymmenen suurehkoa kartiomarjakuusta. Joitakin puita on kaadettu ja korjattu pois. Pääkäytävien risteyskohdassa on pieni aukio. Sen laidoilla on pensaita kussakin neljänneksessä, joihin käytävät hautausmaan jakavat. Etuneljänneksissä on molemmissa neljä pensasta, takaneljänneksissä molemmissa kolme. 

Maan pinta on pääosin nurmea ja sammalta. 

Portin ulkopuolella, sen molemmin puolin, on suuri Siperian jalokuusi. Näitä oli aiemmin enemmänkin, mutta muutama vuosi sitten myrsky kaatoi niistä puolisen tusinaa. 

Varustukset 

Hautausmaata tarkastellaan tässä artikkelissa portilta katsoen, joka on kaakonpuoleisella etusivulla. Tällä etusivulla on kookkaat (noin 175x61x61 cm), betoniset portinpylväät, joissa molemmissa on risti. Portinlehteä tai -lehtiä ei enää ole. 

Maa on ympäröity valkoisella lauta-aidalla, jonka korkeus on noin 87-88 cm. Maasta lukien aidan korkeus on noin 110-130 cm. Aidantolpat ovat betonia. Tolppien koko on 40x40 cm ja niiden korkeus maanpinnasta vaihtelee noin 40-80 cm:n välillä. Portista tultaessa oikealla, etusivulla, on seitsemän tolppaa ja vasemmalla viisi tolppaa. Oikealla sivulla on 14 tolppaa, takasivulla 20 tolppaa ja vasemmalla sivulla 13 tolppaa. Tässä kulmatolpat on laskettu kahdesti. Tolpat ovat noin kolmen metrin välein. 

Maan sivuja kiertää hienolla, harmaalla sepelillä päällystetty, noin 1,5 metriä leveä käytävä. Tämän lisäksi on portilta kohti takasivua johtava pääkäytävä ja tämän kanssa risteävä toinen käytävä, jotka jakavat hautausmaan neljään osaan. 

Vesipistettä tai roska-astiaa ei ole, ei myöskään mitään rakennuksia tai rakennelmia. 

Kun kirjoittaja vieraili hautausmaalla 17.9.2006, siellä oli penkki, mutta 28.4.2015 penkkiä ei näkynyt. Lehtitiedon mukaan useampia penkkejä on sairaalan varastossa. 

Maan vasemmassa etuosassa on kukkapenkki. 

Hautausmaan edessä on noin kuusi metriä korkea metalliristi. Se on valmistettu kahdesta, selät vastakkain olevasta U-palkista (14x6 cm). Ristin poikkipuu on lyhyt, noin metrin. 

Hautausmaan ulkopuolella, sen ja metalliristin välissä oli aiemmin 1962 valmistunut kappelirakennus. Tuovisen teoksessa on kuva rakennuksesta (s. 27). Kappelin katto vuoti ja rakennus purettiin 1990-luvulla. 

Punaisten muistomerkki 

Punaisten hautapaikalla oikeassa takaneljänneksessä oli ensin vain puuristi, sitten metalliristi. Lehtosen teoksessa (s. 48) on valokuva piikkilanka-aidan ympäröimästä haudasta 1920-luvulla. Kivisen muistomerkin pystyttivät Salon ja ympäristön työväenjärjestöt saatuaan siihen luvan. Sen etusivuun on hakattu suuraakkosin teksti ”Uhri kallein aatteelle”. Myös muistomerkin oikealla ja takasivuilla on vuosiluku 1918 ja risti numeroiden 19 ja 18 välissä. Vasemmalla sivulla on lisäksi teksti ”Salon ja ymp. työv. järjest.”. Paljastustilaisuus oli sunnuntaina 3.11.1940 ja läsnä oli Sosialisti-lehden mukaan 1700 henkeä. Maanmittauslaitoksen kartassa muistomerkkiä ei ole merkitty tällaista kuvaavalla symbolilla.

Muistomerkin valmisti A. Toivolan kivihiomo Vehmaan punaisesta graniitista. Sen korkeus on 165 cm ja mitat muuten 80x80 cm. Rahat koottiin varainkeräyksellä, joka tuotti 24.564,50 markkaa. Kivihiomolle maksettiin muistomerkistä 13.800 markkaa (Lehtonen 2011, s. 73-74). 

    Punaisten muistomerkki.

Muistomerkki on hieman hautausmaan muusta pinnasta korkeammalla alueella. Edellä mainitusta karttapiirroksesta poiketen alueen pituus on vain noin kahdeksan metriä, mutta leveys sama kuin karttapiirroksessa eli kuusi metriä. Aluetta rajaavat reunakivet. Yksi matala kiviporras johtaa alueelle. Alueen pinta on nurmea ja sammalta. Muistomerkin ympärillä on kesäisin istutettuja, punaisia kukkia. 

Haudat ja hautakivet 

Maastossa ei saa selvää kuvaa siitä, mikä osa hautausmaasta on käytetty ja mikä mahdollisesti käyttämättä. Tämä johtuu siitä, että hautakiviä on vähän ja suurin osa niistä on yhteishautakiviä. Hautojen koskemattomuusaika on kulunut umpeen. 

Portista tultaessa maan vasemmassa etuosassa on kahdeksan yhteishautakiveä (50x100 cm) rivissä pääkäytävän suuntaisesti. Portilta lukien näissä on vainajien nimiä näin: 

(1) 12 kpl (kuolleet vuosina 1933-1934; ensinnä haudattu vainaja on 4.5.1933 kuollut Augusta Nurminen); 
(2) 13 kpl (kuolleet vuosina 1934-1936);
(3) 12 kpl (kuolleet vuosina 1936-1938); 
(4) 12 kpl (kuolleet vuosina 1938-1939); 
(5) 12 kpl (kuolleet vuosina 1941-1942); 
(6) 13 kpl (kuolleet vuosina 1942-1943); 
(7) 13 kpl (kuolleet vuosina 1942-1943); ja 
(8) 13 kpl (kuolleet vuosina 1942-1943), yhteensä 100 nimeä. 

Taempana näiden jälkeen on vielä kaksi samanlaista yhteishautakiveä, joissa on nimiä näin: 

(9) 13 kpl (kuolleet vuonna 1944); 
(10) 12 kpl (kuolleet vuosina 1944-1945), yhteensä 25 nimeä. 

Alueella on yksi yhden vainajan (Iida Koli 1889-1944) hautakivi, kivilaatan koko on 29x40 cm. 

Maan vasemmassa takaosassa on vielä kolme yhteishautakiveä, joissa on nimiä näin: 

(11) 13 kpl (kuolleet vuosina 1944-1946); 
(12) 13 kpl (kuolleet vuosina 1946-1948); 
(13) 13 kpl (kuolleet vuosina 1948-1950), yhteensä 39 nimeä. 

Vasemmassa takaosassa on lisäksi yksittäinen, Eino Kettulan (17.11.1898-3.8.1947) hauta, kiven koko on 43x25 cm. 

Näin maan vasemman puoliskon hautakivissä on 100+25+1+39+1=166 vainajan nimeä. 

    Rivi hautakiviä. Kussakin on useiden vainajien nimet ja kuolinajat. Hautakivien pääpuolet ovat hieman koholla maan pinnasta.

Portista tultaessa maan oikeassa etuosassa on kolme yhteishautakiveä, joissa on portilta lukien vainajien nimiä näin: 

(14) 18 (kuolleet vuosina 1950-1954); 
(15) 21 (kuolleet vuosina 1954-1959); 
(16) 22 (kuolleet vuosina 1959-1962), yhteensä 61 nimeä. 

Yhteishautakivissä on ylhäällä pieni risti, kivet ovat punagraniittia. Ne ovat likimain selällään maassa, tekstipuoli ylöspäin. Kivien pääpuoli on vähän koholla maan pinnasta. 

Oikean puolen etuosassa on vielä yksittäiset hautakivet (Oskar Kavon; kivi lohjennut, kivi selällään), pystyssä oleva hautakivi (Aarno Uolevi Lahti 25.7.1934-1.8.1956) sekä yksi kivi näiden lisäksi. 

    Useiden vainajien yhteinen hautakivi.

Näin hautausmaan oikeassa puoliskossa on havaittavissa ainakin 64 vainajan nimeä ja koko hautausmaalla 166+64=230 vainajan nimeä. 

Vainajat 

Tuovisen mukaan (s. 27) ensimmäinen vainaja haudattiin maalle 21.5.1933. Hän oli Kiskossa syntynyt, 36-vuotias naispotilas (vrt. yllä 4.5.1933 kuollut Augusta Nurminen). 

Hautakivien mukaan viimeksi kuollut vainaja oli Riitta Tervonen (k. 9.5.1962). Hautakivessä on kaikkiaan neljän vuonna 1962 kuolleen vainajan nimet. Tuovisen mukaan (s. 27) viimeinen hauta, numero 236, kuuluu Pietarissa syntyneelle sotasiirtolaiselle. Hän kuoli sairaalassa 42-vuotiaana 23.11.1967. 

Sjöblomin mukaan monet sairaalan potilaista olivat yksinäisiä tai unohdettuja tai tulleet kaukaa. Joukossa oli myös itärajan takaa, mielisairaaloista tulleita “sotasiirtolaisia”. Oman hautakiven omaavat vainajat ovat nähtävästi sairaalan työntekijöitä. Koli oli sairaalan maatilatyöläinen. 

    Aarno Uolevi Lahden hautakivi seisoo pystyssä.

Kaiken kaikkiaan hautausmaa on karuhko, yksinkertainen laitoshautausmaa. Sen sijainti ja liittymä Vaskiontielle ovat hyvät. Jos sairaala myydään, hautausmaa olisi kenties mahdollista ottaa jälleen käyttöön, myös yksityiseksi hautausmaaksi. Mahdollisesti kunnallinen ympäristöviranomainen vaatisi uuden katselmuksen tms., koska edellinen tehtiin vuonna 1930. Myös aluehallintoviranomainen voisi ottaa asian uudelleen ratkaistavaksi etenkin, jos hautausmaa siirtyisi yksityisen tahon omistukseen ja ylläpidettäväksi. Jos arkkuhautauksille ilmaantuisi este, hautausmaata voisi ehkä käyttää tuhkahautausmaana.

Kimmo Sundström


Lyhenteitä

AD Anomusdiaari 
HYK Helsingin yliopiston kirjasto
OPM   Opetusministeriö
SVA (Suomen) Valtionarkisto, vuodesta 1995 Kansallisarkisto

Lähteitä


Arkistolähteet

Anomusdiaari 1931, OPM, SVA.
Päätöskonseptit 1931, OPM, SVA.

Kirjallisuus

Lehtonen, Pekka (2011)  Märyn laukausten kaiku, SAK:n Salon Paikallisjärjestö ry, Salo.
Tuovinen, Sirkka Liisa (1986)  Halikon sairaala 1926-1986.  Varsinais-Suomen mielisairaanhuoltopiiri, Turku. 

Lehtijutut

Sjöblom, Hia  Märynummen hautausmaa hiertää Halikon sairaalan myyntiä ja Kuka huolehtii jatkossa synkkien tarinoiden hautausmaasta? -.Salon Seudun Sanomat 3.6.2011. -.Salon Seudun Sanomat 148/1.6.2011-30.6.2011/175, mikrofilmilaatikko nro 81674, HYK.

Haastattelut

Hannu Väinälä, sairaanhoitopiirin ylipuutarhuri 5.5.2015

Tiedonannot

Mia Juva, intendentti, Salon historiallinen museo SAMU 5.5.2015
Pentti Rantio, sairaalan entinen kiinteistönhuollon työntekijä 5.5.2015
Veikko Vennonen, 5.5.2015

Artikkeli pohjautuu tekijän selvitykseen Vaihtoehtoiset hautausmaat Suomessa (2007).

Lue myös

Ateistien hautausmaa Lepomäki Siikaisissa (31.1.2007)
Marttakummun hautausmaa Kittilässä (5.9.2012)
Väinölän hautausmaa Siikajoella (25.9.2012)
Piehingin hautausmaa Raahessa (26.9.2012)
Rahjan hautausmaa Kalajoella (27.9.2012)
Kauhajoen Rauhanmaa (3.10.2012)
Poronkankaan hautausmaa Jurvassa (4.10.2012)
Kurikan Vapaaseurakunnan ja Kurikan Helluntaiseurakunnan hautausmaa Kurikassa (5.10.2012)
Laihian vapaahautausmaa (15.10.2012)
Isonkyrön vapaahautausmaa (16.10.2012)
Ristinummen hautausmaa Marttilassa (29.10.2012)
Varmon hautausmaa Kesälahdella (27.11.2012)
Vallan nummen hautausmaa Humppilassa (30.11.2012)
Karinaisten Rauhamaa (2.12.2012)
Merikarvian Rauhanmaa (4.12.2012)
Merikarvian Lepomaa (5.12.2012)
Jämsän helluntaiseurakunnan hautausmaa Jämsässä (18.12.2012)
Kuusankosken Lepola (27.12.2012)
Forssan Rauhanmaa (11.5.2013)
Karkkilan Lepola (17.5.2013)
Kotkan Vapaa-ajattelijain hautausmaa (24.5.2013)
Kullervon aluehautausmaa Vaasassa (4.6.2013)
Santalan hautausmaa Hangossa (7.6.2013)
Käpylän hautausmaa Suonenjoella (11.6.2013)
Joensuun Rauhanmaa (20.6.2013)
Kajaanin Tuonenviita (27.6.2013)
Vapaitten kristittyjen hautausmaa Lapualla (4.7.2013)
Seinäjoen vapaaseurakunnan ja Seinäjoen Helluntaiseurakunnan hautausmaa Seinäjoella (10.7.2013)
Lavian ja Suodenniemen Helluntailähetyksen hautausmaa Laviassa (24.7.2013)
Lauttakankaan hautausmaa Jämijärvellä (1.8.2013)
Villalan metodistihautausmaa Lappeenrannassa (9.8.2013)
Keltnummen hautausmaa Eurassa (5.9.2013)
Kihniön Vapaaseurakunnan hautausmaa Kihniössä (11.9.2013)
Karttulan Vapaaseurakunnan hautausmaa Kuopiossa (27.9.2013)
Ilmajoen Helluntaiseurakunnan hautausmaa Ilmajoella (7.10.2013)
Honkajoen Rauhanmaa (25.10.2013)
Vapaa-ajattelijain hautausmaa Jyväskylässä (3.11.2013)
Karttulan Vapaaseurakunnan hautausmaa Tervossa (19.11.2013)
Islamilainen hautausmaa Jyväskylässä (12.12.2013)
Katolinen hautausmaa Turussa (31.5.2014)
Kauhavan Lepomaa (3.6.2014)
Teuvan Rauhanmaa (13.6.2014)
Polvijärven vapaahautausmaa (20.6.2014)
Helluntaiseurakunnan hautausmaa Pyhäjärvellä (13.7.2014)
Juutalainen hautausmaa Haminassa (28.7.2014)
Peltokankaan hautausmaa Paltamossa (8.8.2014)
Kotivaaran hautausmaa Kolarissa (15.8.2014)
Luopioisten Lepomaa (18.9.2014)
Juuan Lepola (7.10.2014)
Ristikankaan hautausmaa Kemissä (12.12.2014)
Forsbyn hautausmaa Pedersöressä (7.7.2015)
Pedersören Ebenhaeser (12.7.2015)
Kuorsalon hautausmaa Haminassa (20.7.2015)
Närpiön Solbacken (31.7.2015)
Oxkangarin hautausmaa Vöyrissä (14.8.2015)
Vassorin hautausmaa Mustasaaressa (22.8.2015)
Moikipään hautausmaa Korsnäsissä (27.8.2015)
Yttermarkin hautausmaa Närpiössä (3.9.2015)
Uudenkaarlepyyn Aftonfrid (6.9.2015)
Maalahden Aftonro (18.9.2015)
Uudenkaarlepyyn Vilan (21.9.2015)
Sundomin hautausmaa Vaasassa (1.10.2015)
Närpiön Aftonvila (3.10.2015)
Korsnäsin kirkonkylän hautausmaa (15.11.2015)
Suomen Islam-seurakunnan Helsingin Tataarihautausmaa (16.5.2016)
Helsingin juutalaisen seurakunnan Vanha juutalainen hautausmaa (17.5.2016)
Helsingin juutalaisen seurakunnan Uusi juutalainen hautausmaa (30.5.2016)
Ortodoksinen Pyhän Nikolauksen Seurakunnan hautausmaa Helsingissä (5.6.2016)
Taivallahden sotilashautausmaa Helsingissä (8.6.2016)
Gravgårdsföreningen Fridin hautausmaa Vöyrissä (14.6.2016)
Kaunissaaren hautausmaa Pyhtäällä (28.6.2016)
Köklot Gravplatsföreningin hautausmaahanke Koivulahdessa (6.7.2016)
Högsåran hautausmaa Kemiönsaaressa (6.7.2016)
Kalle Sipilän hautausmaahanke Pohjois-Pirkkalassa (29.7.2016)
Siltasalmen hautausmaa Saarijärvellä (22.8.2016)
Pitkäniemen sairaalan hautausmaa Nokialla (31.8.2016)
Asarias Makkosen hautausmaahanke Tottijärvellä (11.9.2016)
Heinolan Vapaa-ajattelijain hautausmaahanke Heinolassa (25.9.2016)
Hyrylän varuskunnan uusi ortodoksinen sotilashautausmaa Tuusulassa (6.10.2016)
Åbergin hautausmaa Helsingissä (4.12.2016)

Pääsivu Tiedotteet Palvelut Lehdet Uutisia ja artikkeleita
Kirkosta eroaminen Mitä uutta?