Turun ylioppilaslehden numerossa 4/2015 on julkaistu Jouko Luhtalan kirjoittama ateistien syrjintää käsittelevä artikkeli Sota ateismia vastaan. Tietojemme mukaan toimittaja itse on ateisti. Jutun näkökulma on sen mukainen ja tarjoaa paljon arvokasta tietoa kaikille ateisteille ja vapaa-ajattelijoille. 

Esimerkiksi Arabikevät ei kirjoittajan mukaan ole tuonut Lähi-Itään pelkästään vapautta ja demokratiaa. Egyptissä, jossa 50-luvulla Gamal Abdel Nasserin aloittamana rakennettu, myöhemmin Anwar Sadatin ja Hosni Mubarakin jatkama sekulaari arabinationalistinen diktatuuri kaadettiin, ateistien ihmisoikeudet ovat olleet viime aikoina entistä ahtaammalla. 

Luhtalan mukaan viime vuoden lokakuussa kävi ilmi, että 83 miljoonan kansalaisen joukossa lymyää 866 ateistia. Luku on virallisesti Lähi-Idän suurin. Ongelma on päätetty hoitaa pois päiväjärjestyksestä mm. julkaisemalla ”tunnettujen ateistien” nimiä lehdissä. New York Times kirjoittaa, että perheet, media ja hallintokoneisto ovat yhdessä ryhtyneet ”sotaan ateismia vastaan”. 

Tammikuussa muuan Karim al-Banna sai kolmen vuoden vankilatuomion kirjoitettuaan Facebookissa olevansa ateisti. Hänen isänsä todisti oikeudessa poikaansa vastaan. 

Ateistien lynkkaaminen ei sekään ole harvinaista muslimienemmistöisissä maissa. Luhtalan mukaan ”helmikuun lopussa Bangladeshissa vaikuttanut ateistiaktivisti Avijit Roy hakattiin hengiltä viidakkoveitsillä Dhakassa. Hän on toinen kahden vuoden sisään Bangladeshissa tapettu ateistibloggaaja.” 

Monikulttuurinen itsesensuuri – uhka ihmisoikeuksille

Monikulttuurisessa Intiassa – joka tiedetysti on ollut sekulaari valtio itsenäistymisestään lähtien – ranskalaisen Charlie Hebdo -satiirilehden pilakuvat julkaisseen Avadhnama-lehden päätoimittaja Shirin Dalvi pidätettiin ”uskonnollisten tuntemusten loukkaamisesta”. 

Yhteiskuntafilosofisin termein voisi arvioida Intian omaksuneen länsimaissakin suositun kommunitaristisen monikulttuurisuuden mallin perinteisen liberalistisen monikulttuurisuuden sijasta (vrt. allekirjoittaneen esitelmä Sananvapaus ja jumalanpilkka). Tämä merkitsee sananvapauden kaltaisten yleisten ja kaikille yksilöille samojen ihmisoikeusnormien sivuuttamista sellaisen ryhmien välisen tasa-arvoisuuden nimissä, jonka katsotaan menevän yksilön oikeuksien ja yksilöiden välisen yhdenvertaisuuden ylitse.

”Eri uskontoryhmien paapotuilla fundamentalistisiivillä on Intiassa myös taipumus väkivallalla uhkailuun. Seurauksena on poikkeuksellisen vahva itsesensuurin ja julkaisupelon kulttuuri.” Esimerkkinä Luhtala mainitsee Wendy Donignerin kirjoittaman tietoteoksen The Hindus: An Alternative Historyn vetämisen pois Intian markkinoilta lakitoimien ja väkivallalla uhkailun seurauksena. ”Kriitikoiden mukaan teos on täynnä vääräoppisuutta ja hinduja loukkaavaa materiaalia.”

Hyvä vihollinen 

”Toisinaan ateismi onkin sitä demonisoiville pikemminkin työkalu kuin aito ideologinen ongelma”, Luhtala toteaa. Se on epäilemättä poliittisesti hyvä vihollinen siellä, missä jo sen periaatteellinen mahdollisuus on osattu kuvitella vasta hiljattain globaalin tiedonvälityksen lisääntymisen myötä. 

Luhtala korostaa kuitenkin, ettei ateisteja edelleenkään kammoksuta ”vain siellä, missä vesipuhveli kirmaa vapaana, monsuunisade piiskaa bambumajaa ja länsimaisen sivistyksen sädekehän kajo on tuntematon parantaja.” Vuonna 2011 tehdyn tutkimuksen mukaan perustuslaistaan tunnetun USA:n kansalaiset luottivat ateisteihin yhtä paljon kuin raiskaajiin. 

Luhtalan artikkeli sisältää runsaasti lainauksia tutkijoilta, joita hän on haastatellut taustatietoja varten, ja sellaisena se on suositeltavaa luettavaa jokaiselle, joka tahtoo ymmärtää ateistien ja ateismin demonisointia ja sen syitä pintaa syvemmältä. 

Janne Vainio

JK. Taustatiedoiksi juttua varten Luhtala oli lähettänyt neljän eri uskonnon (luterilainen, ortodoksi, muslimi, buddhisti) edustajille joukon kysymyksiä aiheesta, mutta zenbuddhalainen munkki Tae Hye sunim (Mikael Niinimäki) oli lopulta ainoa joka vastasi. Tämä osuus jäi pois lopullisesta artikkelista sen vuoksi, että Niinimäki oli ollut ainoa vastauksia antanut uskontojen edustaja. 

Ateistien ja vapaa-ajattelijoiden näkökulmasta Niinimäen esittämät näkemykset ovat kuitenkin kiinnostavia, ja sen vuoksi julkaisemme ne tässä hänen luvallaan. Erityisen kiinnostavalla tavalla kommenteissa käy ilmi buddhalaisen (spirituaaliateistisen?) maailmankuvan olennaiset erot verrattuna sekulaariateismiin – seikka, joka usein on tuottanut mm. filosofeille päänvaivaa: 

[Luhtala:] 1. Yhdysvaltalaisessa tutkimuksessa ateisteja pidettiin ”ihmisryhmistä” kaikkein vaarallisimpana kulttuurille. 39 prosenttia uskoi, että ateistit tekevät Yhdysvalloista huonomman. Miksi? 

[Niinimäki:] Kristillisyys on lähtöisin juutalaisuudesta, jossa "Pyhän maan" valloitusta perusteltiin sillä, että ainoa oikea jumala, Jahve, oli luvannut kanaanilaisten maan juutalaisille. Väärien jumalten palvojien ja ateistien tappamista pidettiin oikeutettuna. Siksi monoteistisissa uskonnoissa on iskostettu ihmisten päähän, että ateistit ja "pakanat" ovat moraalittomia ja yhteiskuntajärjestykselle vaarallisia. Tietämättömyyteen perustuva ennakkoluuloisuus jatkuu, vaikkakin esim. [USA:n presidentti Barack] Obama on avaramielisempi. Amerikkalaiset eivät useinkaan tiedä, että Yhdysvaltojen perustajista monet olivat ateisteja tai järkeisuskoisia deistejä. 

2. New York Timesissa oli jokin aika sitten juttu otsikolla ”Egypt's war on atheism”. Maassa ateistien nimiä on julkaistu lehdissä ja ”Egyptin ateistit” -blogin pitäjä vangittu. Miksi uskonnollisissa maissa ei-uskonnolliset nähdään vaarallisempina kuin muiden uskontojen edustajat? Vai onko kyse vain näppärän vihollisen/syyllisen tarpeesta? 

Ateistit ja muut vapaasti ajattelevat usein kyseenalaistavat uskonnollisilla käsityksillä pönkitetyt valtajärjestelmät. Islamin ongelma on, että islam ei erota valtiota ja uskontoa toisistaan. Toiset monoteistiset uskonnot sallitaan islamilaisissa maissa sillä edellytyksellä, että valta on kuitenkin muslimeilla. Sen sijaan ateistista tai buddhalaista toimintaa ei suvaita. 

3. Ateismi ei ymmärtääkseni ole koskaan uskontokuntien tapaan ”radikalisoitunut” väkivaltaiseksi. Lähimpänä ollaan ehkä Norjan mustan metallin kulttuurissa, tosin siinäkin kyse oli pikemminkin saatananpalvonnasta kuin tyypillisestä ateismista. Voidaanko siis ajatella, että ateismin pelko on puhtaasti toiseuden ja erilaisuuden pelkoa? 

Saatananpalvonta ei ole ateismia, vaan uskontoa, jossa kristillisyys käännetään ylösalaisia. Vapaaseen ajatteluun perustuva ateismi ei ole radikalisoitunut väkivaltaiseksi, sen sijaan kommunistinen ateismi on ollut hyvinkin suvaitsematonta. Kommunistinen ateismi onkin itse asiassa materialistista uskontoa, jossa puolue määrittelee totuuden ja vääräuskoisia vainotaan. 

4. Matkustaessani Intian ja Nepalin kaltaisissa valtiossa uskonnottomuuttani ei usein ymmärretä. ”No God, no life”. Mistä tämä mielestäsi kertoo? Onko tässä kyse enemmän pelosta vai huolesta? 

Kyse on perinteisiin pohjautuvista ennakkoluuloista. Hindulaisuuden jumalakäsitys on kuitenkin paljon monimuotoisempi kuin kristillisyyden, sillä hindulaisten joukossa on monoteisteja, deistejä, panteisteja, polyteisteja, henoteisteja, animisteja, puiden palvojia jne. Muinoin Intiassa oli myös ateistinen carvaka-koulukunta, jossa ajateltiin, että hindu-uskonto on pappien keksintöä. 

5. Uskotaanko ateistien olevan niin sanotusti huonompia ihmisiä esimerkiksi moraalisesti tai eettisesti uskonnollisten ihmisten keskuudessa? Eli voisiko kyse olla ihan vain ”pahuuden” pelosta, jota ateismin kenties nähdään edustavan? 

Ateistien uskontaan olevan moraalisesti huonompia, koska on totuttu moraaliin, jossa ihmisiä palkitaan ja rangaistaan tuonpuoleisessa. Monien on vaikea käsittää, että ihminen voisi olla hyvä ilman rangaistuksen pelkoa. 

6. Miksi jumalanpilkka on edelleenkin niin sanotusti liberaaleissa länsimaissakin usein laitonta? Kaikkea muuta saa ja voi kritisoida, pilkata ja arvostella, mutta jos satun uskomaan maailman vaurauden olevan elefanttipäisen Ganeshan käsissä, niin sitä ei tule muiden epäillä. 

Aabrahamilaisissa uskonnoissa jumalanpilkka tarkoittaa juutalais-kristillis-islamilaisen jumalan pilkkaamista. Kun monoteistikulttuuriset ihmiset puhuvat "jumalasta" he pitävät itsestäänselvänä, että jumala tarkoittaa juuri heidän jumalaansa. Ei tule mieleenkään, että "jumala" voisi olla Zeus, Ukko, Shiva, Manitu, Amaterasu, joidenkin intiaaniheimojen kojoottijumala, neoliittisen ajan Äiti-jumala tai deistinen maailmanjärki - näitä muita saa kyllä pilkata. Jos Rooman valtakunnassa kristinuskon sijasta olisi päässyt vallalle Auringonjumalan (Sol Invictus, Mithra) kultti, länsimaissa olisi nyt toinen, suvaitsevaisempi uskonto ja varmaankin olisi vältetty uskonsodat ja kerettiläisten vainot. 

7. Miksi ihmiset pelkäävät jotain, joka haastaa heidän maailmankatsomuksensa? Erityisesti uskonnot tuntuvat suhtautuvan erittäin vihamielisesti haasteisiin sen sijaan, että yrittäisivät argumentoida niitä vastaan. Miksi? 

Perinteisesti monet ihmiset eivät ole tottuneet ajattelemaan omilla aivoillaan, vaan ovat uskoneet auktoriteetteihin. Vallanpitäjät ovat pönkittäneet niitä uskonnollisia organisaatioita, jotka ovat antaneet jumalallisen oikeutuksen valtajärjestelmille ja myös sodille – uskonto, koti, isänmaa. Onneksi valistusajalta lähtien demokratiaan, vapauteen ja ihmisoikeuksiin perustuva ajattelu on levinnyt yhä enemmän maailmassa. Kuitenkin osassa maailmaa eletään vielä pimeää keskiaikaa.

-------------------------- 

Lisäyksenä Niinimäki huomauttaa: ”Riippumattomuus uskonnollisista instituutioista pelottaa monia, koska se liittyy ajattelun vapauteen – pelottavaa jos joku ajattelee ja kyseenalaistaa uskomus- ja valtakoneistot!” Hänen mukaansa ”buddhalaiset kunnioittavat ajattelun vapautta.” Tästä voinee toki olla montaa mieltä; vaikka buddhalaisuus kenties onkin suurista maailmanuskonnoista keskimäärin suvaitsevaisin, ei senkään historiasta valitettavasti puutu väkivaltaisia uskontaisteluja (toisin kuin usein väitetään). 

”Buddhalaisuudessa ei ole Luoja-jumalaa (vrt. Vapaa Ajattelijan artikkeli Onko buddhalaisilla jumalaa?), joten varsinkin theravada-buddhalaisuutta on joskus luonnehdittu 'ateistiseksi'. Kuitenkin buddhalaiseen kosmologiaan kuuluu jälleensyntyminen ja ei-aineelliset olennot, luonnonhenget yms jotka nekin syntyvät ja kuolevat. Korkeaeettinen ihminen voi syntyä taivasmaailmaan deevaksi, mutta deevat eivät ole luonnonlakien ulkopuolella olevia jumalia.” (vrt. Kannattaako Jumalaan uskoa?) 

Ateismi kriminalisoitu

Niinimäen mukaan jumalattomuus aiheuttaa konflikteja erityisesti islamin valtapiirissä; Koraanin kehotus surmata kaikki jumalattomat ei todellakaan ole mikään tyhjä sana. 

”Islamilaisissa maissa buddhalaisilla on ollut vaikeuksia. Muslimit aikoinaan tuhosivat 'jumalattoman' buddhalaisuuden Intiassa, Afganistanissa, Keski-Aasiassa, Indonesiassa, Malesiassa... Nykyisin muslimivaltaisessa Indonesiassa on buddhalainen vähemmistö (2-3 %).” 

”Indonesian lain mukaan ateismi on kielletty ja kaikkien pitää uskoa 'Korkeimpaan Olentoon'. No, sellaistahan ei buddhalaisuudessa ole, mutta asia on ratkaistu siten, että virallisesti theravadabuddhalaisille nirvaana on tuo 'Korkein Olento' ja mahayanalaisille 'Korkein Olento' on Vairocana Buddha eli kosminen buddhuuden arkkityyppi.” 

Vertailun vuoksi mm. Totuuden Ystävät -niminen yhdyskunta joutuu Suomessa kirjoittamaan uskontunnustukseensa ”Jumalan”, jotta saisi uskonnonvapauslain mukaiset uskonnollisen yhdyskunnan etuoikeudet.

Täydennys 24.4.2015 (Kimmo Sundström):

Totuuden Ystävät nauttii siis samoja etuoikeuksia kuin kaikki muutkin rekisteröidyt uskonnolliset yhdyskunnat. Esimerkiksi yhdyskunta käytti etuoikeuttaan saada ehtoollisviiniä edulliseen hintaan.  Hinta on noin puolet valtion monopolihinnasta Alkossa. Ehtoollisen nauttiminen johtaakin valtion verotulomenetyksiin. Kun yhdyskunta tilasi ehtoollisviiniä kolme pulloa, valtio toimi hövelisti ja toimitti viinejä kolme laatikkoa (muistinvaraisesti 27 pulloa). Uskonnollisen yhdyskunnan etuoikeuksiin kuuluu lisäksi pieniä kohteliaisuuksia. Alkossa ei tarvitse jonottaa vaan yhdyskunnan viininhankkijat ohjataan kohteliaasti jonojen ohi. Toiseksi viininhankkijat eivät tarvitse rahaa. Lasku ostoksesta tulee postissa joskus myöhemmin.

Toisaalta Totuuden Ystävät on kieltäytynyt hakemasta valtion uskonnollisille yhdyskunnille suuntaamia yleisavustuksia. Avustuksen määrä vuonna 2014 oli 3,69 euroa/jäsen. Vuonna 2016 tämä avustus kuusinkertaistuu, sillä ministeri Päivi Räsänen näki hyväksi kiihdyttää verovarojen jakamista rekisteröidyille uskonnollisille yhdyskunnille. Jako-osuuden määrä ratkeaa avustusta hakevien yhdyskuntien jäsenmäärien perusteella. Avokätinen verovarojen jako yksinomaan jäsenmäärän perusteella tietysti motivoi yhä useampia yhdyskuntia hakemaan tätäkin avustusta. Arviolta jako-osuus voisi nousta 20 euroon/jäsen. Totuuden Ystäville valtion raha ei kelpaa avustuksen korotuksen jälkeenkään.