Helsingin poliisilaitoksen rikostarkastaja Harri Saaristola antoi 13.4.2015 tapauspäätöksen, jonka mukaan Kustannus Oy Vapaa Ajattelija Ab:ssä ei ole syytä epäillä rikosta eikä esitutkintaa toimiteta. Kysymyksessä oli mahdollinen kirjanpitorikos tai -rikkomus. 

Tausta 

Vapaa-ajattelijain kustannusyhtiö saatettiin varattomaksi. Kun yhtiön tilinpäätöstä vuodelta 2014 käsiteltiin varsinaisessa yhtiökokouksessa 25.2.2015, havaittiin, että tilinpäätös oli eurosentilleen sama kuin 3.12.2014 esitetty välitilinpäätös ajalta 1.1.2014-3.12.2014. Kun yhtiöllä varmuudella oli menoja myös 4.12.2014-31.12.2014 välisenä aikana, niiden merkitsemättä jättäminen yhtiön kirjanpitoon herätti kysymyksiä. Kirjanpito näytti loppuneen kokonaan viimeistään 3.12.2014. 

Kirjanpitolain mukaan kirjanpitovelvollisen, jollainen osakeyhtiö on, on merkittävä kirjanpitoon liiketapahtumina menot, tulot, rahoitustapahtumat sekä niiden oikaisu- ja siirtoerät. Laki ei salli minkäänlaista valikoivaa kirjanpitoa tai kirjanpidon laiminlyömistä kokonaan. Kirjanpitoa tulee pitää yhtiön koko toiminnan ajan. Toiminta päättyy, kun selvitystilassa olevan yhtiön yhtiökokous on hyväksynyt lopputilityksen. 

Vapaa-ajattelijain liitto maksaa yhtiön menoja 

Yhtiön hallituksen puheenjohtajana ja toimitusjohtajana 1.4.2015 asti toiminut Juha Kukkonen kertoi kysyttäessä, että yhtiöllä ei ole ollut menoja, koska menoista ei esitetty yhtiölle mitään laskua. Vapaa-ajattelijain liitto ry yhtiön osakkaana maksoi menot. Kukkonenkaan ei suoranaisesti kiistänyt esimerkiksi kokouskutsujen postituskulujen olevan yhtiön menoja. Jättäessään kutsut postin kuljetettavaksi, yhtiö vastaanotti tätä koskevan tuotannontekijän, postipalvelun. Erimielisyys koski sitä, tuleeko tällaiset yhtiön menot kirjata yhtiön kuluksi, kun joku muu maksaa ne. 

Osakas Sundströmin mielestä olisi selvintä, että yhtiön menot merkitään kuluiksi yhtiön kirjanpitoon. Samoin merkitään tuotoiksi Vapaa-ajattelijain liitolta saadut lahjoitukset. 

Poliisin mielestä vuoden 2014 menot ovat kuitenkin ”ilmeisen vähäiset”. Kun jokin toinen taho maksaa yhtiölle kuuluvat maksut, ei pelkästään tällä perusteella ole kyse kirjanpitoon kuluksi kirjattavasta liiketapahtumasta. Maksu on oikeudellisesti lahja eikä verotettavan lahjan alaraja (4.000 euroa) ylity. 

Edelleen kirjanpitorikoksen tunnusmerkistö edellyttää poliisin mielestä, että teko tai laiminlyönti vaikeuttaa oikean ja riittävän kuvan saamista yhtiön toiminnan tuloksesta tai taloudellisesta asemasta. Tämä edellytys ei vielä täyty, jos postimaksut ja vuoden 2015 osalta mainittu 85 euron rekisterimaksu puuttuvat kirjanpidosta, koska ne ovat vähäisiä. 

Vuoden 2015 menot 

Osakas Sundströmin 8.4.2015 jättämässä tutkintapyynnössä mainittiin myös niistä kuluista ja kuluarvioista, joita yhtiölle syntyy vuonna 2015. 

Poliisi kuitenkin toteaa, ettei näitä vielä ole edes tarvinnut kirjata kirjanpitoon. Lähtökohtana on (kirjanpitolaki 2 luku, 4 §), että kirjaukset saadaan tehdä kuukausikohtaisesti tai muulla vastaavalla jaksotuksella neljän kuukauden kuluessa kalenterikuukauden tai jakson päättymisestä. 

Poliisi ei mainitse mitään mainitun lain ja pykälän toisesta momentista, jonka mukaan käteisellä rahalla suoritetut maksut on kirjattava aikajärjestykseen ”viipymättä päiväkohtaisesti”. Esimerkiksi postissa maksetut postikulut ovat tällaisia maksuja. Toisaalta poliisi ei myöskään sano, ettei kirjanpitoa tarvitse pitää. Epäselväksi jää, minkä suuruinen meno poliisin mielestä ei ole vähäinen ja sillä perusteella tulisi merkitä kirjanpitoon. Ainakin sen tulisi olla suurempi kuin 85 euroa. Jos kirjanpitoa ei ole lainkaan, ei yhtiön toiminnan tuloksesta saada minkäänlaista kuvaa. 

Liitto yhtiön kulujen maksajana 

Kun yhtiön hallitus halusi kuluttaa kokoustoimintaan kaikki yhtiön varat, yhtiöstä vuosien kuluessa tuli varaton. Jos yhtiö olisi asetettu selvitystilaan silloin, kun sillä vielä oli varoja, selvitystoimet olisi hoidettu yhtiön varoin. Kukkosen ja hallituksen viivyttely johti siihen, että jonkun muun on maksettava kulut. 

Kukaan hallituksen jäsenistä ei ole koskaan omistanut ainoatakaan yhtiön osaketta. He ovat vain kuluttaneet yhtiön varoja. He ovat vedättäneet lukuisia henkilöitä yhtiön toiminnassa ja nyt he tekevät laskua Vapaa-ajattelijain liitolle, jolla ei ole velvollisuutta maksaa näitä menoja. Miksi Vapaa-ajattelijain liitto maksaa yhtiön menoja? Kun liitto pääosakkaana on voinut yksin valita yhtiön hallituksen, tunnustaako se, että tuli valittua kelvottomia hallituksia? 

Yhtiön selvitystila 

Ylimääräinen yhtiökokous asetti yhtiön selvitystilaan 25.2.2015. Kun päätös on tehty, selvitysmiesten on ilmoitettava päätös rekisteröitäväksi ”viivytyksettä”. ”Kukkoslovakkien” kiireet yhtiössä ovat hitaita. Mainitun ilmoituksen tekemiseen kului 44 päivää. 

Jos kirjanpitoa ei ole lainkaan tai se ei ole osakkaiden nähtävissä, osakkaan on vaikea kertoa täsmällisesti minkä suuruisia yhtiön menot ovat. Kuitenkin ilmoitus selvitystilasta maksoi 85 euroa ja julkisen haasteen hakeminen yhtiön velkojille 210 euroa, yhteensä 295 euroa. Nämä menot Vapaa-ajattelijain liitto maksoi 9.4.2015. Tätä aiemmin on tietysti kertynyt 25.2.2015 pidettyjen yhtiökokousten kokouskutsumenot (arviolta vähintään 8x7,30 = 58,40 euroa) ja 1.4.2015 pidetyn jatkoyhtiökokouksen kokouskutsumenot (arviolta vähintään samoin 58,40 euroa). Tiedossa olevat kulut siis toistaiseksi yhteensä 411,80 euroa. Varmaa on, että menot vielä kasvavat. 

Kimmo Sundström