RISTIKANKAAN HAUTAUSMAA KEMISSÄ (12.12.2014)

Päivitetty 21.12.2014

Kemin Ristikankaalla, noin neljän kilometrin päässä kaupungin keskustasta, Perta-aapantien varrella, on Kemin Vapaa-ajattelijat r.y:n (43088) ylläpitämä yksityinen Ristikankaan hautausmaa. 

    Ristikankaan hautausmaa on likimain kolmion muotoinen. Tilan nimi on Risti (240-403-22-105). ©Maanmittauslaitos, lupa nro 1770/MML/13, Kiinteistörajat©Maanmittauslaitos lupanro 1770/MML/13. 

Kirkosta eronneilla uskonnottomilla oli toimintaa Kemissä jo 1930-luvulla, mutta näillä oli suuria vaikeuksia saada yhdistystään rekisteröidyksi (vrt. Kemin siviilirekisteriin kuuluvien yhdistys (9.7.2007)). Lopulta 18.7.1937 kuuden hengen voimin perustettu yhdistys, Kemin siviilirekisteriin kuuluvien yhdistys r.y. (29664), saatiin rekisteröidyksi 11.2.1938. 

    Viitta hautausmaalle.

Yhdistyksen ensimmäisenä puheenjohtajana toimi helluntailainen maalarimestari Heikki Adolf Heikinpoika Kakko (17.7.1863 Ii-13.8.1952), joka oli siirtynyt 28.1.1933 Kemin maaseurakunnasta Kemin siviilirekisteriin. 

    Heikki Kakon ja Briitta Maria Kakon hautakivi.

Kirkosta eronneiden mielestä evankelis-luterilaisten seurakuntien heiltä perimät hautapaikkamaksut olivat korkeita. Seurakuntien hautausmailta uskonnottomille luovutetut hautapaikat olivat joskus hyvin vetisiä. Aulis Junes kertoo nähneensä nuorena poikana Kemissä, kun ruumisarkkuja haudattiin hautoihin, joissa oli paljonkin vettä pohjalla. Arkkua painettiin veden alle puuseipäillä, kuului lorinaa, arkku täyttyi vedellä ja vajosi haudan pohjalle. 

Uskonnottomat tahtoivat perustaa oman hautausmaan. 

Perustamislupa-anomus 

31.10.1940 päivätyn anomuksen (31.10.1940/7.3.1941 AD (211/50) 1941 OPM, SVA) oli laatinut asianajaja Anton Kulo Kemissä ja sen jätti 7.3.1941 toimistoapulainen Sirkka Ervi valtakirjan sekä viiden liitteen kera. 

Avoin asianajovaltakirja 

Valtakirjan olivat antaneet Kemissä 16.10.1940 yhdistyksen puheenjohtaja Heikki Kakko ja sihteeri Siiri Perttula. Sen todistivat Hilma Mäkinen ja S. Mäkinen. 

Piirros 

Piirroksen alueesta oli laatinut 10.8.1940 kaupungin geodeetti Tauno Juntunen.

    Yleiskuva kohti hautausmaan kaakkoiskärkeä. Etualalla tukeva penkki.

Piirilääkärin lausunto 

Tornion piirin piirilääkäri Oscar Forsman oli tarkastanut hautausmaaksi aiotun alueen 31.8.1940 ja antoi asiassa lausunnon 2.9.1940. Alue oli petäjää kasvavaa hiekkakangasta ja sijaitsi 2,5 kilometrin päässä Kemi-Rovaniemi valtamaantiestä, Perta-aapalle vievän tien varressa, tien pohjoispuolella. 

Alue oli jokseenkin kolmion muotoinen, jossa tosin kolmion kaakkoiskärki oli katkaistu. Pisin, läntinen sivu oli 212 metriä (kartasta mitattuna nykyisin kuitenkin vain noin 156 metriä) Ylirautiolan tilaa vastaan. Pohjoissivun pituus oli 86 metriä ja itäisen sivun 140 metriä. Kolmion katkaistussa kärjessä oleva sivu oli vain noin kahdeksan metrin pituinen; siihen oli tuleva hautausmaan portti. 

    Hautausmaan kaakkoiskärjen taiteellinen rautaportti ja jykevät portinpylväät.

Maanlaatu oli hienojyväistä (0,5-2 mm) hiekkaa, paikoitellen oli joku suurempikin kivi. Maan läpäisykyky oli hyvin suuri. Lähin ja ainoa asumus oli noin 150 metrin päässä, tiheämpään asutukseen oli matkaa puoli kilometriä. Piirilääkäri lausuikin, että paikka on "maanlaatunsa ja sijoituksensa puolesta erittäin sopiva hautausmaaksi". 

Käytännössä kiviä nousee hautoja kaivettaessa tämän tästä, mutta 31.7.2014 vastaan tuli nähtävästi ensi kertaa niin iso kivi, ettei sitä voitu nostaa edes traktorikaivurilla. Irtokiviä koottiin aiemmin hautausmaan takaosaan, josta ne sitten kuljetettiin yhdellä kertaa pois. 

    Kaivinkone kohtasi suuren kiven.

Kauppakirja 

Kauppakirja oli tehty 11.10.1940. Sillä Kemin kaupunki myi hautausmaaksi 6 370 neliömetrin palstan Uusivilmilä-tilasta nro 22:23 Kemin kaupungin liitosalueella. Yllä mainitusta poiketen alueen läntisen sivun pituudeksi mainitaan nyt 161,12 metriä ja eteläsivun (oikeastaan kaakkoissivun) viisi metriä. Alue oli paalutettu. Kauppahinta oli 2.636 markkaa, joka kuitattiin heti maksetuksi. 

Kauppa oli hyvin edullinen ostajayhdistykselle. Maa-alue saatiin oikeastaan maksutta. Hinta maksettiin tosiasiassa alueen puustosta. Yhdistys maksoikin kauppahinnan myymällä alueen sahapuut teollisuuslaitoksille. 

Ostaja sitoutui ennen käyttöön ottoa aitaamaan alueen rakennustoimiston hyväksymällä aidalla uhalla, että rakennustoimisto voi tehdä sen yhdistyksen kustannuksella, jos aitaaminen laiminlyödään. Yhdistys sitoutui hoitamaan palstaa hautausmaa-alueena. Ostaja oli oikeutettu erotuttamaan alueen itsenäiseksi tilaksi. 

Kauppakirjan allekirjoittivat Kemin kaupungin puolesta kaupunginjohtaja Olli Nylander ja kaupungin sihteeri Lauri Niemelä, ostajan puolesta Kakko ja Perttula. Kaupan todisti julkinen kaupanvahvistaja, kaupunginvouti Aarne Hedberg. Kutsuttuna todistajana oli Aili Päivänsalo. 

Kunnossapitositoumus 

Ostajayhdistys antoi 19.2.1941 sitoumuksen pitää hautausmaa jatkuvasti "täysin hyvässä kunnossa". Sitoumuksen allekirjoittivat Kakko ja Perttula sekä todistivat asianajaja Anton Kulo ja tämän vaimo. 

    Koillissivun aitaa, oikealla sivun alempi portti, portinpylväs ja vesipiste. Etualalla roska-astia, vesitynnyri ja kastelukannuja. Tien takana puinen ulkokäymälä.

Maistraatti ja lääninhallitus puoltavat anomusta 

Kemin kaupungin maistraatin puolesta lausunnon antoi 17.3.1941 Ilmari Ervamaa. Maistraatti puolsi anomusta. Anomusta puoltavan lausunnon antoi myös Lapin lääninhallitus 22.3.1941. 

Päätös 

Myönteinen päätös annettiin 26.3.1941. Anoja oikeutettiin perustamaan hautausmaa "kirkkoon kuulumattomia varten". Päätöksen allekirjoittivat opetusministeri Antti Kukkonen ja nuorempi hallitussihteeri Arvo Salminen (Päätöskonseptit 26.3.1941). 

Käyttöönotto 

Hautausmaa oli valmis 1.6.1941 (VAJ 1962:7, 210). Kemin Vapaa-ajattelijain entinen sihteeri Helge Myllyoja on kertonut, että ensimmäinen hautaus tapahtui 1941. Vainaja oli sotilas, jonka kohtalosta on liikkunut erilaisia tietoja. Hänen hautansa paikka ei ole tiedossa. Mitään muistomerkkiä ei myöskään ole. 

Seuraava hautaus tapahtui vuonna 1942. Vainaja oli Eva Maria Elisabet Järnfors (24.11.1903-30.12.1941). Hänen hautakivessään on risti. 

    Eva Järnforsin hautakivi.

Lainhuuto 

Risti-tilan kiinteistötietojen mukaan sen pinta-ala on yllä mainitusta hieman poiketen 6 485 neliömetriä. Tila rekisteröitiin 26.2.1959. Sillä ei ole osuutta yhteisiin maa- ja vesialueisiin. Vapaa-ajattelijayhdistys sai lainhuudon 13.5.1959. Selvennyslainhuuto annettiin 4.11.2012. 

Varustukset 

Varustuksiin kuuluu aita ja viisi porttia, valaistus, vesijohto, roska-astioita sekä seremonia- ja huoltorakennus Saattola. 

Hautausmaalla on kuvanveistäjä Ensio Seppäsen (7.9.1924 Kemi-28.6.2008 Kemi) veistämä fasismin vastustajien muistomerkki. Se tehtiin vapaaehtoisvoimin ja pystytettiin 1960-luvulla. 

Seppänen suunnitteli myös hautausmaan kaakkoisportin, jossa on kuvattuna aurinko, auringonsäteitä, lehvä ja liekkimalja. 

Varustuksia paranneltiin talkoovoimin kesällä 1986, kun rakennettiin uusi aita. Kemin kaupunki myönsi tarvikkeiden hankintaan 10.000 markan avustuksen. 

    Hirsirunkoinen Saattola. Taustalla lounaissivun portti ja roska-astia.

Hautausmaan tila 1987 

Haudatut vainajat ovat pääosin vapaa-ajattelijoita ja näiden omaisia. Vuonna 1987 haudattuja vainajia oli 320, 500 hautapaikkaa oli vielä käyttämättä. Hautamuistomerkeissä ei sallittu ristejä, etupäässä symbolit ovat liekkimaljoja. 

Aikaisemmin vapaa-ajattelijayhdistyksellä oli hautausapurahasto, mutta vuonna 1987 hautausavustuksia ei enää maksettu. Rahaston säännöt oli hyväksytty alun perin yhdistyksen kokouksessa 29.5.1950 ja niihin tehtiin muutoksia hautausapurahaston johtokunnan kokouksessa 5.8.1962. Rahasto oli yhteinen kaikille kolmelle Kemin kaupunkialueella toimineelle vapaa-ajattelijayhdistykselle. Nämä yhdistykset olivat silloisilta nimiltään Suomen Vapaa-ajattelijain liiton Kemin yhdistys r.y., Karihaaran Vapaa-ajattelijat r.y. ja Veitsiluodon Vapaa-ajattelijat r.y. 

Kuolemantapauksen sattuessa avustus maksettiin vainajan omaisille tai sille, joka huolehti hautauskustannuksista. Kun apurahaston jäsen oli osallistunut sadan hautausavustuksen rahoitukseen, hänet katsottiin siitä alkaen vapaajäseneksi. Rahaston johtokuntaan kuului sääntöjen mukaan viisi jäsentä Kemin, neljä Karihaaran ja kolme Veitsiluodon vapaa-ajattelijayhdistyksestä. Johtokunta toimi myös hautausmaan hoitokuntana. Muutetut säännöt olivat voimassa 1.1.1963 lukien. 

Viitisenkymmentä vuotta Kemin Vapaa-ajattelijat ry:n jäsenenä ollut Hilkka Korhonen kertoo olleensa hautausapurahaston hoitaja. Apurahaston jäseneksi pääsi yhdistyksen jäsen halutessaan. Jäsenmäärä ei ollut suuri, ehkä noin 20 jäsentä. Rahasto lopetti toimintansa varojen ehtyessä arviolta 1960-luvun lopussa. Korhonen muistaa, että hautausapurahasto olisi toiminut alle kymmenen vuotta, vaikka yllä kerrottiin sen sääntöjen tulleen hyväksytyksi jo 1950. 

Hautausmaata hoidettiin talkoovoimin, ilkivaltaa ei ollut esiintynyt. Vapaa-ajattelijain liitto ry oli aika ajoin myöntänyt avustuksia hautausmaan ylläpitoon. 

Saattolan hankinta, pystytys ja avajaiset 

Hirsirunkoisen Saattolan alku on 1990-luvun alun talouslamassa. Yhdistyksen silloinen sihteeri Myllyoja sai hankittua rakennuksen rungon ja kuljetuksen Kemiin hyvin edullisesti. Sen jälkeen hän pystytti Mauno Laurilan ja Tapio Kumpumäen kanssa rakennuksen 1993. Myös Laila Rautiainen oli mukana näissä talkoissa, samoin keräämässä rahoitusta hankkeelle. 

Myllyoja arvioi, että rakennushankkeen kokonaiskustannus olisi muutoin ollut 200.000 markkaa, mutta työt tehtiin talkoilla. 

Saattola otettiin käyttöön jo ennen avajaisia, jotka olivat sunnuntaina 22.8.1993. Juhlapuheen piti sihteeri Myllyoja tai yhdistyksen puheenjohtaja Pertti Periniva. Tilaisuuteen osallistuivat mm. lappilainen kansanedustaja ja yhdistyksen jäsen Esko-Juhani Tennilä sekä Vapaa-ajattelijain liiton puheenjohtaja Kari Saari. Saarikin piti pienen puheen avajaisissa. 

Pohjolan Sanomat julkaisi 23.8.1993 toimittaja Martti Vuolukan laatiman isohkon uutisjutun asiasta kahdella valokuvalla. Saattolan kustannuksiin oli saatu avustuksia. Myös Kemin kaupunki tuki hanketta. Hautausmaalle oli tällöin haudattu yhteensä noin 400 vainajaa ja hautauksia oli noin kymmenen vuosittain. 

1950-luvulla järjestötoiminta oli hyvin vilkasta, mutta hiipui sen jälkeen. Ristikankaan hautausmaakin jäi vähemmälle hoidolle. 1980-luvun puolivälissä toiminta alkoi elpyä. Monivuotiseen hautausmaan kunnostushankkeeseen kuului myös muistolehdon perustaminen tuhkauurnien hautaamista varten. Hanke saatiin päätökseen Saattolan avajaisissa. Pohjolan Sanomien julkaisemassa valokuvassa Saattola on kuvattu etuoikealta. Sen verannalla on Kemin Vapaa-ajattelijain vanha standaari ja Suomen lippu. Avajaisvieraita valokuvassakin näkyy kolmatta kymmentä. 

Hautausmaan tila 2001 

Vuonna 2001 Myllyoja kertoi, että haudattuja vainajia oli yli 400. Hautapaikan hinta oli yhdistyksen jäseniltä 400 markkaa ja muilta 700 markkaa. Muistolehtoon oli haudattu jo toistakymmentä vainajaa. 

Hautausmaan nykytila 

Kirjoittaja vieraili viimeksi hautausmaalla 31.7.2014. Tässä kirjoituksessa hautausmaata tarkastellaan sen kaakkoiskärjestä käsin, jolloin kanta on luoteessa. 

Hautausmaalla kasvaa pääasiassa matalia mäntyjä, mutta myös matalia koivuja sekä pihlajapensas. Yleisvaikutelma on avara. 

    Yleiskuva hautausmaalta kohti sen pohjoiskulmaa.

Varustukset 

Portit ja aita 

Hautausmaa on kauttaaltaan aidattu, portteja on viisi. Kaakkoiskärjen portinpylväät ovat kiveä (30x30 cm), niiden korkeus maasta on 133 cm. Kärjen rautaportti on vihreä. Oikea portinpuoli (90x108 cm; lxk) on vasenta (155x130 cm; lxk) kapeampi ja matalampi. Vasemmassa portinpuolessa on kuvattuna lehvä ja liekkimalja, jossa liekin mitat ovat 40x47 cm (lxk). Vasempaan portinpylvääseen on kiinnitetty hautausmaan puolella vesijohto, josta saadaan kasteluvettä. 

Oikean sivun keskivaiheilla on leveä, kaksiosainen (2x186x89 cm; lxk), vihreä metalliportti. Portinpylväät (40x41 cm) ovat vankat ja betonia. Oikean pylvään korkeus maasta on 95 cm, vasemman 102 cm. Portin aukon leveys on 390 cm. Leveän portin vieressä on kapea kulkuportti (92x83 cm; lxk). Hautausmaan sisäpuolella, ulkoa katsoen portista oikealla, on roska-astia, sininen muovitynnyri ja kastelukannuja. 

Taempana oikealla sivulla on leveä huoltoportti (388x88 cm; lxk). 

Takasivulla on oikeasta takakulmasta lukien yli kaksi metriä korkeaa metalliverkkoaitaa noin 38-40 metriä. Tämä on neliönmuotoisen naapurialueen kaakkoissivu. Alueella oli aikoinaan ammusvarasto. Aitakaan ei ole Kemin Vapaa-ajattelijain aita. Verkkoaidan päätyttyä on 26 metrin päässä leveä (400x80 cm; lxk), puinen huoltoportti. Huoltoportista hautausmaan vasempaan takakulmaan on 14 metriä. Näin takasivun koko pituus on vähän yli 80 metriä. Huoltoportteja voidaan käyttää esimerkiksi traktorikaivurin kulkuteinä ja kuljetettaessa haudoista nousseita irtokiviä pois hautausmaalta. 

Vasemmalla lounaissivulla on kaksoisportti heti Saattolan eteläpuolella. Pienempi portti (94x90 cm; lxk) on säpillinen kulkuportti ja isompi kaksiosainen portti. Isomman portin portinpuolien koko on 191x89 cm (lxk). Portti on rautaa ja vihreä. Portinpylväät ovat vankkoja (40x42 cm) ja maasta lukien 110 cm:n korkuisia. Pylväätkin ovat vihreitä, reunaviistottuja ja niiden kärki on katkaistun pyramidin muotoinen. Portin kohdalla, hautausmaan ulkopuolella, on pysäköintialue. 

    Pysäköintialue lounaissivun portin kohdalla. 

Hautausmaata kiertävän aidan tolpat ovat metalliputkea, halkaisija noin 4,8 cm. 

Saattolan edessä on puupenkki (190x53 cm; pxl). Saattolan verannalla on kaksi samanlaista penkkiä. 

Vasemmalla sivulla, portin sisäpuolella, on harmaa roska-astia (73x120 cm; lxp). 

Saattola 

Saattolan edessä on 40x40 cm:n kokoisista kivilaatoista tehty 4x10 laatan suuruinen patio. Saattolan suurin leveys on 6,3 metriä ja pituus verantoineen 11,5 metriä. Verannan syvyys on 1,9 metriä. Verannalle johtaa yksi porras, jonka leveys on 3,2 metriä ja syvyys 59 cm. Rakennus on suurin vapaa-ajattelijain hautausmailla Suomessa oleva rakennus. 

Saattolan parioven molemmat puolet ovat 80x199 cm (lxk). Ovi on valkoinen ja lukittu. Ovien yläosassa on 3x2 ruutuikkunat. Myös rakennuksen sivulla on 3x3 ruutuikkunat (101x120 cm; lxk, mitat vuorilautoineen). Vasemmalla sivulla on kaksi ikkunaa, joissa 3x3 ikkunaruudut ja pariovi. Parioven vasen puoli on 86 cm leveä, oikea 91 cm. Oven korkeus on 202 cm. Oikealla sivulla on kaksi ruutuikkunaa (102x120 cm; lxk) sekä kapeampi (80x198 cm; lxk) ovi työkaluvarastoon. 

Saattolan etuosassa on suurehko sali. Takaosan vasemmassa kulmassa on koneellinen kylmiö (230x290 cm; lxs, katsottuna rakennuksen vasemman sivun ovesta) vainajien säilytystä varten. Takaosan keskellä on keittiö (138x230 cm; lxs, katsottuna sisältä, salista) ja oikeassa kulmassa työkaluvarasto. Työkaluvarastossa on lapioita, lehtiharavia, kankia, uurnahaudan hautapeitto, kantolipun salkoja (2 kpl) ja muuta hautausmaan tarpeistoa. Rakennuksen takapäädyssä on kolme matalaa (101x60 cm; lxk, mitat vuorilautoineen) ikkunaa, yksi työkaluvarastoon ja kaksi kylmiöön. 

Rakennus on vaaleanharmaa, harjakattoinen ja peltiprofiilikatteinen. 

Saattolan salissa on viisi isoa (71x200 cm; lxp) pöytää ja näiden äärellä pitkät penkit. Salin oikeassa takakulmassa on metallinen, musta kynttiläteline, jonka kärjessä on liekkimalja. Oikealla seinällä on ryijy. Ovesta tultaessa oikealla on kaksi pystynaulakkoa. Takaseinällä on Paula Viitalan vuonna 1993 lahjoittama liekkiaiheinen maalaus. Salin pöytäliinat ja seinätekstiilit kutoi Laila Rautiainen. 

    Kynttiläteline Saattolan salin kulmassa.

Muistomerkki 

Hautausmaalla on suurehko (70x200 cm; lxk) kivinen muistomerkki, jossa teksti ”Kunnia fasismin vastustajille”. Sen veisti kuvanveistäjä Ensio Seppänen (7.9.1924 Kemi-28.6.2008 Kemi). Sodan ja Fasisminvastainen Työ r.y:n Kemin jaoston kirjelmä patsaan pystyttämishankkeesta luettiin Kemin Vapaa-ajattelijain valmistavassa vuosikokouksessa 13.12.1964. Muistomerkin pystyttäminen hyväksyttiin yksimielisesti. 

Maanmittauslaitoksen kartassa ei ole merkintää muistomerkistä. 

    Muistomerkki fasismin vastustajille.

Muistolehto 

Muistomerkistä oikealle on muistolehtoalueen yhteinen kivi, jossa on vuosiluku 1990 (alueen perustamisvuosi). Muistolehto on anonyymialue. Alueelle haudataan tuhkauurnia ja irtotuhkia, mutta vainajille ei tule minkäänlaista henkilökohtaista hautamuistomerkkiä. 

    Muistolehtoalueen kivi.

Uurnalehto 

Uurnalehto on 2000-luvulla perustettu uusin erityisalue, jossa on kaksi riviä. Se on lähellä vasemman sivun aitaa. Alueella on oma kivi, jossa on metallinen liekkimalja ja sen alla seppele. Kiveen tulee alueelle haudattujen vainajien vainajakohtaisia nimilaattoja. 31.7.2014 alueelle ei vielä ollut haudattu yhtään tuhkauurnaa. 

    Uurnalehtoalueen yhteiseen kiveen tulee myöhemmin vainajakohtaisia nimilaattoja. 

Haudat ja hautakivet 

Tarkasteltaessa hautoja riveittäin luoteesta kaakkoon, havaitaan hautamuistomerkkejä ja niissä olevia vainajien nimiä näin: 

Rivi 1   21 hautakiveä 25 vainajan nimeä
R2 25 hautakiveä    47 vainajan nimeä; yksi hauta vailla hautamuistomerkkiä
R3 18 hautakiveä 26 vainajan nimeä; kaksi hautaa vailla hautamuistomerkkiä
R4 27 hautakiveä 46 vainajan nimeä
R5 23 hautakiveä 39 vainajan nimeä; yksi hauta vailla hautamuistomerkkiä
R6 25 hautakiveä 37 vainajan nimeä; viimeinen pitkä hautakivirivi
R7 15 hautakiveä 30 vainajan nimeä; ensimmäinen lyhyt hautakivirivi
R8 19 hautakiveä 23 vainajan nimeä; lyhyt hautakivirivi
R9 20 hautakiveä 31 vainajan nimeä; lyhyt hautakivirivi
R10 20 hautakiveä 25 vainajan nimeä; lyhyt hautakivirivi

Pääkäytävä jokseenkin lännestä itään

R11 23 hautakiveä, 1 puuristi 39 vainajan nimeä
R12 16 hautakiveä 23 vainajan nimeä
R13 18 hautakiveä 32 vainajan nimeä
R14 14 hautakiveä 23 vainajan nimeä
R15 12 hautakiveä 12 vainajan nimeä
R16 6 hautakiveä 9 vainajan nimeä
R17 7 hautakiveä 12 vainajan nimeä

Fasisminvastainen muistomerkki

Hautausmaan kaakkoiskärki7 hautakiveä10 vainajan nimeä

Yhteensä 17 riviä ja lisäksi hautausmaan kaakkoiskärki 

Yhteensä 316 hautakiveä, 1 puuristi ja 489 vainajan nimeä näissä 

Saatu tulos on lähellä hautarekisterin antamaa tietoa. Hautaustoimisto V. Puijola tarkasti tiedot 19.12.2014 ja siihen mennessä arkku- ja uurnahautauksia oli rekisterin mukaan tehty yhteensä 503. Vain 14 vainajan nimeä ei olisi havaittavissa hautamuistomerkeissä. Tämä määrä koostuu muutamasta muistomerkittömästä haudasta ja anonyymialueelle haudatuista vainajista. Arvion mukaan vapaita hautapaikkoja olisi jäljellä 820-503=317. 

Haudoista ja vainajista 

Useilla haudoilla on vankat reunakivet, mutta reunakivettömiäkin hautoja on paljon. Melkein kaikilla haudoilla on muistomerkki. Muistomerkeissä on huomattavan vähän ristejä, mutta paljon liekkimaljoja. Muutoin hautakivet ovat tavanomaisia. On paljon hautakiviä, jotka kertovat hautaan haudatun 2-6 vainajaa. Tämä kertoo uskonnottomista suvuista ja perheistä kuten siitäkin, että hautausmaa on jo melko vanha. 

Hautausmaalle on haudattu arkkuja ja tuhkauurnia. Periniva ei muista onko hautausmaalla syvähautoja. Hautausalueesta arviolta vähän yli puolet on käytetty. Suurin osa käyttämättömästä alasta on hautausmaan luoteisessa takaosassa. Tämä arvio vihjaa siihen, että hautapaikkoja olisi kaikkiaan enemmän kuin 820. 

Yhdistyksen ensimmäinen puheenjohtaja, maalarimestari Heikki Adolf Heikinpoika Kakko (17.7.1863 Ii-13.8.1952) ja hänen vaimonsa Briitta Maria Kakko (10.8.1864-6.2.1949) on haudattu Ristikankaan hautausmaalle. 

Siellä on myös yhdistyksen vuoden 1936 perustamishankkeen sihteerin, Toivo Väinö Åkermanin (16.12.1890 Vähäkyrö-9.1.1968) hauta. 

    Toivo Åkermanin ja Emmi Maria Laakin hauta sekä hautakivi.

Poliittisten tapahtumien uhreja 

Kemin veritorstain 18.8.1949 poliisien ja työläisten välisessä kahakassa kuoli kaksi henkilöä. Kylmälänkylästä kotoisin ollut sähköasentaja Felix Einari Pietilä (5.7.1915-18.8.1949 Kemi) ja Anna Aliina (Kallen tytär) Kontiokangas, entinen Lahtinen, o.s. Pettäinen (25.9.1889 Jämsä-21.8.1949 Kemi) on haudattu vierekkäin Ristikankaalle. Kontiokangas mainitaan lehdissä ym. tavallisesti nimellä Anni Alina Kontiokangas.

    Kontiokankaan ja Pietilän hautakivet ovat aivan vierekkäin.

Pietilä kuoli heti luotiin, joka lävisti hänen vasemman keuhkonsa ja sydämen. Häntä jäivät kaipaamaan vaimo ja Ritva-tytär (s. 1942). Hänen hautakivessään on pieni risti ylhäällä. 

Varmaa tietoa ampujasta ei ole. Rikostutkimuskeskuksen lausunnon 27.8.1949 mukaan surmanluoti oli lähtöisin vuoden 1922 mallisesta PN-pistoolista, jollaista asetta käytettiin myös poliisiaseena. Puolustuksen mukaan olisi ollut mahdollista selvittää kuka oli surmaaja. Puolustus oletti, että ampuja oli joku poliiseista, mutta selvitystä ei viety oikeudessa loppuun asti (Kuittinen 2012, 54). Wikipedia (luettu 23.8.2014) kertoo, että ”tutkimusten mukaan luoti ei tullut poliisin aseesta”. 

Kuittisen kirjassa on julkaistu kasvokuvat Pietilästä ja Kontiokankaasta (s. 60). 

Kontiokangas oli mennyt kahakkaa piiloon Eino Matalan kuorma-auton alle. Auton lähtiessä liikkeelle, hän ruhjoutui sen pyörien alle menehtyen Kemin yleisessä sairaalassa 21.8.1949 kello 2.15. Häntä jäivät kaipaamaan mies Jaakko Vilhelm Kontiokangas (2.8.1900 Ylivieska-25.5.1977 Kemi) ja tytär Johanna Lahtinen (s. 23.2.1917 Jyväskylän kunta). Anna Kontiokangas oli kotoisin Jämsästä (Kansan Tahto 23.8.1949, nro 190, s. 1; Kuittinen 2012, 41; sukuselvitys 28.11.2014). Kontiokankaan hautakivessä kuolinpäiväksi on merkitty virheellisesti kahakkapäivä 18.8.1949. Syntymäaikakin on merkitty virheellisesti. Hänen hautakivessään ei ole ristiä, paitsi pieni risti kuolinajan edellä. 

Vainajien kuolinilmoitukset julkaistiin Kansan Tahdossa 27.8.1949 ja heidät haudattiin 1.9.1949. Saattoväkeä kerrotaan (Kansan Tahto 2.9.1949) olleen hautausmaalla yli 10.000 henkeä, Helsingin Sanomien 2.9.1949 arvion mukaan noin 2.500 henkeä. Valkoiset arkut kannettiin hautoihin 99 järjestölipun reunustamaa kujaa pitkin kello 15 Kemin työväenyhdistyksen soittokunnan soittaessa Klemetin säveltämää surumarssia. Tilaisuutta oli saapunut seuraamaan lehtimiehiä jopa Ruotsista ja Tanskasta (Land og folk –lehti). 

Surujuhlia oli myös ainakin Helsingissä, Suurtorilla (Senaatintori) (arviot osanottajista välillä 3.500-10.000), Kajaanissa Purolan urheilukentällä (n. 300 osanottajaa), Kittilässä, Lahdessa, Martinniemessä, Muhoksella, Oulun Kauppatorilla (yli 1.000 osanottajaa), Pellossa (n. 100 osanottajaa), Rovaniemellä, Rovaniemen työväentalolla (n. 1.000 osanottajaa) ja Vaasassa (n. 500 osanottajaa). 

Hautakivet ovat punagraniittia ja vaaka-asennossa vierekkäin, tekstipuoli ylöspäin. 

Hautausmaan hoito 

Hautaustoimisto V. Puijola on huolehtinut vuosikymmeniä hautojen kaivuusta Ristikankaalla. 

Toimisto ylläpitää myös hautarekisteriä. 31.7.2014 hautaa oltiin kaivamassa pienellä traktorikaivurilla ja hautaustoimistonkin edustaja oli paikalla. 

Kustannuksia hautausmaan ylläpidosta syntyy vesijohtoverkon avaamisesta keväisin ja sulkemisesta syksyisin, veden kulutuksesta, sähköstä, roskahuollosta ja vakuutuksista. Yhdistys on aika ajoin saanut avustuksia ylläpitoon Vapaa-ajattelijain liitolta.

Kimmo Sundström


Lyhenteitä

AD Anomusdiaari 
HYKHelsingin yliopiston kirjasto
mf.mikrofilmi
OPM   Opetusministeriö
SVA (Suomen) Valtionarkisto, vuodesta 1995 Kansallisarkisto
VAJ Vapaa Ajattelija -lehti

Lähteitä


Arkistolähteet

Anomusdiaari 1941, OPM, SVA.
Päätöskonseptit 1941, OPM, SVA.

Kirjallisuus

Kuittinen, Kalle (2012)  Kemi kuohui – työväki taisteli.  Demokraattinen Sivistysliitto ry, painopaikkaa ei mainittu. 

Artikkelit ja lehtijutut

Helsingin Sanomat 19.8.1949, nro 204. – Helsingin Sanomat 168/14.7.1949-1.9.1949/217, mikrofilmilaatikko nro 50520, HYK.
Helsingin Sanomat 2.9.1949, nro 218 Kemissä surmansa saaneiden hautausmielenosoitus Helsingissä.  –.Helsingin Sanomat 218/2.9.1949-13.10.1949/259, mikrofilmilaatikko nro 50521, HYK.
Kansan Tahto 19.8.1949, Poliisi avasi murhatulen rauhalliseen väkijoukkoon, Kansan Tahto 8.7.1949-22.2.1950, mf. rullan nro 7788, mf:n nro 18736, HYK.
Kansan Tahto 23.8.1949, nro 190, Toinen kuolonuhri poliisihyökkäyksen seurauksena.
Kansan Tahto 27.8.1949, nro 194.
Kansan Tahto 1.9.1949, nro 198, Kemin poliisihyökkäyksen uhrien hautaus tänään klo 15.
Kansan Tahto 2.9.1949, nro 199.
Kansan Tahto 3.9.1949, nro 200.
Kansan Tahto 14.9.1949, nro 209.
Räisänen, Aki  Hyvin hoidettu Kemin Ristikangas. -.Kansan Tahto 24.7.2001.
Sukuselvitys 28.11.2014, Anna Aliina Kontiokangas, tekijän hallussa.
Sundström, Kimmo  Vapaa-ajattelijain hautausmaat. -.VAJ 1987:6, 125-132.
Vapaa Ajattelija 1962:7, 201.
Vuolukka, Martti  Saattola otettiin käyttöön.  Ristikankaalla lepää jo 400 vapaa-ajattelijaa. -.Pohjolan Sanomat 23.8.1993.
Valokuva hautausmaan Saattola-rakennuksesta, VAJ 2006:3, 7.
Kaksi valokuvaa Saattolasta http://keminvapaa-ajattelijat.blogspot.fi/.

Haastattelut

Hilkka Korhonen, 2.8.2014
Pertti Periniva, Kemin Vapaa-ajattelijat ry:n puheenjohtaja, 9.8.2014

Tiedonannot

Aulis Junes, 2014
Airi Mantovaara-Puolakka, 17.-18.8.2012
Pertti Periniva, 15.4.2013, 28.7.2014, 12.10.2014, 25.11.2014 ja 19.12.2014

Artikkeli pohjautuu tekijän selvitykseen Vaihtoehtoiset hautausmaat Suomessa (2007).

Lue myös

Ateistien hautausmaa Lepomäki Siikaisissa (31.1.2007)
Marttakummun hautausmaa Kittilässä (5.9.2012)
Väinölän hautausmaa Siikajoella (25.9.2012)
Piehingin hautausmaa Raahessa (26.9.2012)
Rahjan hautausmaa Kalajoella (27.9.2012)
Kauhajoen Rauhanmaa (3.10.2012)
Poronkankaan hautausmaa Jurvassa (4.10.2012)
Kurikan Vapaaseurakunnan ja Kurikan Helluntaiseurakunnan hautausmaa Kurikassa (5.10.2012)
Laihian vapaahautausmaa (15.10.2012)
Isonkyrön vapaahautausmaa (16.10.2012)
Ristinummen hautausmaa Marttilassa (29.10.2012)
Varmon hautausmaa Kesälahdella (27.11.2012)
Vallan nummen hautausmaa Humppilassa (30.11.2012)
Karinaisten Rauhamaa (2.12.2012)
Merikarvian Rauhanmaa (4.12.2012)
Merikarvian Lepomaa (5.12.2012)
Jämsän helluntaiseurakunnan hautausmaa Jämsässä (18.12.2012)
Kuusankosken Lepola (27.12.2012)
Forssan Rauhanmaa (11.5.2013)
Karkkilan Lepola (17.5.2013)
Kotkan Vapaa-ajattelijain hautausmaa (24.5.2013)
Kullervon aluehautausmaa Vaasassa (4.6.2013)
Santalan hautausmaa Hangossa (7.6.2013)
Käpylän hautausmaa Suonenjoella (11.6.2013)
Joensuun Rauhanmaa (20.6.2013)
Kajaanin Tuonenviita (27.6.2013)
Vapaitten kristittyjen hautausmaa Lapualla (4.7.2013)
Seinäjoen vapaaseurakunnan ja Seinäjoen Helluntaiseurakunnan hautausmaa Seinäjoella (10.7.2013)
Lavian ja Suodenniemen Helluntailähetyksen hautausmaa Laviassa (24.7.2013)
Lauttakankaan hautausmaa Jämijärvellä (1.8.2013)
Villalan metodistihautausmaa Lappeenrannassa (9.8.2013)
Keltnummen hautausmaa Eurassa (5.9.2013)
Kihniön Vapaaseurakunnan hautausmaa Kihniössä (11.9.2013)
Karttulan Vapaaseurakunnan hautausmaa Kuopiossa (27.9.2013)
Ilmajoen Helluntaiseurakunnan hautausmaa Ilmajoella (7.10.2013)
Honkajoen Rauhanmaa (25.10.2013)
Vapaa-ajattelijain hautausmaa Jyväskylässä (3.11.2013)
Karttulan Vapaaseurakunnan hautausmaa Tervossa (19.11.2013)
Islamilainen hautausmaa Jyväskylässä (12.12.2013)
Katolinen hautausmaa Turussa (31.5.2014)
Kauhavan Lepomaa (3.6.2014)
Teuvan Rauhanmaa (13.6.2014)
Polvijärven vapaahautausmaa (20.6.2014)
Helluntaiseurakunnan hautausmaa Pyhäjärvellä (13.7.2014)
Juutalainen hautausmaa Haminassa (28.7.2014)
Peltokankaan hautausmaa Paltamossa (8.8.2014)
Kotivaaran hautausmaa Kolarissa (15.8.2014)
Luopioisten Lepomaa (18.9.2014)
Juuan Lepola (7.10.2014)
Halikon sairaalan hautausmaa Salossa (6.5.2015)
Forsbyn hautausmaa Pedersöressä (7.7.2015)
Pedersören Ebenhaeser (12.7.2015)
Kuorsalon hautausmaa Haminassa (20.7.2015)
Närpiön Solbacken (31.7.2015)
Oxkangarin hautausmaa Vöyrissä (14.8.2015)
Vassorin hautausmaa Mustasaaressa (22.8.2015)
Moikipään hautausmaa Korsnäsissä (27.8.2015)
Yttermarkin hautausmaa Närpiössä (3.9.2015)
Uudenkaarlepyyn Aftonfrid (6.9.2015)
Maalahden Aftonro (18.9.2015)
Uudenkaarlepyyn Vilan (21.9.2015)
Sundomin hautausmaa Vaasassa (1.10.2015)
Närpiön Aftonvila (3.10.2015)
Korsnäsin kirkonkylän hautausmaa (15.11.2015)
Suomen Islam-seurakunnan Helsingin Tataarihautausmaa (16.5.2016)
Helsingin juutalaisen seurakunnan Vanha juutalainen hautausmaa (17.5.2016)
Helsingin juutalaisen seurakunnan Uusi juutalainen hautausmaa (30.5.2016)
Ortodoksinen Pyhän Nikolauksen Seurakunnan hautausmaa Helsingissä (5.6.2016)
Taivallahden sotilashautausmaa Helsingissä (8.6.2016)
Gravgårdsföreningen Fridin hautausmaa Vöyrissä (14.6.2016)
Kaunissaaren hautausmaa Pyhtäällä (28.6.2016)
Köklot Gravplatsföreningin hautausmaahanke Koivulahdessa (6.7.2016)
Högsåran hautausmaa Kemiönsaaressa (6.7.2016)
Kalle Sipilän hautausmaahanke Pohjois-Pirkkalassa (29.7.2016)
Siltasalmen hautausmaa Saarijärvellä (22.8.2016)
Pitkäniemen sairaalan hautausmaa Nokialla (31.8.2016)
Asarias Makkosen hautausmaahanke Tottijärvellä (11.9.2016)
Heinolan Vapaa-ajattelijain hautausmaahanke Heinolassa (25.9.2016)
Hyrylän varuskunnan uusi ortodoksinen sotilashautausmaa Tuusulassa (6.10.2016)
Åbergin hautausmaa Helsingissä (4.12.2016)

Pääsivu Tiedotteet Palvelut Lehdet Uutisia ja artikkeleita
Kirkosta eroaminen Mitä uutta?