Luopioinen on entinen kunta Pirkanmaalla, noin 60 km Tampereelta kaakkoon. Luopioinen ja Pälkäne yhdistyivät 1.1.2007. Yhdistyneen kunnan nimeksi tuli Pälkäne. 

Luopioisissa on Hanna Raudan perikunnan omistama yksityinen hautausmaa, Lepomaa. Hanna Rauta (o.s. Pätiälä, 29.6.1877 Asikkala–26.6.1956 Luopioinen) oli ison talon emäntä, evankelinen kirjailija ja laulurunoilija. Hän meni naimisiin 29.6.1896 kartanonomistaja Kalle (Karl William) Regnellin (23.3.1871–9.8.1918) kanssa. Vuoteen 1935 saakka hänen sukunimensä oli Regnell, mutta tällöin hän otti kirjailijanimensä Hanna Rauta myös viralliseksi nimekseen. 

    Lepomaa on pitkä ja kapea luoteis-kaakkoissuuntainen suikale. ©Maanmittauslaitos, lupa nro 3803/MML/14, Kiinteistörajat ©Maanmittauslaitos lupanro 3803/MML/14.

Hanna Regnell erosi veljensä, pastori Heino Pätiälän (1880–1950) ja muiden evankelisten kanssa valtiokirkosta 1920-luvulla. Heistä kirkko ei ollut tarpeeksi sitoutunut luterilaisiin tunnustuskirjoihin. He perustivat evankelisluterilaisia vapaaseurakuntia, ensin lokakuussa 1923 Luopioisiin, sitten 1924 Hämeenlinnaan, Tampereelle, Veteliin ja Marttilaan. 

Vuonna 1927 Regnell osti hautausmaaksi tarkoitetun alueen Luopioisten kirkon läheltä. Se oli tarkoitettu evankelis-luterilaisesta kirkosta eronneen vapaaseurakunnan hautausmaaksi. Evankelis-luterilainen seurakunta ei halunnut haudata vapaaseurakuntalaisia hautausmaalleen. Asiaan vaikutti sekin, ettei Regnell saanut mieleistänsä kirkkoherraa Luopioisiin. 

Lepomaa 

Lepomaa-tila (635–451–6–5) lohkottiin Kylä-Mikkola-tilasta. Kylä-Mikkola oli suuri tila, joka oli muodostunut kuudesta tilasta. Lepomaa rekisteröitiin 30.9.1933, ja Regnell sai tilaan lainhuudon 13.2.1934. Regnellin jälkeen tilaa ei ole lainhuudatettu. 

Vanhat ihmiset kutsuivat hautausmaata myös nimellä Raudanmaa. 

Lepomaan pinta-ala on 1 140 neliömetriä. Se on muodoltaan pitkä, kapea, luoteis-kaakkoissuuntainen maakaistale. Tilalla on osuus yhteisiin laskuojiin, muttei oikeutta yhteisiin maa- ja vesialueisiin. 

Lepomaa on jäänyt evankelis-luterilaisen seurakunnan hautausmaa-alueiden keskelle. Sen koillispuolella oleva tila on Kirkkotarha (635–451–6–111), joka on nykyisin evankelis-luterilaisen seurakunnan hautausmaana. 

    Yleiskuva hautausalueen luoteispäästä kohti kaakkoa. Vasemmalla keskimmäinen kolmesta kivipyykistä, tämän takana Syväniemien reunakivetty hauta oikeanpuoleisessa rivissä.

Hautapaikkoja on 200. Alueella syvähautaus, jossa alemman haudan syvyys on 240 cm, on mahdollista. Näin hautapaikkoja voisi olla yhteensä jopa 400. 

Hautausmaa-alueen kapeassa (kartalta mitattuna leveys noin 3,5 m) luoteisosassa ei ole hautoja. Tämän osan rajat on Maanmittauslaitoksen kartassa merkitty harvalla katkoviivalla. 

Alueen pinta on nurmea ja alueen läpi kulkee polku hautausmaalle. Kirkonpuoleisella eli oikealla sivulla on kuuden suuren koivun rivi. Alueelle näyttäisi sijoittuvan myös selkänojallinen puupenkki (170x39 cm; pxl), jonka runko on rautaputkea ja lattarautaa. 

Tämä kapea osa (noin 3,5x70=245 neliömetriä) risteää kaakkoispäässä polun kanssa. Tästä kaakkoon on noin neljä metriä nurmea ja sitten kolme, hautausmaakaistaleen leveämmän osan luoteispään kivistä rajapyykkiä. Pyykeistä oikea on pienin (noin 15x25x25 cm; lxpxk). Siitä 3,6 metriä vasemmalle on keskimmäinen pyykki (noin 28x22x60 cm; lxpxk). Keskimmäisestä pyykistä 4,0 metriä vasemmalle on kolmas pyykki (noin 25x30x47; lxpxk). Pyykeistä alkaa hautausmaan hautausalue. Sen leveys on noin 7,6 metriä. Pituus kartalta mitaten on noin 113 metriä. Näin leveämmän alueen pinta-ala olisi 7,6x113=859 neliömetriä ja hautausmaan koko pinta-ala 1 104 neliömetriä. Näin arvioitu pinta-ala on varsin lähellä kiinteistötietojärjestelmän ilmoittamaa pinta-alaa, 1 140 neliömetriä. Tarkastelun perusteella noin 3/4 hautausmaasta on hautausaluetta. Eniten vapaita hautapaikkoja on hautausmaan kaakkoispäässä. 

Varustukset 

Pääosin hautausmaata ei ole rajattu aidalla eikä porttia ole. Vasemman sivun kaakkoispäässä on kuusentaimista tehty raja-aita, jonka pituus on noin 38 metriä. Samoin kaakkoispäädyssä on (korkeampi) kuusiaita. Hautausmaan rajoja ei helposti huomaa maastossa. 

    Kuvassa oikealla hautausmaan vasemman sivun takaosan matalaa kuusiaitaa. Vasemmalla pieniä puuristejä vailla vainajien nimiä. Takaosassa on vielä paljon vapaita hautapaikkoja.

Mitään rakennuksia, kalusteita, vesipisteitä tai valaistusta ei hautausmaalla ole. Omistaako edellä mainitun puupenkin evankelis-luterilainen seurakunta vai vapaaseurakunta, siitä ei ole tietoa. 

Lepomaan pinta on nurmea. Oikealla sivulla hautausmaa erottuu evankelis-luterilaisen seurakunnan hautausmaasta vain siten, että nurmen pinta lievästi viettää rajaa kohti. Näin on rajan molemmin puolin. 

Vasemmalla sivulla on rivi suuria puita: koivu, vaahtera, iso koivu, kaksi pihlajaa, kolmirunkoinen koivu ja koivu. Ison koivun ympärysmitta rinnan korkeudelta on 230 cm. 

Noin kymmenen metriä takasivusta luoteeseen on laudoista (4 lautaa päällekkäin) tehty puinen risti (216x n. 270 cm; lxk). Sen poikkipuussa on suurakkosin teksti VEREN ARMOSTA KIITOS VALTAVIN. Risti on harmaa, mustat kirjaimet on tehty kovalevystä. 

    Puuristi hautausmaan takaosassa.

Haudat ja hautamuistomerkit 

Lepomaalla on kaksi pituussuuntaista hautariviä. Hautakivet ovat likimain kaistaleen keskellä ja kivirivien väliin jää hieman tilaa. Olkoon tässä R1 oikeanpuoleinen rivi ja R2 vasemmanpuoleinen rivi. Tällöin R1:ssä on 38 hautamuistomerkkiä ja R2:ssa 27 hautamuistomerkkiä, yhteensä 65 muistomerkkiä. R2:sta on yksi hautakivi viety nähtävästi väliaikaisesti pois, ehkä lisäkaiverruksia varten. 

Hautakiviä laskin 34, joista yksi siis poissa eli maastossa oli 33 kiveä. Näiden lisäksi hautausmaan takaosassa on yksi tekstitön luonnonkivi (54x63x40 cm; lxpxk), josta on vaikea sanoa, onko se jonkun vainajan hautakivi vai ei. 

Puuristejä on huomattavan paljon, 33. Näistä yksi on suuri puuristi, jossa on vainajasta kertova metallilaatta. Muut ristit ovat puurimasta tehtyjä, matalia ja pieniä ristejä vailla tekstejä. Kuitenkin kahdella tällaisella haudalla on pienen puuristin lisäksi pieni rautaristi, jossa on vainajan sukunimi. 

Hautamuistomerkeissä on 51 nimeä ja lisäksi kaksi nimeä pienissä metalliristeissä. Jos oletetaan, että pieni puuristi merkitsee aina yhtä vainajaa ja että poissa olevassa hautakivessäkin olisi vain yksi vainajan nimi, saadaan nimien ja vainajien yhteismääräksi 51+2+(33–2)+1=85. 

Hautakivet ovat tavanomaisia. Kukkien lisäksi joillakin haudoilla on metallisia kynttilälyhtyjä. 

Haudoilla ei ole reunakiviä poikkeuksena Maria, Toivo ja Lyyli Syväniemen hauta. Haudoilla oli kukkia ja hautausmaa on hoidettu. Pensaita tms. on hyvin vähän. Hautausmaan takaosassa on yksi matala tuijapensas. Heinon hauta R1:ssä on pääosin ympäröity pensasaidalla, mutta aita lienee omaisten hoidettavana. 

Hautakivien symbolit 

Hautamuistomerkkien symbolit ovat pääosin ristejä. On kuitenkin kivi, jossa on vain metallilaatta ilman symbolia, samoin kaksi hautakiveä, joissa on kuvattu vanha petäjä. Edelleen on kivi, jossa on lehvä ja haarapääsky sekä kivi, jossa on kuvattuna ruusu ja kaksi lentävää joutsenta. Ainakin kolme hautakiveä on vailla symboleja. Yhtään liekkimaljaa en kivissä havainnut. 

    Hautakivi, jossa symbolina vanha petäjä.

Haudatut vainajat 

Ensimmäiset haudatut vainajat kuolivat kesällä 1932: Maria Syväniemi (19.8.1864–27.7.1932) ja Toivo Syväniemi (22.11.1902–13.8.1932). Heidän hautansa on ensimmäisenä R1:ssä. R2:n neljäntenä hautana on kolmas 1930-luvun hauta: Heta Leena Viitaniemi (10.10.1867–19.3.1934). 

Kauppias Toivo Syväniemi toimi Luopioisten Vapaan Evankelis-Luterilaisen seurakunnan pöytäkirjurina. 

Vainajien kuolinajoista vuosikymmenittäin tein havainnot: 

Haudattujen määrä on suurin 1990-, 2000- ja 2010-luvuilla. Evankelis-luterilaisen seurakunnan pappi kertoo haudanneensa kuluvanakin vuonna vainajan, mutta tämän hautamuistomerkkiä ei vielä ole haudalla. Hautamuistomerkkien mukaan viimeisin haudattu vainaja on Kirsti Kyllikki Meronen (o.s. Lehtinen)(14.12.1925–16.2.2013). 

Tampereen vapaa-ajattelijat ry:n jäsen, ateisti Jorma Uolevi Metsäranta (21.4.1949–29.5.2003) on haudattu Lepomaahan. Hän asui Luopioisissa, osoitteessa Rajalantie 7, joka on vain noin 120 metrin päässä hautausmaasta koilliseen. Metsäranta avusti Tampereen vapaa-ajattelijain julkaisemaa Pakanasanomat-lehteä vuosina 1998–1999. Vuonna 1998 julkaistiin kaksi hänen kirjoitustaan, vuonna 1999 kolme. 

    Jorma Metsärannan hauta ja hautamuistomerkki. 

Kun hän kirjoitti hautausmaasta vuonna 1998, hautapaikkojen halvat hinnat alkoivat kiinnostaa häntä. Hän varasi yhdessä vaimonsa kanssa hautapaikan Lepomaalta Jussi Hyökiltä. Hyöki on hautausmaan omistavan perikunnan jäsen ja hoiteli hautausmaan asioita. 

Nyt Metsärannan haudalla on valkoiseksi maalattu puuristi. 

Hanna Raudan hauta 

Hanna Raudan hauta ei ole Lepomaalla vaan sen oikealla puolella olevassa, evankelis-luterilaisen seurakunnan hautausmaan osassa. Siellä on myös useampia Pätiälä-suvun sukuhautoja, joihin on haudattu kolmattakymmentä suvun vainajaa. 

Raudan hautakivessä on kirjailijan pään profiilia kuvaava metallireliefi ja teksti: 

Kirjailija Hanna Rauta. 
Kaarle William (23.3.1871–9.8.1918) 
Hanna Rauta Regnell o.s. Pätiälä (29.6.1877–26.6.1956) 
Meillä on vapaus käydä pyhään Jeesuksen veren kautta. 

Hautapaikkoja alennuksella 

Raudan perikunta tarjosi noin vuonna 1988 hautausmaa-aluettaan Luopioisten evankelis-luterilaisen seurakunnan ostettavaksi, mutta hinnasta ei päästy sopimukseen. Perikunta halusi myydä alueen hautapaikkoina, mutta seurakunta tarjosi vain raakamaahan sovellettavaa, alhaisempaa hintaa. 

Neuvottelut lähtivät liikkeelle, kun evankelis-luterilainen seurakunta kieltäytyi uusimasta Lepomaalla olevien hautojen yksivuotisia hoitosopimuksia. Evankelis-luterilainen seurakunta oli myös valittanut Lepomaalla olevien hautojen huonosta hoidosta. 

    Lepomaan kaksi hautariviä kuvattuna maan keskivaiheilta kohti luodetta. Takaoikealla suuret puut hautausmaan vasemmalla rajalla. Takavasemmalla pensasaidalla ympäröity hauta.

3.7.1991 Lepomaahan oli haudattu 35 vainajaa, joten perikunta laski vapaiden hautapaikkojen määräksi 165. Neuvottelujen katkettua Raudan perikunta myi hautapaikkoja Lepomaalta kenelle hyvänsä, mm. ulkopaikkakuntalaisille, joilla on kesämökki Luopioisissa, uskonnottomille jne. Hinta oli halvempi kuin evankelis-luterilaiselta seurakunnalta ostetun hautapaikan hinta. Lisäksi hinnat olivat kaikille samat ja hautapaikan hallintaoikeus ”ainainen”. Evankelis-luterilaisen hautausmaan hautapaikkojen hallintaoikeus myytiin tavallisesti 25 vuodeksi ja sen hinta oli 500 markkaa. 

Perikunta aikoi vaatia jo haudattujen vainajien omaisilta 250 markan hoitomaksun. 

Vuonna 1998 hautapaikat evankelis-luterilaisen seurakunnan hautausmaalla 25 vuoden hallinta-ajalla maksoivat ei-seurakuntalaisille ja uskonnottomille jo 3.000 markkaa. 

Jussi Hyöki kertoi tällöin, että Lepomaalla oli vapaita hautapaikkoja vielä noin 60. Lepomaan hautapaikat maksoivat 500 markkaa ja hautapaikkaoikeus oli edelleen ”ainainen”. Hautausmaan yleishoito katettiin hautapaikkojen myyntituloilla. Hyöki toivotti vapaa-ajattelijatkin tervetulleiksi hautaostoksille. 

Paikallinen haudankaivaja avasi ja peitti haudan noin 700 markalla. Nämä kulut kuuluivat vainajan kuolinpesälle. 

Evankelis-luterilainen seurakunta ei ollut mielissään hautapaikkojen myyntiin ilmaantuneesta hintakilpailusta. Perikunta olisi halunnut vuokrata seurakunnalta varastotilaa työvälineinen säilyttämistä varten, mutta tämä ei onnistunut. Perikunnalla olikin sitten hautausmaansa reunalla avokatos, jossa työvälineitä säilytettiin. Arkun kantoliinat olivat tallessa Hyökillä itsellään. 

Jos Lepomaalla oli vuonna 1998 vapaita haupaikkoja noin 60 ja sen jälkeen olisi haudattu arvioilta noin 30 vainajaa, vapaita paikkoja olisi enää noin 30. Arvio voi kyllä vastata maastossa tehtyjä havaintoja. 

    Korkeamman kuusiaidan rajaama hautausmaan äärimmäinen vasen takakulma ja kaakkoispääty. Täällä ei ole vielä hautoja. 

Hautausmaan hoito 

Hautausmaata hoidetaan talkoilla. Hautausmaan asioita hoitaa edelleen paikallinen taksinkuljettaja Jussi Hyöki. 

Evankelis-luterilaisen seurakunnan pappi kertoo, että yhteistyö vapaaseurakuntalaisten kanssa sujuu nykyisin hyvin. Esimerkiksi arkkujen laskussa hautaan nämä saavat käyttää evankelis-luterilaisen seurakunnan liinoja. 

Aivan Lepomaan vieressä on evankelis-luterilaisella hautausmaalla vesipiste. Sen luona on myös seka- ja biojäteastiat sekä kaksi muoviharavaa. 

Kirjoittaja vieraili Lepomaalla 2.9.2014.

Kimmo Sundström