PELTOKANKAAN HAUTAUSMAA PALTAMOSSA (8.8.2014)

Päivitetty 11.8.2014
Päivitetty 2.-3.3.2015

Paltamon kunta sijaitsee Kainuun maakunnan länsiosassa, Oulujärven koillisrannalla. Siellä on helluntailaisten omistama ja ylläpitämä yksityinen Peltokankaan hautausmaa. Maalle päästään, kun Paltamosta mennään Ouluntietä (valtatie 22) noin kahdeksan kilometriä, josta vasemmalle Manamasalon tietä (yhdystie 8820) noin 13 kilometriä. 

    Liittymä ja viitta hautausmaalle. Manamasalontie kuvattuna lounaaseen. 

Alunperin hautausmaa perustettiin, koska evankelis-luterilaiset seurakunnat eivät myyneet hautapaikkoja kirkosta eronneille "edes koilliskulmasta". 

    Hautausmaa on kapea pohjois-eteläsuuntainen, ristillä merkitty maa-alue järven ja Manamasalon tien välissä. ©Maanmittauslaitos, lupa nro 1047/MML/13, Kiinteistörajat ©Maanmittauslaitos lupanro 1047/MML/13. 

Perustamislupahakemus 

Paltamon Kiveskylän Korkea-aholla pidetyn kokouksen antaman valtuutuksen nojalla maanviljelijä, virkatodistuksen mukaan myös autonkuljettaja, Eino Seth Keränen (s. 15.5.1911 Paltamossa), maanviljelijä Johannes Matinpoika Kovalainen Paltamon Melalahdesta sekä talollinen Antti Albertinpoika Karjalainen (s. 8.7.1904) Paltamon Variskylästä allekirjoittivat Melalahden rukoushuoneyhdistys Saalem –nimisen yhdistyksen perustamiskirjan 22.3.1954 Paltamon Melalahdessa. He olivat kaikki kirkosta eronneita. 

Yhdistys merkittiin rekisteriin 15.5.1954 ja sai rekisterinumeron 65176. Hallituksen puheenjohtaja oli Keränen, muut varsinaiset jäsenet Kovalainen ja Karjalainen. Varajäsenet olivat Veikko Paavali Keränen, Hemmi Haapalainen ja Albin Oikarinen. 

Yhdistyksen hautausmaan perustamislupa-anomukset vuosilta 1957 ja 1958 olivat tulleet hylätyiksi. Ensimmäisen anomuksen (8.4.1957/8.4.1957 AD (806/146) 1957, OPM, SVA) allekirjoitti Aaro Karppinen. Ministeriö pyysi 24.4.1957 lausunnon Oulun lääninhallitukselta, joka vastasi 27.4.1957. Lääninhallitus ilmoitti ”ehdottomasti vastustavansa anomusta”. Se ei voinut ”terveydenhoidolliseltakaan kannalta pitää suotavana, että mikä tahansa mitättömän pieni uskonnollinen yhdistys saisi perustaa omaa hautausmaata, vaan on heidän haudattava vainajansa yhteisiin seurakuntien hoidossa oleviin hautausmaihin. Sitä paitsi ei ole esitetty minkäänlaisia takeita siitä, että tällainen yksityinen hautausmaa tulisi vastaisuudessa sillä tavalla kunnossa pidetyksi kuin hautausmaan arvo ja terveydelliset seikat vaativat.” Lausunnon allekirjoittivat maaherra K.[alle] Määttä ja lääninneuvos L. A. Kerttula. Lausunto johti ministeriön hylkäävään päätökseen 28.6.1957, vaikkakin ilman perusteluja (Päätöskonseptit 28.6.1957).

Toisen perustamislupa-anomuksen yhdistys teki seuraavan vuoden alussa (31.1.1958/31.1.1958 AD (383/79) 1958, OPM, SVA). Ministeriö pyysi 3.2.1958 lausuntoa Oulun lääninhallitukselta. Lääninneuvos Väinö Pouta pyysi 5.2.1958 lausuntoa Paltamon piirin apulaisnimismieheltä. Apulaisnimismies H.[emmi] S.[amuli] Jokela lausui 13.2.1958, että lääketieteen lisensiaatti Esko Pietilän kirjallisen lausunnon 13.2.1958 mukaan maa-alue täyttää maanlaadun puolesta ja terveydellisissä suhteissa hautausmaa-alueelta vaadittavat vaatimukset. Jokela puolsi hakemuksen hyväksymistä ehdolla, että terveydenhoidollisia vaatimuksia, varsinkin terveydenhoitosäännön 46 §:n määräyksiä, tarkoin noudatetaan ja laaditaan asianmukainen hautausmaan ohjesääntö. Oulun lääninhallitus lähetti lausuntonsa ministeriölle 26.2.1958, muttei puoltanut hakemukseen suostumista, koska hakupapereissa ei ollut karttapiirrosta ja karttaselitelmää hautausmaaksi aiotusta alueesta. Ei ollut myöskään riittäviä takeita hautausmaan jatkuvasta kunnossapidosta siten kuin 2.12.1927/336 annetun terveydenhoitosäännön 46-49 pykälissä säädetään. Edelleen hakemuksesta puuttui ote yhdistysrekisteristä. Lausunnon allekirjoittivat maaherra K. Määttä ja lääninneuvos Väinö Pouta. Lausunto palasi ministeriöön 4.3.1958, ministeriö hylkäsi anomuksen 31.3.1958.  Perusteluiksi mainittiin, ettei asiakirjoissa ole esitetty riittäviä takeita hautausmaan jatkuvasta kunnossapidosta kuten terveydenhoitosäännön 46-49 pykälissä säädetään. Päätöksen allekirjoitti vanhempi hallitussihteeri K. G. Rein (Päätöskonseptit 31.3.1958).

Yhdistys haki kolmannen kerran lupaa hautausmaan perustamiseksi (31.3.1959/18.4.1959 AD (894/174) 1959 OPM, SVA). 

Maa-alue oli yhdistyksen omistuksessa ja lohkottu Peltokangas-nimisestä palstasta Paltamon kunnan Melalahden kylässä. Hakemuksen allekirjoittivat saarnaaja Sulo Pylkäs ja Antti Karjalainen. 

    Tulotie hautausmaalle. Valkoinen portti ja kappelirakennus näkyvät tien päässä. 

Kauppakirja 

Hautausmaahanke oli lähtenyt liikkeelle vuosia aiemmin. Yhdistys oli 23.4.1955 ostanut Keräseltä ja tämän vaimolta Kaino Keräseltä näiden omistamasta Kiviranta-tilan (rno 3:15) Peltokangas-palstasta noin 25 aarin suuruisen määräalan. Alue sijaitsi Pehkolanlahden kylätien ja Haapalainen-järven välissä. Ostajien edustajina toimivat Johannes Kovalainen ja Antti Karjalainen. Kaupan ehdot olivat: 

(1) Kauppahinta 15.000 mk, josta maksettiin kauppaa tehtäessä 7.500 mk ja loput 7.500 mk 31.7.1955 mennessä; 
(2) ostaja sai määräalan hallintaansa ja omistukseensa kaupantekopäivästä lukien ja sai erotuttaa sen itsenäiseksi tilaksi sekä hakea lainhuudon, mitä tarkoitusta varten myyjä lainasi saanto- ja omistuskirjat; 
(3) irtaimistoa ei kaupassa myyty. 

Kaupan todisti Paltamon kihlakunnanoikeuden määräämä julkinen kaupanvahvistaja H. S. Jokela 23.4.1955. Kaupanvahvistajan todistajana läsnä oli Eila Moilanen. 

Seppo Keränen kertoo, että yhdistys oli tiettävästi toiminut rekisteröimättömänä jo kolmen vuoden ajan tätä ennen. Tällöin yhdistyksellä ei vielä ollut rukoushuonetta ja kokouksia pidettiin eri taloissa kuten Eino Seth Keräsen talossa Tervolassa, Kaino Keräsen kotitalossa Viilolla, Toivo ja Anna Moilasen kotona Loukkolassa ja Kaino Keräsen äidin kotona Horkkalassa. Rukoushuone rakennettiin Melalahden kylälle 1957-1958 ja sen vihkiäiset pidettiin 22.-23.3.1958.

    Valkoinen puuportti.

Lainhuuto 

Yhdistyksen puolesta Antti Karjalainen anoi 14.12.1956 yhdistykselle lainhuutoa Puistola-tilaan rno 3:19 (Lainhuutoasiain pöytäkirja 14.12.1956, § 207), joka annettiin samana päivänä. Tuomarina toimi Tauno Rissanen. 

Yhdistyksen sääntöjen 2 §:n mukaan yhdistyksen tarkoituksena oli rakentaa, omistaa ja ylläpitää rukoushuonetta ja myös "perustaa, omistaa ja ylläpitää hautausmaa, johon erotuksetta saadaan haudata kaikki sekä siviilirekisteriin, valtion kirkkoihin että eri uskontokuntiin kuuluvat tai niihin kuulumattomat henkilöt, huolimatta siitä, ovatko he eläessään tähän yhdistykseen kuuluneet vai eivätkö." 

Kartta 

Puistola-tilan tilukset oli mitattu 1955 ja lohkomistoimitus merkitty maarekisteriin 17.4.1956, josta kartta oli jäljennetty. 

    Hirsipenkki hautausmaan etusivulla.

Yhdistys haluaa oman hautausmaan 

Päätös hautausmaan perustamisluvan hakemisesta oli tehty yhdistyksen kokouksessa Melalahden rukoushuoneessa 19.10.1958. Kokouksessa oli läsnä kymmenen yhdistyksen jäsentä: Johannes Kovalainen, joka toimi puheenjohtajana, Selma Pylkäs, Sulo Pylkäs, Toivo Moilanen, Teppo Konttinen, Lauri Tervonen, Antti Karjalainen, Lalle Leinonen, Yrjö Lämsä sekä Veikko Keränen. 

Kokous valtuutti Sulo Pylkäksen ja Antti Karjalaisen tekemään hautausmaan perustamislupahakemuksen. Samalla yhdistyksen johtokunta valtuutettiin pitämään perustettava hautausmaa kunnossa. 

Hautaussuunnitelma 

Suunnitelma oli hyväksytty yhdistyksen vuosikokouksessa 15.2.1959. Hautapaikkojen lukumäärä oli 474, hautausmaalla oli 2x4=8 korttelia ja hautojen pituus oli 2 metriä. 

Yhdistyksen jäsenmäärä 

Yhdistyksen kannattajajäsenten lukumääräksi 31.3.1959 Johannes Kovalainen ja Veikko Keränen todistivat 95, jonka lisäksi lapsia oli 32. 

    Siunauskappeli ja varasto. 

Kunnanlääkärin lausunto 

Kunnanlääkäri L.[auri] P.[aavali] Salmela oli antanut asiasta lausunnon 25.10.1958. Sen mukaan hautausmaa sijaitsee Kivesjärven kylässä, Peltokankaan metsäpalstalla, kylätien ja Haapalaisen välissä, järven itäpuolella. Tiestä hautausmaalle oli noin 100 metriä ja hautausmaasta järvenrantaan noin 80-90 metriä. Maa vietti lievästi järven suuntaan. 

Alue oli kuivaa, havupuuta kasvavaa kangasta ja hiekkamaata kahden metrin syvyyteen asti. Ympärillä ei ollut korkeampia harjanteita, joilta tulvavedet virtaisivat alueelle. Alueen pinta-ala oli noin 25 aaria. Lähimmät asuinrakennukset olivat noin 200 metrin päässä. Alue sopi hautausmaaksi. 

Paltamon kunnan terveydenhoitolautakunta päätti kokouksessaan Paukkulassa 25.3.1959 (§ 32) puoltaa hautausmaapaikan hyväksymistä. 

    Pääpolku kuvattuna etelään. Haudat ovat polun molemmin puolin. 

Paltamon seurakunta ja Kuopion tuomiokapituli eivät vastusta hanketta 

Paltamon seurakunnan kirkkoneuvosto lausui 17.5.1959, ettei se tahdo olla hanketta vastustamassa. Tämän jälkeen Kuopion tuomiokapituli lausui OPM:lle 3.6.1959, ettei sillä ole huomauttamista asian johdosta. Lausunnon tuomiokapitulin puolesta antoi piispa Eino Sormunen. 

Lääninhallitus puoltaa hakemusta 

Maaherra K. Määttä ja lääninneuvos Väinö Pouta antoivat lausunnon Oulun läänin lääninhallituksen puolesta 16.6.1959. Hautausmaan perustamiselle ei ollut estettä. 

Hakemusta pyydetään täydentämään 

Jostakin syystä v.t. lääninneuvos Vilho Heiskanen oli lähettänyt 27.6.1959 vielä kirjeen Paltamon piirin apulaisnimismiehelle, jonka tuli velvoittaa hakija täydentämään asiakirjoja lääninlääkärin lausunnolla, jos tahtoi jatkaa hakemustaan. 

Tällainen saatiin. Oulussa 14.7.1959 päivätyssä lausunnossaan apulaislääninlääkäri Lauha Parvela vain viittaa L. P. Salmelan 25.10.1958 antamaan lausuntoon alueesta todeten, että alue on rauhallinen ja sopiva hautausmaaksi. 

    Kovalaisten hauta ja hautakivi. 

Päätös 

Myönteinen päätös annettiin 29.7.1959 (Päätöskonseptit 29.7.1959). 

Yhdistyksen nimenmuutos 

Myöhemmin yhdistys muutti nimensä. Sääntömuutos jätettiin viranomaiselle 13.10.1978. Se hyväksyttiin 6.6.1980. Yhdistyksen uudeksi nimeksi tuli Paltamon Helluntailähetys r.y. ja se sai uuden rekisterinumeron 129937. Sääntömuutoksella ei ollut vaikutusta hautausmaan asemaan. 

Hautausmaa 

Kirjoittaja vieraili hautausmaalla 30.7.2014. Tultaessa Manamasalon tietä Paltamon kirkonkylän suunnasta (kirkonkylästä noin 21 kilometriä) on loivassa alamäessä liittymä oikealle ja viitta hautausmaalle. Hautausmaan portti näkyy tien päässä, noin 150 metrin etäisyydellä. 

Alue kasvaa pääasiassa mäntymetsää, seassa jokunen kuusi. Puut eivät ole suuria, suurimpia puita on kaadettu pois. Portista vasemmalle on pieni koivu ja siunauskappelista vähän vasemmalle pihlaja. Aluskasvillisuus on kanervikkoa, puolukkaa, mustikkaa, sammalta ja jäkälää. Maa viettää länteen, kohti hautausmaan takasivua. Alueen syvyys on noin 25 metriä. Etusivun pituus on kartalta mitattuna noin 100 metriä. Portti ei ole aivan etusivun keskellä, vaan etäisyys maan oikeaan etukulmaan on vähän suurempi kuin vasempaan etukulmaan. 

    Kerästen hauta ja hautakivi.

Varustukset 

Valkoisen puuportin leveys on noin 3 metriä. Molempien portinpuolien koko on 140x110 cm (lxk). Portissa on rautasalpa, mutta portti on lukitsematon. Portinpylväät (2) ovat pyöreää puuta, halkaisija 11 cm ja korkeus 122 cm maasta. Pylväiden päässä on valkoiset rautaristit, oikean pylvään risti 29x15 cm (kxl) ja vasemman 27,5x15 cm (kxl). 

Portista tultaessa oikealla on hirrestä tehty penkki (39x143 cm; lxp). Istuinosan hirret on halkaistu. 

Siunauskappeli on merkitty Maanmittauslaitoksen karttaan värillä täytettynä suorakaiteena. Rakennus (382x406 cm; lxp) on pystytetty betonisokkelille, puurunkoinen, harjakattoinen ja huopakatteinen. Ulkoseinät on verhoiltu paneelilla. Etusivulla on valkoinen, lukittu pariovi, molempien ovenpuolien leveys on 77 cm. Oven yläpuolella on risti (n. 100x50 cm; kxl) valkoisesta laudasta. Takaseinällä on ylhäällä matala ikkuna. Räystäät ja nurkkalaudat ovat valkoiset, muutoin rakennus on vihreä. Rakennuksessa voidaan toimittaa hautaan siunauksia, mutta se toimii myös varastona, jossa säilytetään hautausmaan tarpeistoa. 

Rakennuksen takasivulla on työkaluja, vanha lapio ja kuokka sekä tuoli, saavi ja kaksi hautalyhtyä. Lisäksi takaseinällä riippuu neljä haravaa, joista kaksi muoviharavia. Oikealla sivulla on viisi ämpäriä katolta valuvan sadeveden keräämiseksi talteen. 

Hautausmaan vasemmassa eli eteläpäädyssä on paikka maatuvalle jätteelle. Kaivoa, vesijohtoa, valaistusta tai roska-astioita ei ole. 

Hautausmaata ympäröi lankkuaita. Se purettiin kesäkuussa 2014 niin, että vain pyöreät aidantolpat ovat jäljellä. Tolpat ja lankkuaidan jäänteet viittaavat siihen, että aita oli käsitelty jollakin tummanvihreällä kyllästysaineella. Vanhat aidantolpat on nekin tarkoitus poistaa. 

Hautausmaan etusivun itäpuolella, tulotien oikealla puolella on lankkupino, jossa oli myös 75x75 mm:n aidantoppapuuta. Uusi aita rakennetaan näistä aineista. Vaikka puutavara saatiin halvalla tai maksutta, yhdistykselle koituu sahauskustannuksia ja aidan pintakäsittelykustannuksia. 

Haudat ja hautakivet 

Hautausmaan pääkäytävä on etusivun suuntainen hiekkapolku. Haudat ovat kahdessa rivissä polun molemmin puolin, portilta katsoen näin: 

Rivi 1: hautakiviä 16     puuristejä 2     vainajien nimiä 30
R2: hautakiviä 7 -     vainajien nimiä 11
Yhteensä 25 hautamuistomerkkiä, joissa yhteensä 41 vainajan nimeä

Joillakin haudoilla on reunakivet kuten Johannes Kovalaisen (5.4.1889-28.2.1961) ja Anna Saara (o.s. Oikarinen) Kovalaisen (12.10.1897-13.9.1985) haudalla. Johannes Kovalainen on ensimmäinen hautausmaahan haudattu vainaja. Reunakivettömyys on kuitenkin yleisempää. Joillakin haudoilla on hiekkakumpuja. Ainakin yksi hauta on reunustettu kivilaatoilla. 

Yleisimpiä vainajien nimiä ovat Korhonen (6), Keränen (5) ja Kortelainen (3). Hautakivien symbolit ovat ristejä, mutta on myös luontoaiheita kuten taittuneita tähkäpäitä ja aurinko. 

    Lankkua uutta aitaa varten. Muovin alla ylinnä aidantolppapuuta. 

Hautausmaan nykytila 

Haudatut vainajat ovat pääasiassa helluntaiseurakunnan jäseniä, mutta myös joitakin vainajien seurakuntaan kuulumattomia lähiomaisia on haudattu. Veijo Moilanen arvelee, että hautapaikat ovat maksuttomia oman seurakunnan jäsenille. 

Hautoja hoitavat vainajien omaiset. Tarvittaessa, viimeksi keväällä 2014, järjestettiin hautausmaan siistimistalkoot. 

Aikaisemmin haudat kaivettiin tavallisesti lapiolla, mutta viime aikoina koneella. Hautaukset ovat olleet arkkuhautauksia, mutta tuhkauurnakin on haudattu hautausmaalle. Uurnahauta on pienempi ja matalampi kuin arkkuhauta ja se voidaan helpommin kaivaa lapiolla. 

Hautausmaata ylläpidetään seurakunnan omin varoin, mitään julkisia avustuksia ei ole saatu. 

Paltamon Helluntailähetys r.y. on yhdistysseurakunta eikä ole liittynyt Suomen Helluntaikirkon jäseneksi.

Kimmo Sundström


Lyhenteitä

AD Anomusdiaari
OPM   Opetusministeriö
SVA (Suomen) Valtionarkisto, vuodesta 1995 Kansallisarkisto

Lähteitä


Arkistolähteet

Anomusdiaarit 1957, 1958 ja 1959, OPM, SVA
Päätöskonseptit 1957, 1958 ja 1959, OPM, SVA

Haastattelut

Veijo Moilanen, 6.8.2014

Tiedonannot

Seppo Keränen, 27.4.2013 ja 1.3.2015

Artikkeli pohjautuu tekijän selvitykseen Vaihtoehtoiset hautausmaat Suomessa (2007).

Lue myös

Ateistien hautausmaa Lepomäki Siikaisissa (31.1.2007)
Marttakummun hautausmaa Kittilässä (5.9.2012)
Väinölän hautausmaa Siikajoella (25.9.2012)
Piehingin hautausmaa Raahessa (26.9.2012)
Rahjan hautausmaa Kalajoella (27.9.2012)
Kauhajoen Rauhanmaa (3.10.2012)
Poronkankaan hautausmaa Jurvassa (4.10.2012)
Kurikan Vapaaseurakunnan ja Kurikan Helluntaiseurakunnan hautausmaa Kurikassa (5.10.2012)
Laihian vapaahautausmaa (15.10.2012)
Isonkyrön vapaahautausmaa (16.10.2012)
Ristinummen hautausmaa Marttilassa (29.10.2012)
Varmon hautausmaa Kesälahdella (27.11.2012)
Vallan nummen hautausmaa Humppilassa (30.11.2012)
Karinaisten Rauhamaa (2.12.2012)
Merikarvian Rauhanmaa (4.12.2012)
Merikarvian Lepomaa (5.12.2012)
Jämsän helluntaiseurakunnan hautausmaa Jämsässä (18.12.2012)
Kuusankosken Lepola (27.12.2012)
Forssan Rauhanmaa (11.5.2013)
Karkkilan Lepola (17.5.2013)
Kotkan Vapaa-ajattelijain hautausmaa (24.5.2013)
Kullervon aluehautausmaa Vaasassa (4.6.2013)
Santalan hautausmaa Hangossa (7.6.2013)
Käpylän hautausmaa Suonenjoella (11.6.2013)
Joensuun Rauhanmaa (20.6.2013)
Kajaanin Tuonenviita (27.6.2013)
Vapaitten kristittyjen hautausmaa Lapualla (4.7.2013)
Seinäjoen vapaaseurakunnan ja Seinäjoen Helluntaiseurakunnan hautausmaa Seinäjoella (10.7.2013)
Lavian ja Suodenniemen Helluntailähetyksen hautausmaa Laviassa (24.7.2013)
Lauttakankaan hautausmaa Jämijärvellä (1.8.2013)
Villalan metodistihautausmaa Lappeenrannassa (9.8.2013)
Keltnummen hautausmaa Eurassa (5.9.2013)
Kihniön Vapaaseurakunnan hautausmaa Kihniössä (11.9.2013)
Karttulan Vapaaseurakunnan hautausmaa Kuopiossa (27.9.2013)
Ilmajoen Helluntaiseurakunnan hautausmaa Ilmajoella (7.10.2013)
Honkajoen Rauhanmaa (25.10.2013)
Vapaa-ajattelijain hautausmaa Jyväskylässä (3.11.2013)
Karttulan Vapaaseurakunnan hautausmaa Tervossa (19.11.2013)
Islamilainen hautausmaa Jyväskylässä (12.12.2013)
Katolinen hautausmaa Turussa (31.5.2014)
Kauhavan Lepomaa (3.6.2014)
Teuvan Rauhanmaa (13.6.2014)
Polvijärven vapaahautausmaa (20.6.2014)
Helluntaiseurakunnan hautausmaa Pyhäjärvellä (13.7.2014)
Juutalainen hautausmaa Haminassa (28.7.2014)
Kotivaaran hautausmaa Kolarissa (15.8.2014)
Luopioisten Lepomaa (18.9.2014)
Juuan Lepola (7.10.2014)
Ristikankaan hautausmaa Kemissä (12.12.2014)
Halikon sairaalan hautausmaa Salossa (6.5.2015)
Forsbyn hautausmaa Pedersöressä (7.7.2015)
Pedersören Ebenhaeser (12.7.2015)
Kuorsalon hautausmaa Haminassa (20.7.2015)
Närpiön Solbacken (31.7.2015)
Oxkangarin hautausmaa Vöyrissä (14.8.2015)
Vassorin hautausmaa Mustasaaressa (22.8.2015)
Moikipään hautausmaa Korsnäsissä (27.8.2015)
Yttermarkin hautausmaa Närpiössä (3.9.2015)
Uudenkaarlepyyn Aftonfrid (6.9.2015)
Maalahden Aftonro (18.9.2015)
Uudenkaarlepyyn Vilan (21.9.2015)
Sundomin hautausmaa Vaasassa (1.10.2015)
Närpiön Aftonvila (3.10.2015)
Korsnäsin kirkonkylän hautausmaa (15.11.2015)
Suomen Islam-seurakunnan Helsingin Tataarihautausmaa (16.5.2016)
Helsingin juutalaisen seurakunnan Vanha juutalainen hautausmaa (17.5.2016)
Helsingin juutalaisen seurakunnan Uusi juutalainen hautausmaa (30.5.2016)
Ortodoksinen Pyhän Nikolauksen Seurakunnan hautausmaa Helsingissä (5.6.2016)
Taivallahden sotilashautausmaa Helsingissä (8.6.2016)
Gravgårdsföreningen Fridin hautausmaa Vöyrissä (14.6.2016)
Kaunissaaren hautausmaa Pyhtäällä (28.6.2016)
Köklot Gravplatsföreningin hautausmaahanke Koivulahdessa (6.7.2016)
Högsåran hautausmaa Kemiönsaaressa (6.7.2016)
Kalle Sipilän hautausmaahanke Pohjois-Pirkkalassa (29.7.2016)
Siltasalmen hautausmaa Saarijärvellä (22.8.2016)
Pitkäniemen sairaalan hautausmaa Nokialla (31.8.2016)
Asarias Makkosen hautausmaahanke Tottijärvellä (11.9.2016)
Heinolan Vapaa-ajattelijain hautausmaahanke Heinolassa (25.9.2016)
Hyrylän varuskunnan uusi ortodoksinen sotilashautausmaa Tuusulassa (6.10.2016)
Åbergin hautausmaa Helsingissä (4.12.2016)

Pääsivu Tiedotteet Palvelut Lehdet Uutisia ja artikkeleita
Kirkosta eroaminen Mitä uutta?