HELLUNTAISEURAKUNNAN HAUTAUSMAA PYHÄJÄRVELLÄ (13.7.2014)

Päivitetty 15.7.2014

Pyhäjärven kunnasta Oulun läänissä tuli kaupunki 1.1.1993 ja samalla se muutti nimensä Pyhäsalmen kaupungiksi. 1.1.1996 kaupunki palasi vanhaan nimeen ja siitä tuli Pyhäjärven kaupunki. 

Kaupungissa on yksityinen, Pyhäjärven rukoushuoneyhdistys Betel r.y:n perustama hautausmaa. Se sijaitsee Emoniemessä, kuutisen kilometriä kaupungin keskustasta etelään Emoniementien (tie nro 18467) varrella, noin 200 metriä Hynyntien liittymästä etelään. 

    Hautausmaa sijaitsee Leposija-nimisellä tilalla (626-403-23-21) Pyhäjärven kaupungin Pyhäjärven kylässä. ©Maanmittauslaitos, lupa nro 3100/MML/13, Kiinteistörajat ©Maanmittauslaitos lupanro 3100/MML/13.

Perustamislupa-anomus 

Yhdistys anoi (1.7.1937/5.7.1937 VN AD (2256/435) 1937, AD (830/208) 1937 OPM, SVA) oikeutta perustaa hautausmaa omistamalleen Hynyn eli Leppilän perintötilasta rno 23:9 Pyhäjärven O.l. pitäjän Pyhäjärven kylässä erotettavalle alueelle. 

5.7.1937 jätetyn anomuksen oli laatinut varatuomari Verner Nystén. Anomuksen oli 1.7.1937 Pyhäjärvellä allekirjoittanut anojayhdistyksen edustaja Kustaa Murtomäki. Yhdistys oli saanut hautausmaaksi aiotun alueen lahjaksi ja halusi perustaa hautausmaan jäseniään varten. 

Avoin asianajovaltakirja 

Valtakirjan oli allekirjoittanut Pyhäjärvellä 30.6.1937 Kustaa Murtomäki ja sen todistivat oikeaksi Lauri Leinonen ja Vilho Jääskeläinen. 

    Sisääntulo hautausmaalle, oikealla pihlajia, takana huoltorakennus.

Yhdistys päättää perustaa hautausmaan 

Päätös perustaa hautausmaa tehtiin yhdistyksen ylimääräisessä kokouksessa Pyhäjärvellä 19.5.1937. Kokouksen puheenjohtajana toimi talollinen Sakari Niemi ja pöytäkirjurina asianajaja Kustaa Murtomäki. Läsnä oli 13 henkilöä: Ville Leppisaari, Lauri Leinonen, Feliks Vartiainen, Kalle Haapalainen, Kalle Viikilä, Lauri Viikilä, Lauri Jussila, Klemens Hyny, Nestor Hyny, Kauko Leppäharju, Uuno Savolainen, Sakari Niemi ja Kustaa Murtomäki. 

Kokous päätti (3 §) perustaa hautausmaan "yhdistyksen jäseniä varten". Alueen tätä varten oli lahjoittanut talollinen Ville Leppisaari omistamastaan Leppilä-tilasta. Lahja vastaanottamaan valtuutettiin Sakari Niemi. Perustamislupaa anomaan valtuutettiin Kustaa Murtomäki. 

Piirilääkärin lausunto 

Haapajärven piirin v.t. piirilääkäri H. Viranko oli tarkastanut alueen 12.6.1937. Hän totesi samana päivänä päivätyssä lausunnossaan, että alue sijaitsi Emoniemessä, noin neljä kilometriä kirkolta. Sinne johti Pihtiputaalle menevästä tiestä erkaneva, noin kolmen kilometrin pituinen, hyväkuntoinen kylätie. Alue oli tien itäpuolella oleva korkeampi töyräs, joka kasvoi metsää ja oli muodoltaan suorakulmio. Sen pinta-ala oli noin 15 aaria ja mitat itä-länsisuunnassa 50 metriä sekä pohjois-eteläsuunnassa 30 metriä. 

Maaperä oli kivistä soraa, sorakerroksen paksuus noin puoli metriä. Pohjavedestä ei ollut haittaa. Piirilääkärin mukaan paikka oli sopiva hautausmaaksi, mutta sille oli tuotettava vielä noin metrin paksuinen sorakerros ja alue oli erotettava ympäristöstä. 

Sitoumus hautausmaan kunnossapidosta 

Jos perustamislupa saataisiin, olivat seuraavat yhdeksän henkilöä 21.6.1937 sitoutuneet kaikki omavelkaiseen takaukseen yksi kaikkien ja kaikki yhden puolesta siitä, että hautausmaa pidetään kunnossa: Ville Leppisaari, Nestor Hyny, Kleemens Hyny, Lauri Jussila, Reino Jussila, Sakari Hyny, Sakari Niemi, Wäinö Karhulahti ja Manta Mikkonen. Sitoumuksen todistivat Lauri Viikilä ja Feliks Wartiainen. 

Kunnallislautakunnan puolesta Pekka Komu todisti 28.6.1937, että sitoumuksen antaneet henkilöt olivat kyllin vakavaraisia vastaamaan sitoumuksestaan. 

    Tiheää kuusiaitaa etusivulla, liittymän vasemmalla puolella. Näkymä Emoniementielle pohjoiseen.

Lahjakirja 

Aluetta koskeva lahjakirja oli päivätty 26.6.1937 Pyhäjärvellä. Sillä puolisot Ville Leppisaari ja Jenni Leppisaari lahjoittivat Leppilä-tilasta rno 23:9, Ojalehto-tilan ja Emoniemen kylätien varrelta 15 aarin alueen heti vastaanotettavaksi. Lahjoittaja pidätti itsellään alueella kasvavat isommat puut. 

Lahjoituksen vastaanotti Pyhäjärven rukoushuoneyhdistys Betel r.y:n puolesta Sakari Niemi. Luovutuksen todisti 26.6.1937 kaupanvahvistaja, Pyhäjärven piirin nimismies Kaarlo Louekoski, ja kaupanvahvistajan todistajana toimi Helga Castrén. 

Kiinnekirjan Hyny-nimisen (Leppilä) perintötalon osaan talollinen Leppisaari oli saanut Piippolan tuomiokuntaan kuuluvan Pyhäjärven ja Kärsämäen pitäjäin käräjäkunnan talvikäräjillä 22.4.1925, jotka pidettiin Tikkalan talossa Pyhäjärven kylässä. Leppisaaren osa manttaalia oli 0,0259, jonka talonosan hän oli 27.5.1923 tehdyllä kauppakirjalla 18.100 markan hinnalla ja muita ehtoja vastaan ostanut Valter Villenpoika Hynyn uskotulta mieheltä Samuli Tuoriniemeltä. Leppisaari oli lainhuudattanut saantonsa ensimmäisen kerran 13.3.1924, toisen kerran 29.10.1924 ja kolmannen kerran 22.4.1925. Kihlakunnanoikeuden puolesta kiinnekirjan oli vahvistanut Pentti Kiiskinen. 

Kartta 

Kartta tiluksista oli valmistunut 1937. 

    Yleiskuva hautausmaan oikeasta puolesta kuvattuna kohti oikeaa takakulmaa.

Pyhäjärven rukoushuoneyhdistys Betel r.y. 

Yhdistyksen 21.11.1932 päivätty rekisteröinti-ilmoitus oli saapunut viranomaiselle 10.12.1932 ja yhdistys oli merkitty rekisteriin 21.12.1932 saaden rekisterinumeron 22444. Sen hallituksen muodostivat puheenjohtaja Juha Leppäharju, varapuheenjohtaja Vilho Leppisaari, sihteeri Nestor Hyny, varasihteeri Sakari Hyny ja rahastonhoitaja Sakari Niemi. Kaikki viisi olivat Pyhäjärveltä ja maanviljelijöitä paitsi Niemi, joka oli räätäli. 

Seurakunta pitää anomusta suotavana ja toivottavana 

Pyhäjärven kirkkoherranvirasto antoi 5.8.1937 Rob Makkosen allekirjoittaman lausuntonsa asiasta Oulun hiippakunnan tuomiokapitulille. Siinä hautausmaan perustaminen katsottiin suotavaksi ja toivottavaksi. Hankkeen puuhahenkilöt eivät olleet suostuneet seurakunnan kirkkovaltuuston kokouksessa 29.4.1923 heille seurakunnan hautausmaasta osoitetun ja paalutetun hautausmaapalstan kuntoonpanemiseen ja hoitamiseen vaan olivat vaatineet vainajilleen hautasijaa seurakunnan kuntoonpanemasta hautausmaasta. Seurakunta oli yksimielisesti vastustanut hautasijojen myöntämistä näille seurakunnan omasta hautausmaasta, koska seurakunnan piti vedättää vuosittain 6 000 kuormaa täytemaata 5-10 kilometrin takaa. Kirkosta eronneet eivät olleet vedättäneet yhtään kuormaa omalle erotetulle eivätkä kirkon hautausmaalle, vaikka näitä oli kehotettu huolehtimaan "omasta alueestaan". Tähän erotettuun palstaan oli kaiketi jo haudattu viisi kirkosta eronnutta vainajaa. Kirkosta eronneita oli 64. 

    Yleiskuva hautausmaan vasemmasta puolesta, jossa vain muutama hauta. Takana näkyvät hautausmaan taimmaisen rivin muistomerkit, äärimmäisenä vasemmalla valkoinen puuristi poikalapsen haudalla.

Tuomiokapitulilla ei huomauttamista 

Oulun hiippakunnan tuomiokapitulin 19.8.1937 päivätyn lausunnon allekirjoitti piispa Juho A. Mannermaa. Tuomiokapitulilla ei ollut huomauttamista anomuksen johdosta. 

Nimismies ja maaherra puoltavat anomusta 

Pyhäjärven piirin kruununnimismies lausui 3.9.1937 maaherralle, että paikka oli "tarkoitukseen kaikin puolin sopivana pidettävä" ja puolsi anomusta. Maaherrakin puolsi anomuksen hyväksymistä Oulussa 6.9.1937 päivätyssä lausunnossaan OPM:lle. 

Päätös 

Myönteinen päätös annettiin 13.9.1937. Yhdistyksen tuli tuottaa alueelle noin metrin paksuinen sorakerros ja erottaa alue ympäristöstä kivestä tai muusta kestävästä aineesta tehdyllä aidalla. Lisäksi alue tuli asianmukaisesti erotuttaa ja laillistuttaa yhdistyksen saanto siihen ennen kuin aluetta käytettiin hautausmaana. Päätöksen allekirjoittivat opetusministeri U.[uno] H.[annula] ja apulaisesittelijä Arvo Salminen (Päätöskonseptit 1937). 

Lainhuuto 

Leposija-tila (pinta-ala 0,15 ha) rekisteröitiin 11.8.1939 ja omistajayhdistys sai siihen lainhuudon 15.9.1939. Tilalla ei ole osuutta yhteisiin maa- ja vesialueisiin eikä rasitteita. 

Hautausmaan siunaus 

Käydessään 1949 hautaamassa jotakuta vainajaa hautausmaalla, Pyhäjärven kirkkoherra Uuno Taipale siunasi samalla koko hautausmaan. 

Yhdistyksen nimenmuutos 

Yhdistyksen ylimääräisessä kokouksessa, joka pidettiin yhdistyksen toimitalossa 6.5.1984, oli läsnä 63 yhdistyksen jäsentä. Puhetta johti yhdistyksen puheenjohtaja Aarre Jämsä ja sihteerinä toimi Aulis Tiittanen. Kokous päätti yksimielisesti muuttaa yhdistyksen säännöt. Yhdistys sai myös uuden nimen, Pyhäjärven Helluntailähetys ry. 

Sääntömuutos ja uusi nimi merkittiin rekisteriin 27.5.1985, ja yhdistys sai uuden rekisterinumeron 141971 (YREK). 

    Huoltorakennus kuvattuna takaa.

Hautausmaan nykytila 

Kirjoittaja vieraili hautausmaalla 1.7.2014. Se sijaitsee Emoniementien itäpuolella, aivan tien vieressä, etupääty tielle päin. Tilan ja hautausmaan muoto on likimain suorakulmio. 

Hautausmaa erottuu ympäristöään korkeampana, koska sille on ajettu aikoinaan täytemaata. Emoniementieltä johtaa kulkutie huoltorakennukselle, joka on lähellä hautausmaan keskikohtaa, hieman sitä taempana. Rakennus on merkitty Maanmittauslaitoksen karttaan. 

Kulkutien oikealla puolella on viisi pihlajapensasta rivissä. Oikealla puolella on myös yksi kuusi ja yksi mänty. Hautojen ja hautausmaan oikean sivun välissä on vielä 12 pihlajaa sekä yksi koivu. 

Varustukset 

Hautausmaata reunustaa jo korkeaksi kasvanut, tiheä kuusiaita. Kuusiaidan sisäpuolella on maan etusivulla, vasemmalla, kolme mäntyä. Niidenkin korkeus on yli kymmenen metriä. Takasivulla on kuusien lisäksi leppiä. Vasemmalla sivulla on kuusiaidan sisäpuolella rivissä 18 pihlajaa ja kaksi koivua. 

Aluskasvillisuus on nurmea. Huoltorakennuksen vasemmalla puolella on myös pensaita. Maan vasemmalla sivulla on hiekkakasa. 

    Harmaa sekajäteastia sisääntulosta vasemmalle.

Porttia hautausmaalle ei ole. Huoltorakennus on noin 30 metrin päässä liittymästä. Rakennus (380 cmx390 cm; lxs) on puurunkoinen, aumakattoinen, huopakatteinen ruumissuoja ja varasto, jonka katolla on valkoinen puuristi. Vuori- ja nurkkalaudat, syöksytorvet ja räystäät ovat valkoiset, huopakate musta, muutoin rakennus on keltainen. Rakennus on lukittu, mutta pääoven vasemmalla puolella on oven avain. Oikealla ja vasemmalla sivulla on matala ikkuna, vuorilautoineen 130 cmx53 cm (lxk). Rakennuksen etuosassa on huone, jonka oikealla ja vasemmalla sivustalla on pitkä penkki sekä lattialla muutama pukki. Pukkien varaan voidaan laskea ruumisarkku. Keskellä lattiaa on luukku, josta arkku aikaisemmin laskettiin säilytettäväksi kellarissa hautajaisiin saakka. Rakennuksen takaosa on varasto-osa, jonka syvyys on 95 cm. Siellä säilytetään hautausmaan tarpeistoa: lapio, tikkaat, harava, kanki, saavi, lankkuja, työkäsineitä yms. Rakennus on valmistunut talkootyönä 1949. 

Huoltorakennuksen takasivulla, ulkona, on sininen ja vihreä muovitynnyri katolta valuvan sadeveden keräämistä varten. Siellä on myös peltinen roska-astia (58 cmx44 cm; lxs) sekajätteelle sekä kastelukannuja ja kottikärryt. 

Hautausmaan sisääntulosta vasemmalla on myös harmaa, lasikuituinen roska-astia sekajätteelle. Astian suurin koko mitattuna yläreunan metallikehästä on 110 cmx76 cm. 

Haudat ja hautakivet 

Haudat ja hautakivet on sijoitettu verraten väljästi siten, että pääkäytävästä oikealla olevalla puoliskolla on 15 hautariviä ja niissä kussakin 2-6 hautakiveä. Laskin tällä alueella olevan yhteensä 51 hautakiveä ja 2 puuristiä eli yhteensä 53 hautamuistomerkkiä. 

Huoltorakennuksen takana on 7 hautakiveä ja 1 puuristi eli yhteensä 8 hautamuistomerkkiä. 

    Hilja Niemi on hautausmaahan ensimmäiseksi haudattu vainaja. 

Huoltorakennuksen vasemmalla puolella, noin neljä metriä rakennuksesta vasemmalle ja noin metri sen takasivua taempana, on 3 hautakiveä. Näin laskin yhteensä 64 hautamuistomerkkiä. Arviolta noin puolet hautausalasta on käytetty, toinen puoli käyttämättä. Uusia hautoja perustetaan nyt hautausmaan vasempaan puoliskoon. 

Hautamuistomerkeissä laskin yhteensä 89 vainajan nimeä. Ainakin yksi hauta maan oikeassa takakulmassa oli vailla muistomerkkiä. Yleisimpiä vainajien nimiä ovat Hyny ja Leppisaari. 

Hautakumpuja tai reunakiviä haudoilla ei ole. Pinta hautojen ympärillä ja monilla haudoillakin on nurmea. Hautakivet ovat tavanomaisia. Niissä on vertauskuvina tavallisimmin risti, mutta on kiviä vailla mitään symboleita. Hilma Elina Leppisaaren (o.s. Lehtomäki) (1.9.1907-7.8.1956) hautakivessä on liekkimalja. Vainaja kuitenkin oli helluntaiseurakunnan jäsen. 

Väinö Viikilä kertoo, että helluntai- ja evankelis-luterilaisiin seurakuntiin kuuluneiden vainajien lisäksi ainakin baptisti- ja vapaaseurakuntiin kuuluneita vainajia on haudattu hautausmaahan. Ortodoksisiin seurakuntiin kuuluneita vainajia ei ole haudattu hautausmaahan. 

Vanhin hauta on Hilja Niemen (2.7.1889-3.8.1937) hauta. Hän oli helluntaiseurakunnan perustajajäsen ja Sakari Niemen (18.12.1895-15.12.1957) vaimo. Hilja Niemi kuoli kuukausi ja kymmenen päivää ennen hautausmaan perustamisluvan saamista. Hänet haudattiin nimismiehen luvalla, kun perustamislupaa ei ollut vielä hautauspäiväänkään mennessä saatu. 

Helluntaiseurakuntaan kuuluva Martti Leppisaari (s. 1938) kertoo, että oma hautausmaa perustettiin, koska evankelis-luterilaisesta kirkosta eronneille osoitettiin 1930-luvulla hautapaikkoja kirkon hautausmaiden koilliskulmista. Nämä olivat usein salaojittamattomia ja kosteita alueita, joihin oli ikävä haudata vainajia. 

Lehtiuutinen 5.8.1937 tukee Leppisaaren kertomusta. Siinä kerrotaan, että jo vuodesta 1923 lukien evankelis-luterilaisella seurakunnalla oli ollut hautausmaallaan varattuna alue kirkosta eronneiden vainajien hautaamista varten. Seurakunta edellytti, että kirkosta eronneet olisivat itse kunnostaneet tämän hautausmaan osan ja vedättäneet sinne multaa. Kun näin ei ollut tapahtunut, kirkkoherranvirasto ei antanut hautauslupaa Hilja Niemi –vainajan hautaamiseksi. Myös paikallinen terveydenhuoltolautakunta päätti kieltää hautaamisen, koska ”paikka on hyvin veriperäinen” eikä sitä sellaisessa kunnossa voitu käyttää hautausmaana (Kalajokilaakso 5.8.1937 no 85, s. 4). 

Käytännössä siis helluntaiseurakunta oli samalla tai pienemmällä vaivalla saanut perustettua omankin hautausmaan ja saattoi jatkossa hoitaa hautausasiat kuten itse halusi. 

Helluntaiseurakunnan hautausmaalle ajettiin hevosella lisämaata, näin maan pinta nousi ympäristöä hieman korkeammalle. 

Helluntaiseurakunta ei mielellään luovuta hautapaikkoja muille kuin oman seurakunnan jäsenille. Uskonnottomat tai esimerkiksi muslimit eivät ole paikkoja kyselleetkään. 

Huoltorakennuksen kellarissa säilytettiin ennen vainajia. Nykyisin näitä säilytetään ennen hautausta evankelis-luterilaisen seurakunnan kylmätiloissa. Nykyisin välit tämän seurakunnan kanssa ovat hyvät. 

Vesijohtoa tai kaivoa ei hautausmaalla ole, mutta lähellä on lähde, josta on saatu kasteluvettä kukille. Huoltorakennuksen katolta valuva sadevesi kerätään talteen kasteluvedeksi. Kuivina kesinä hautausmaalle on viety kasteluvettä säiliössä auton peräkärryllä. 

    Liekkimalja Hilma Elina Leppisaaren hautakivessä. 

Aikaisemmin hautausmaalle johti kapea portti. Myöhemmin vainajia alettiin tuoda autolla hautausmaalle ja portinpylväät sekä portti poistettiin. 

Haudat ovat yhdessä tasossa, syvähautoja ei ole. Tähän asti hautaukset ovat olleet arkkuhautauksia eikä tuhkattuja vainajia ole tullut haudattaviksi. Haudat kaivaa kaivinkoneurakoitsija pienkaivurilla. Sama urakoitsija kaivaa hautoja muuallakin, missä vain tarvitaan. Vainajan omaiset voivat kaivaa ja peittää haudan, jos haluavat. Alle viisi vuotta sitten sattui viimeksi tällainen tapaus, kun vainajan pojat kaivoivat lapiolla haudan. 

Vuonna 2013 haudattiin neljä vainajaa, joka on keskimääräistä enemmän. On vuosia, jolloin ei ole hautauksia. Vuonna 2014 on toistaiseksi haudattu yksi vainaja. Tämä ei ollut helluntaiseurakunnan jäsen, mutta halusi tulla haudatuksi äitivainajansa viereen. 

Kun aikaisemmin hankittiin varoja hautausmaan laajentamista varten, tarjottiin hautapaikkoja ostettaviksi. Tällöin jotkut ostivat hautapaikkoja myös omaisilleen. Näissä poikkeustapauksissa haudatuksi on tullut ja tulee myös joitakin muita kuin helluntaiseurakunnan jäseniä. 

Oman seurakunnankin jäseniltä peritään pieni hautapaikkamaksu. 

Hautausmaan hoito 

Vainajien omaiset hoitavat hautoja, yleishoito tapahtuu talkoilla. Kesäisin ruoho leikataan. Talvella hautauksen sattuessa lumet aurataan ennen sitä. Traktorinkuljettajalle maksetaan lumitöistä jotakin. Toistaiseksi talkoolaisia on riittänyt, mutta Leppisaari kertoo, että seurakuntalaisten ikärakenne on käynyt vanhaksi. 

Aikaisemmin maanajosta tuli kustannuksia, mutta se on jo tehty eikä lisäkustannuksia tule. Kiinteistöveroa ei ole tullut maksettavaksi. Mitään julkisia avustuksia ei ole haettu eikä saatu. Sunnuntaisin seurakuntalaisilta kerätään uhri ja hautausmaan ylläpito kustannetaan näistä uhrivaroista. 

Helluntaiseurakunnan hautausmaasta ei ole olemassa mitään historiikkia tms. Hautausmaan arkisto on seurakunnan rukoushuoneella. Siellä on myös luettelo vainajista ja hautapaikkakartta. Hautapaikkakartan laati Aarre Jämsä, joka oli myös primus motor seurakunnan rukoushuoneen rakennushankkeessa 1971-1974. 

Jämsän jälkeen hautausmaan kirjurina on toiminut Viljo Murtomäki. Hän kertoo, että hautapaikan voi varata etukäteen ilman mitään varausmaksua. Hautapaikan sijaintia ei kuitenkaan voi määrätä etukäteen paitsi siinä tapauksessa, että varattu hautapaikka on esimerkiksi jonkin sukulaisen haudan vieressä. Tällä hetkellä hautapaikkavarauksia on kymmenkunta. 

Pyhäjärven Helluntailähetys ry on yhdistysseurakunta eikä ole liittynyt Suomen Helluntaikirkko –yhdyskuntaan.

Kimmo Sundström


Lyhenteitä


AD Anomusdiaari
OPM Opetusministeriö
SVA    (Suomen) Valtionarkisto, vuodesta 1995 Kansallisarkisto
VNValtioneuvosto
YREK Yhdistysrekisteri

Lähteitä

Arkistolähteet

Anomusdiaari 1937, OPM, SVA
Päätöskonseptit 1937, OPM, SVA

Sanomalehdet

Vaikea pulma Pyhäjärvellä erään ruumiin hautaamisessa. - Kalajokilaakso 5.8.1937 no 85.

Haastattelut

Martti Leppisaari, 28.6.2014

Tiedonannot

Viljo Murtomäki, 7.7.2014
Väinö Viikilä, 6.7.2014 ja 15.7.2014

Artikkeli pohjautuu tekijän selvitykseen Vaihtoehtoiset hautausmaat Suomessa (2007).

Lue myös

Ateistien hautausmaa Lepomäki Siikaisissa (31.1.2007)
Marttakummun hautausmaa Kittilässä (5.9.2012)
Väinölän hautausmaa Siikajoella (25.9.2012)
Piehingin hautausmaa Raahessa (26.9.2012)
Rahjan hautausmaa Kalajoella (27.9.2012)
Kauhajoen Rauhanmaa (3.10.2012)
Poronkankaan hautausmaa Jurvassa (4.10.2012)
Kurikan Vapaaseurakunnan ja Kurikan Helluntaiseurakunnan hautausmaa Kurikassa (5.10.2012)
Laihian vapaahautausmaa (15.10.2012)
Isonkyrön vapaahautausmaa (16.10.2012)
Ristinummen hautausmaa Marttilassa (29.10.2012)
Varmon hautausmaa Kesälahdella (27.11.2012)
Vallan nummen hautausmaa Humppilassa (30.11.2012)
Karinaisten Rauhamaa (2.12.2012)
Merikarvian Rauhanmaa (4.12.2012)
Merikarvian Lepomaa (5.12.2012)
Jämsän helluntaiseurakunnan hautausmaa Jämsässä (18.12.2012)
Kuusankosken Lepola (27.12.2012)
Forssan Rauhanmaa (11.5.2013)
Karkkilan Lepola (17.5.2013)
Kotkan Vapaa-ajattelijain hautausmaa (24.5.2013)
Kullervon aluehautausmaa Vaasassa (4.6.2013)
Santalan hautausmaa Hangossa (7.6.2013)
Käpylän hautausmaa Suonenjoella (11.6.2013)
Joensuun Rauhanmaa (20.6.2013)
Kajaanin Tuonenviita (27.6.2013)
Vapaitten kristittyjen hautausmaa Lapualla (4.7.2013)
Seinäjoen vapaaseurakunnan ja Seinäjoen Helluntaiseurakunnan hautausmaa Seinäjoella (10.7.2013)
Lavian ja Suodenniemen Helluntailähetyksen hautausmaa Laviassa (24.7.2013)
Lauttakankaan hautausmaa Jämijärvellä (1.8.2013)
Villalan metodistihautausmaa Lappeenrannassa (9.8.2013)
Keltnummen hautausmaa Eurassa (5.9.2013)
Kihniön Vapaaseurakunnan hautausmaa Kihniössä (11.9.2013)
Karttulan Vapaaseurakunnan hautausmaa Kuopiossa (27.9.2013)
Ilmajoen Helluntaiseurakunnan hautausmaa Ilmajoella (7.10.2013)
Honkajoen Rauhanmaa (25.10.2013)
Vapaa-ajattelijain hautausmaa Jyväskylässä (3.11.2013)
Karttulan Vapaaseurakunnan hautausmaa Tervossa (19.11.2013)
Islamilainen hautausmaa Jyväskylässä (12.12.2013)
Katolinen hautausmaa Turussa (31.5.2014)
Kauhavan Lepomaa (3.6.2014)
Teuvan Rauhanmaa (13.6.2014)
Polvijärven vapaahautausmaa (20.6.2014)
Juutalainen hautausmaa Haminassa (28.7.2014)
Peltokankaan hautausmaa Paltamossa (8.8.2014)
Kotivaaran hautausmaa Kolarissa (15.8.2014)
Luopioisten Lepomaa (18.9.2014)
Juuan Lepola (7.10.2014)
Ristikankaan hautausmaa Kemissä (12.12.2014)
Halikon sairaalan hautausmaa Salossa (6.5.2015)
Forsbyn hautausmaa Pedersöressä (7.7.2015)
Pedersören Ebenhaeser (12.7.2015)
Kuorsalon hautausmaa Haminassa (20.7.2015)
Närpiön Solbacken (31.7.2015)
Oxkangarin hautausmaa Vöyrissä (14.8.2015)
Vassorin hautausmaa Mustasaaressa (22.8.2015)
Moikipään hautausmaa Korsnäsissä (27.8.2015)
Yttermarkin hautausmaa Närpiössä (3.9.2015)
Uudenkaarlepyyn Aftonfrid (6.9.2015)
Maalahden Aftonro (18.9.2015)
Uudenkaarlepyyn Vilan (21.9.2015)
Sundomin hautausmaa Vaasassa (1.10.2015)
Närpiön Aftonvila (3.10.2015)
Korsnäsin kirkonkylän hautausmaa (15.11.2015)
Suomen Islam-seurakunnan Helsingin Tataarihautausmaa (16.5.2016)
Helsingin juutalaisen seurakunnan Vanha juutalainen hautausmaa (17.5.2016)
Helsingin juutalaisen seurakunnan Uusi juutalainen hautausmaa (30.5.2016)
Ortodoksinen Pyhän Nikolauksen Seurakunnan hautausmaa Helsingissä (5.6.2016)
Taivallahden sotilashautausmaa Helsingissä (8.6.2016)
Gravgårdsföreningen Fridin hautausmaa Vöyrissä (14.6.2016)
Kaunissaaren hautausmaa Pyhtäällä (28.6.2016)
Köklot Gravplatsföreningin hautausmaahanke Koivulahdessa (6.7.2016)
Högsåran hautausmaa Kemiönsaaressa (6.7.2016)
Kalle Sipilän hautausmaahanke Pohjois-Pirkkalassa (29.7.2016)
Siltasalmen hautausmaa Saarijärvellä (22.8.2016)
Pitkäniemen sairaalan hautausmaa Nokialla (31.8.2016)
Asarias Makkosen hautausmaahanke Tottijärvellä (11.9.2016)
Heinolan Vapaa-ajattelijain hautausmaahanke Heinolassa (25.9.2016)
Hyrylän varuskunnan uusi ortodoksinen sotilashautausmaa Tuusulassa (6.10.2016)
Åbergin hautausmaa Helsingissä (4.12.2016)

Pääsivu Tiedotteet Palvelut Lehdet Uutisia ja artikkeleita
Kirkosta eroaminen Mitä uutta?