Teuvan kunnassa on yksityinen Rauhanmaa-niminen hautausmaa, jota ylläpitää Rauhanmaa r.y. (84326). Yhdistyksen perustamispäivää ei mainita sen perustamisasiakirjoissa, mutta yhdistys rekisteröitiin 12.6.1962. 

Rauhanmaa sijaitsee Kauppilan kylässä, noin kuusi kilometriä koilliseen kunnan keskustasta, Teuvasta Jurvaan menevän Vaasantien (tie 687) itäpuolella, Teuvanjoen länsirannalla. 

    Rauhanmaa, kulmikas Rauhanmaja on täytetty mustalla värillä. Uudehko huoltorakennus hautausalueen oikealla sivulla on värillä täyttämätön nelikulmio. ©Maanmittauslaitos, lupa nro 1391/MML/13, Kiinteistörajat ©Maanmittauslaitos lupanro 1391/MML/13.

Rauhanmaa-hautausmaa sijaitsee Rauhanmaa-nimisellä tilalla (846–402–1–54), joka lohkottiin 24.8.1929 Rintakauppila-tilasta (846–402–1–1). Lainhuudon Rauhanmaa r.y. sai tilaan 5.12.1962. Tilan pinta-ala on 1,06 hehtaaria. Alueella on voimassa yleiskaava ja tilalla on osuus yhteiseen maa-alueeseen 846–402–878–9 ja vesialueeseen 846–876–1–0. Yhteisellä maa-alueella on 102 osakasta. Rauhanmaa-tilalla on suoritettu rajankäynti 1988. 

Perustamislupa-anomus 

Perustamislupa-anomus päivättiin 20.4.1927 ja sen allekirjoittivat kirkosta eronneet Jalmari Teirilä, Kosti Rinta-Suksi ja Emil Kiviluoma (20.4.1927/7.6.1927 AD (809/196) 1927 OPM, SVA). He anoivat perustamislupaa hautausmaalle Teuvan evankelis-luterilaisesta kirkosta eronneita varten. Anomuksen jätti 7.6.1927 hovioikeuden auskultantti Eero Sipilä valtakirjan ja kuuden liitteen kera. 

Hautausmaa aiottiin rakentaa Rintakauppila-nimiselle, rekisterinumerolla 1:1 merkitylle osuudelle Kauppilan verotaloa nro 1. 

Lahjakirja 

Sameli Oskari Rinta-Kauppila oli 15.6.1926 päivätyllä lahjakirjalla ja vaimonsa Maija Liisa Juhontyttären suostumuksella luovuttanut omistamastaan Rintakauppilan osasta Hautahaaksi nimetyn, 1,055 hehtaarin suuruisen maa-alueen. Erottaminen tapahtui myöhemmin lahjan vastaanottajien kustannuksella. Lahjoittaja luopui omistusoikeudestaan heti. Lahjakirjan allekirjoittivat lahjoittajat S. Oskari Rinta-Kauppila ja Maija Liisa Rinta-Kauppila ja lahjan vastaanottivat Emil Kiviluoma, Kosti Rinta-Suksi ja Jalmari Teirilä. Lahjoituksen todistivat Eero Sipilä ja Martti Uusi-Kauppila. 

Kunnossapitositomus 

Teuvalla 20.4.1927 allekirjoitetun kunnossapitositoumuksen allekirjoittivat Mikki Mannila, Asser Ahola, Iivari Vainionpää, Johannes Mannila, Otto Suksi ja Richard Komsi. 

Teuvan piirin kruununnimismiehen konttorissa virkaa tekevänä ollut Eero Sipilä todisti 20.4.1927, että sitoumuksen allekirjoittaneet olivat vakavaraisia ja vastaavat takauksestaan. Todistajana läsnä oli Eira Vierola. 

    Rautaportti, jonka takana koivujen reunustama pääkäytävä.

Avoin asianajovaltakirja 

Valtakirjan allekirjoittivat Teuvalla 25.5.1927 Jalmari Teirilä, Kosti Rinta-Suksi ja Emil Kiviluoma sekä todistivat Eero Sipilä, A. Kohtala ja Bruno Orrela. 

Kiinnekirja 

Asiakirjoihin oli liitetty Kristiinassa 4.6.1927 päivätty jäljennös kantatuomiokirjasta, jonka tuomarin viran puolesta oli todistanut oikeaksi Albert Brunberg. Kiinnekirja oli annettu lakimääräisillä talvikäräjillä 19.4.1912 Saksan talossa, Teuvan pitäjän Kauppilan kylässä. Sen mukaan Sameli Oskari Kauppila ja hänen vaimonsa Maria Juhontytär omistivat 3/16 manttaalia vastaavan osan Kauppilan verotalosta nro 1, minkä talonosan he olivat kauppakirjalla 14.12.1910 ostaneet Sameli Kauppilan isältä, Sameli Petteri Matinpoika Kauppilalta eli Peltokoskelta 4.000 markan kauppahinnasta ja sitomuksella maksaa myyjälle vuotuinen eläke ynnä muita ehtoja vastaan. 

Ostajat olivat saaneet kolme julkista lainhuutoa, kolmannen mainituissa käräjissä, ja julistettiin talonsaanti näin lailliseksi ja pysyväksi. 

    Yleisnäkymä Rauhanmaan vasemmasta puolesta kohti etusivua.

Kartta 

Alkuperäinen kartta oli annettu takaisin tuomari Sipilälle 26.7.1928 ja kuitattu opetusministeriön anomusdiaariin saaduksi. 

Piirilääkärin lausunto 

Piirilääkärin lausunto oli päivätty 6.6.1926 Kristiinankaupungissa. Hän toteaa alueen olevan pääasiassa havumetsää. Alue oli keskimäärin kahdeksan metriä syvien uomien ympäröimällä ylängöllä, joka vietti kaikkiin suuntiin paitsi ei pohjoiseen. Läheisin ihmisasunto oli ainakin 300 metrin päässä, eikä vesi juossut sinne päin. Paikka näytti kuivalta. Maanlaatu oli metrin syvyyteen saakka puhdasta hiekkaa, sen alla vähän savensekaista heikkaa. Alue oli hautausmaaksi sopiva. 

    Työkaluteline ja työkaluja. Lauta-aidan takana roska-astiat.

Tuomiokapitulin lausunto 

Anomus oli ensin lähetetty lausunnolle Tampereen hiippakunnan tuomiokapitulille, mutta tämä palautti asiakirjat 13.6.1927 opetusministeriölle, sillä Teuvan seurakunta kuului Turun arkkihiippakuntaan, jonka tulisi antaa lausunto. 

Turun arkkihiippakunta suhtautui anomukseen varauksellisesti. 11.11.1927 annetussa, Gustaf Johanssonin allekirjoittamassa lausunnossa sanotaan, etteivät hakijat ole esittäneet riittäviä takeita hautausmaan jatkuvasta hoidosta, koska asiakirjoihin liitetty takaus voi koskea vain lähimpiä vuosia. Lisäksi hakijat eivät olleet lainhuudattaneet saantoaan, jolloin laillisina omistajina nähtävästi tulisivat olemaan ainoastaan hakijat. On varottava sitä, "ettei hautausmaa tule liikeyritykseksi, jolla tavoiteltaisiin voittoa, jommoiseksi sitä nähtävästi ei ole tarkoitettu", Johansson lausui. 

Lausunnon mukaan perustamislupa olisi annettava "ainakin vain sillä ehdolla", että kruununnimismiehelle esitetään selvitys lainhuudatuksesta omistajille ja siitä, että "asianomainen maaherra on vahvistanut taksan hautasijoista kannettaville maksuille." 

Nimismies ja maaharra puoltavat hakemusta 

Teuvan piirin nimismies Vilho Kujanpää kertoo lausunnossaan 19.1.1928, ettei hautausmaasta tulisi liikeyritystä, koska sitä varten perustetaan erikoinen yhtymä. Lainhuutoa ei vielä ollut, koska maa-alueen erottaminen omaksi tilakseen oli paraikaa käynnissä. 

Nimismies puolsi anomusta, kuitenkin samoilla ehdoilla kuin Turun tuomiokapituli. 

Vaasan läänin maaherra Bruno Sarlin puolsi 23.1.1928 antamassaan lausunnossa suostuttavaksi hakemukseen. 

Päätös 

Myönteinen päätös annettiin 28.1.1928. Anoja oikeutettiin perustamaan hautausmaa itseään ja muita kirkosta eronneita varten ehdolla, että hautauspaikka pidetään kunnossa. Päätöksen allekirjoittivat opetusministeri A[ntti] K[ukkonen] ja vanhempi hallitussihteeri Antti Inkinen (Päätöskonseptit 1928). 

    Huoltorakennus ruohonleikkuukonetta varten.

Hautausmaa 

Kirjoittaja on vieraillut Rauhanmaalla kesällä 1997, 5.9.2006 ja viimeksi 10.6.2014. Vaasantieltä on viitta Rauhanmaalle. Aluksi tien nimi on Kaurilantie. Noin 140 metrin päässä liittymästä tältä tieltä kääntyy itään Rauhanmaantie, joka johtaa hautausmaan portille. Portille on Vaasantien liittymästä noin 450 metriä. 

Itse tila on nelikulmio. Haudat ovat portilta Rauhanmajalle johtavan pääkäytävän molemmin puolin. Hautausmaan etusivun edessä on pysäköintialue portin molemmin puolin. Etusivulla kasvaa noin 15 koivua rivissä, jossa on myös yksi mänty portista vasemmalle sekä yksi pihlaja äärimmäisenä portista oikealle. Myös pääkäytävän molemmin puolin on koivurivit, samoin Rauhanmajaa kiertävät koivut. Maan vasemmalle sivulle on istutettu kuusiaita, taimet ovat vasta 20–30 cm korkeita. Takasivulla maa viettää jyrkähkösti Teuvanjokea kohti. Jokea ei näy, se on käynyt aivan pieneksi. Rauhanmajan takana kasvaa korkeita kuusia. Hautausalueen oikealle sivustalle on istutettu yhdeksän koivua riviin ja niiden takana on multakasoja. Tämä on suunta, jonne hautausmaata voidaan vielä laajentaa, kun tarvetta lisähautapaikoille ilmenee. 

    Ulkokäymälä hautausmaan oikeassa etukulmassa. 

Varustukset 

Etusivulla, rautaportin vasemmalla puolella on muovipinnoitettua metalliverkkoaitaa (korkeus noin 95 cm) hautausmaan vasempaan etukulmaan saakka. Aidassa on 13 pyöreää metallitolppaa (korkeus noin 110 cm). 

Portinpylväät ovat vankkoja kivipylväitä, joiden sivuja ei ole siloiteltu. Vasen pylväs on noin 60x60x120 cm, oikea noin 50x50x115 cm. Mustan rautaportin leveys on 340 cm ja korkeus 122 cm. Portin oikealla puolella on peräkkäin kaksi pätkää lauta-aitaa, joiden pituudet ovat 320 cm ja 396 cm. Aidan korkeus on 100 cm. 

Lauta-aidan edessä on muovisia roska-astioita, kaksi ”karkealle jätteelle” (sekajäte), yksi keräysmetallille ja yksi keräyslasille. Aidan takana, hautausmaan puolella, on vihreä metallinen kasteluvesisäiliö, jonka halkaisija ja korkeus molemmat ovat 140 cm. Kasteluvesi säiliöön saadaan viereisestä vesipisteestä. Vesisäiliön vieressä on metallinen työkaluteline. Telineessä ja sen luona on muoviharavia, muovisia kastelukannuja, lapio, kaksi kankea, pensassakset, muita käsityökaluja ja korttikärryt. 

Pääkäytävän oikealla sivulla on pitkä (400x32 cm), metallirunkoinen, selkänojallinen penkki. 

    Pitkä penkki pääkäytävän varrella. 

Huomattavin varustus on seremoniarakennus Rauhanmaja (valmistunut 1960). Se on puurunkoinen, peltikatteinen, kuusikulmionmuotoinen rakennus, jonka jokaisen sivun leveys on 405 cm. Rauhanmajaan johtaa noin 150 cm leveä pariovi. Oven yläpuolella on pieni katos. Neljällä seinällä on ikkuna, oviseinällä ja takaseinällä ei ole. Rauhanmajan alakerrassa on ruumiskellari, johon vie pariovi rakennuksen takasivulla. Kellarissa on myös pieni varasto. Parioven leveys on 140 cm ja korkeus 169 cm. Rakennus on sähkölämmitteinen ja lukittu. 

Koska hautausmaan pinta on pääosin nurmea, hautausmaalle hankittiin muutama vuosi sitten päältäajettava ruohonleikkuri. Tätä varten rakennettiin 2012 359x406 cm:n (lxp) suuruinen huoltorakennus. Rakennus näkyy yllä olevassa kartassa värillä täyttämättömänä suorakaiteena hautausmaan oikeassa etuneljänneksessä. Rakennus on harkkoperustalle pystytetty, puurunkoinen, harjakattoinen, peltiprofiilikatteinen ja maalattu viime kesänä vaaleaksi. Siinä on pariovi, jonka molempien ovien leveys on 80 cm. Rakennus on lukittu ja ikkunaton. 

Huoltorakennuksen vieressä, hautausalueelta katsoen sen oikealla puolella, on ulkokäymälä (130x160 cm). Se on puurunkoinen, vinokattoinen, aaltopeltikatteinen, vaaleaksi maalattu rakennus, jonka sivussa on pieni ikkunakin. 

Haudat 

Hautausalueen pinta on tasainen ja pääosin nurmea. Haudat sijaitsevat pääkäytävän molemmin puolin. Sen vasemmalla eli pohjoispuolella hautoja on enemmän kuin eteläpuolella. Laskin tällä alueella olevan 209 hautakiveä ja kaksi rautaristiä eli yhteensä 211 hautamuistomerkkiä. Muistomerkeissä oli yhteensä 370 nimeä. Laskin mukaan myös pari nimettömänä haudattua pikkuvauvaa. 

    Rauhanmajan suunnittelija Iisakki Rikhard Komsin (24.1.1918–17.9.1991) hauta.

Pääkäytävän oikealla puolella laskin olevan 37 hautakiveä, yhden rautaristin sekä yhden, vasta haudatun vainajan haudalla olevan puuristin. Näin hautamuistomerkkejä oli 39. Niissä oli yhteensä 51 vainajan nimeä. Näin hautamuistomerkkien määräksi sain yhteensä 250 ja haudattujen vainajien määräksi vähintään 421. 

Arvioin, että nykyisestä hautausalasta on käytetty noin 2/3. Eniten vapaata tilaa on pääkäytävän oikealla puolella. Hautausalue voi kuitenkin laajeta etelään tilan sisällä eikä hautapaikoista tule pulaa. 

Haudat olivat lähes kaikki reunakivettömiä. Poikkeuksia ovat suuri Komsin sukuhauta, jolla on vankat reunakivet sekä myös iso tuija, ja Hietaharjun reunakivetty hauta. Hautakivet ylisummaan olivat melko tavanomaisia, uudemmat kivet kyllä usein hienoja ja koristeellisia. Hautakivissä oli paljon erilaisia luontoaiheita, joitakin liekkimaljoja, mutta myös paljon tavallisia, latinalaisia ristejä. Vertauskuvat hautakivissä kertovat siitä, että tätä yksityistä hautausmaata ovat jo pitkään hoitaneet yhdessä uskonnottomat ja kristityt. Yhtään ortodoksista hautaa tai muslimihautaa en havainnut. 

Hautausmaan tila vuonna 2006 

Teuvalainen Tapani Lähdes arvioi 22.8.2006, että hautausmaalle haudataan keskimäärin neljä vainajaa vuodessa. Aikaisemmin kunnan kautta oli saatu työllistettyjäkin hoitamaan hautausmaata kesäaikana, mutta ei enää vuonna 2006. Hoito tapahtuu talkoilla hautausmaayhdistyksen jäsenten ja vainajien omaisten toimesta. 

    Hietaharjujen hauta on yksi harvoista raunakivellisistä haudoista.

Hautausmaa on kirkosta eronneitten hautausmaa ja mukana on nykyisin sekä uskonnottomia että kirkosta eronneita kristittyjä. Vuonna 2006 yhdistyksen rahastonhoitajana oli vapaakirkollinen Jouko Laurila, jonka toimintaa Lähdes kehui hyväksi. 

Evankelis-luterilaiseen kirkkoonkin kuuluvia vainajia on haudattu hautausmaalle. Kirkon pappi on siunannut heidät hautaan. Teuvan evankelis-luterilainen seurakunta teki Rauhanmaa r.y:lle ehdotuksen, että seurakunta saisi käyttää hautausmaata tunnustuksettomana hautausmaana. Yhdistys esitti, että maksu tästä olisi joko 1.000 euroa/vuosi plus 250 euroa/hautapaikka tai vaihtehtoisesti 1.500 euroa/vuosi plus 0 euroa/hautapaikka. 

Yhdistyksen hallituksen jäsenistä puolet oli uskonnottomia, puolet uskovia. 

Vuonna 2003 hautausmaan henkilöstökulut olivat 3.000 euroa. Vuonna 2004 sähkökulut olivat 173 euroa. Vuonna 2006 hautausmaan kokonaiskulut olivat noin 7.000 euroa vuodessa. Talous on tasapainossa. Yhdistys on saanut myös joitakin testamentteja hautausmaan ylläpitoa varten. 

Hautausmaan nykytila 

Rauhanmaan rahastonhoitaja Jouko Laurila ja aktiivi Markku Metsäranta kertovat 12.6.2014, että Teuvan evankelis-luterilainen seurakunta hylkäsi yllä kerrotun tarjouksen. Siitä ei tullut hautausmaan käyttäjää. Yhdistykseen kuuluu uskonnottomia, vapaakirkollisia, helluntailaisia ja jopa jehovantodistajia. 

    Hautakivi, jossa vasemmalla liekkimalja. 

Hautapaikat ovat yhdistyksen jäsenille maksuttomia, muille hinta on 280 euroa. Hautapaikan voi varata etukäteen. Sen koko sovitaan luovutettaessa, luovutus tapahtuu toistaiseksi. Haudat on kaivettu vain yhteen tasoon, syvähautoja ei ole. Uurnahautaukset ovat yleistyneet, ja uurnat haudataan tavalliseen arkkuhautasijaan. Erillistä uurnalehtoa ei ole. 

Pääkäytävän vasen puoli on vanhempaa aluetta, mutta sielläkin on vielä 10–15 vapaata hautapaikkaa. Joskus sattuu, että aikaisemmin varattu hautapaikka palautuu ylläpitäjälle, kun vainaja haudataankin muualle eikä hautapaikkaa käytetä. Pääkäytävän oikea puoli oli aikaisemmin metsää. Metsä kaadettiin ja kannot raivattiin pois. Nyt alue on ollut jo joitakin kymmeniä vuosia hautausalueena. Tämän alueen oikean sivun oikealle puolelle on tuotu viisi kuormaa täytemaata, jota käytetään vähitellen alueen tasoitukseen. Lisäksi siellä on kukkamultakuorma, josta tarvitsevat voivat ottaa multaa. 

Hautauksia on keskimäärin 7–8 vuodessa. Haudan kaivuu ja peitto, kylmiön vuokra ja Rauhanmajan vuokra on yhteensä 270 euroa. Maksuja peritään vain sen verran, että kulut peittyvät. Rauhanmajan, jota on alettu kutsua kappeliksi, suunnitteli Iisakki Komsi, jonka hauta on hautausmaalla. Hän oli ison maatilan omistaja ja jehovantodistaja. 

Jos vainajan omaiset tahtovat kaivaa haudan, he voivat sen tehdä. Muutoin haudat kaivaa kaivinkoneella yksityinen yrittäjä, joka kaivaa hautoja muillakin hautausmailla. 

    Uusi hauta pääkäytävän oikealla puolella. Haudalla väliaikaisena muistomerkkinä valkoinen risti.

Hautausmaata hoidetaan kökkänä. Kesäisin on neljä porukkaa, jotka hoitavan nurmen leikkuun. Keväisin ja syksyisin järjestetään isommat kökät, joista ilmoitetaan Tejuka-paikallislehdessä. Niihin voivat kaikki halukkaat osallistua. Tapahtumat ovat onnistuneet hyvin. 

Hautausmaan ylläpidosta aiheutuu kuluja. Kiinteistövero on noin 45 euroa vuodessa, sähkö maksaa ja vesi. Hautausmaalle tulee kunnan vesijohto. Vedestä maksetaan kulutuksen mukaan. Roskahuolto maksaa 50–60 euroa vuodessa, lumenajo muutamia satasia. Lumet aurataan pysäköintialueelta, pääkäytävältä ja kulkutieltä Rauhanmajan kellarinovelle saakka. Muitakin kuluja syntyy. Mitään julkisia avustuksia ylläpitoon ei ole saatu, mutta Myllykangas- ja Rinne-nimiset vainajat ovat aikaisemmin testamentanneet varoja hautausmaan hyväksi. 

Rauhanmaa ry:n jäsenmaksu nostettiin hiljattain 15 eurosta 20 euroon vuodessa. Jäsenmäärä on 150–160.

Kimmo Sundström