Opetushallitus pyysi kommentoimaan 15.4.-15.5.2014 perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden 2016 luonnoksia sivustollaan.

Aiemmin 19.11.-5.12.2012 kommentoitavina olivat yleisten linjausten luonnokset. Niihin nähden huononnusta on se, että nyt perusopetuksen arvoperustassa sanotaan oppiaineiden opetuksen olevan puoluepoliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumatonta, kun tuolloin sanottiin oppiaineiden opetuksen olevan puoluepoliittisesti sitoutumatonta ja uskonnollisesti tunnustuksetonta. Huononnusta on myös se, että yhteistyökumppaneihin on lisätty seurakunnat. Parannusta taas on se, että sana uskonto ei yleisessä osassa enää muutoin esiinny (missään muodossa) paitsi oppiaineen nimenä. 

Kommentoin 2.5.2014 lukua 5 oppimisen ja hyvinvoinnin edistämisestä koulutyön järjestämisessä vaatimalla, että viimeistään paikallisissa opetussuunnitelmissa olisi mainittava, että mahdollisten uskonnollisten tilaisuuksien rinnalle on tarjottava laadukas sekulaari tilaisuus. 

Nyt olivat kommentoitavina myös eri oppiaineiden kuvaukset. Kommentoin 23.4.2014 elämänkatsomustietoa. 

Vuosiluokkien 1-2 sisältöalueissa sanotaan: "Perehdytään kertomuksiin maailman synnystä." Pyysin siihen täydennyksen ", erityisesti tieteelliseen selitykseen". 

Vuosiluokkien 7-9 opetuksen tavoitteita on "ohjata oppilasta tuntemaan erilaisia uskonnottomia ja uskonnollisia uskomusjärjestelmiä". Huomautin, että uskonnottomuus ei ole uskomus- vaan ajatus- tai katsomusjärjestelmä. 

Vuosiluokkien 7-9 oppimisen päättöarvioinnin yksi kriteeri on seemiläisen monoteismin ja sekulaarin humanismin historiallisten, kulttuuristen ja yhteiskunnallisten vaiheiden tunteminen. Arvostelin tuota monoteismirajoitusta seuraavasti: "Mutta kristinuskon menestymistä selittää erillinen poikajumala. Hindulaisuus ja buddhalaisuus avartaisivat lyhyestikin esitettyinä uskonnon käsitettä." 

Vuosiluokkien 7-9 päättöarvioinnin kriteereitä on myös se, että oppilas osaa selittää uskonnollisuuden luonnetta ja uskontokritiikin pääpiirteitä joistakin filosofisista, historiallisista, uskontotieteellisistä tai yhteiskunnallisista näkökulmista. Kommenttini: "Uskontokritiikkiin on lisättävä luonnontieteellinen näkökulma, sillä uskontotiede ehkä vaikenee siitä." Tarkoitin tieteellistä naturalismia, jolle luonto on koko todellisuus ja uskontojen opit siis keksittyjä. (Tämä olisi kyllä ehkä sisällytettävissä filosofiaan.)

Täydennys 6.5.2014

Kommentoin 6.5.2014 luonnosten lukua 2.2 "Perusopetuksen arvoperusta" seuraavasti:

"Se, että oppiaineiden opetusta ei enää (ennenaikaisesti) normitettaisi uskonnollisesti tunnustuksettomaksi vaan uskonnollisesti sitoutumattomaksi, ei kuitenkaan saa merkitä sitä, että olisi kaikille yhteistä, pakollista opetusta tai toimintaa, jossa eri uskontoja käsiteltäisiin rinnakkain niistä mihinkään yksittäiseen sitoutumatta mutta silti niitä kaikkia totena pitäen eli siis tunnustuksellisesti.

Perustuslakivaliokunnan (PeVL 12/1982 vp) mukaan julkinen valta eli valtio ei ole tunnustuksellinen, eli ev.-lut. kirkon perustuslaillisesta asemasta huolimatta ev.-lut. tunnustukseen sitoutunut, mutta ei tunnustuksetonkaan, koska tavallisella lailla voidaan julkisen vallan kouluun järjestää ev.-lut. uskonnonopetusta tai uskonnollista kasvatusta tukevaa toimintaa.

Julkisen vallan, koulu mukaan lukien, pitäisi mielestäni oikeasti olla tunnustukseton (sekulaarin mielessä), sillä vasta se takaisi kaikille - lapsillekin - uskonnonvapauden."

Jouni Luukkainen
puheenjohtaja